Essi Heimovaara, ft (AMK), TtM, AmO, vanhempi asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Mari Petäjä, TtT, sh, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maija Jylhä, LitM, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maarit Honkonen-Seppälä, FM, KM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Riitta Penttinen, TkT, KT, Tutkimuspäällikkö, Ilmasotakoulu
Ville Arvio, FM, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Eeva Vissel, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO
Kasvatammeko korkeakouluissa passiivisen paikallaanolon asiantuntijoita vai aktiivisia ja työkykyisiä tulevaisuuden rakentajia? Korkeakoulut varmistavat, että Suomessa on tulevaisuudessa työkykyisiä, hyvinvoivia tekijöitä.
Suomalaisten heikentyneet fyysinen kunto ja työkykyennuste (Vasankari ym. 2023) saivat Orpon hallituksen tukemaan väestön liikkumisen lisäämistä kaikissa ikäryhmissä, myös korkeakouluissa (Korsberg ym. 2024). Opiskelijoista vain noin puolet yltää liikuntasuosituksiin ja suuri osa istuu yli 11 tuntia päivässä, pääosan tästä opinnoissa (Parikka ym. 2024). Suomi liikkeelle -ohjelmassa kehitetään keinoja istumisen määrän vähentämiseen sekä arkiaktiivisuuden ja toimintakyvyn lisäämiseen. Kehittämisellä tähdätään toimintakulttuurin muutokseen, sillä korkeakoulut voivat määrittää itse opiskelupäivän rakenteen ja ovat siten keskeisiä opiskelijoiden liikuttamisessa. Tutkimusten mukaan liikkumisen ja liikkeen tukeminen työssä lisää vapaa-ajan liikuntaa (Biswas 2025). Miksei näin olisi myös opiskelijoiden kohdalla? Tulevaisuuden työkyky rakennetaan korkeakouluissa — nyt!
Toimintakulttuurin muutos on mahdollista
Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu on neljän korkeakoulun ja kahden opiskelijakunnan yhteishanke, jossa on viidessä vuodessa rakennettu liikunnallista toimintakulttuuria — viimeiset vuodet Suomi liikkeellä -ohjelman tuella. Tavoitteena on pysyvä muutos organisaatioiden arjessa ja siten työelämän uudistaminen. Opiskelijat vievät oppimansa fyysisesti aktiivisen, hyvinvointia tukevan toimintatavan harjoitteluihin ja työelämään. Valmistuessaan he edistävät omaa ja työyhteisöjensä työkykyä, mikä vahvistaa koko yhteiskuntaa.
Pysyvät muutokset korkeakouluopiskelijoiden paikallaanolossa ja liikkumisessa vaativat eri tasoilla systemaattisia tekoja. Vuonna 2025 Humak ja Jamk kytkivät liikettä tukevat tavoitteet pedagogisiin linjauksiinsa: Humak sisällytti ne pedagogiseen ohjelmaansa ja linjasi, että opiskelijapalautteissa kysytään opetuksen tauotuksesta ja toiminnallisuudesta. Jamkin uudet pedagogiset periaatteet kannustavat lisäämään liikettä opiskelupäiviin ja tauottamaan itsenäistäkin opiskelua. Samalla organisaatioiden toimintakulttuuria muutettiin: Henkilöstölle luotiin erilaisia työkaluja, kuten Taukotarroja (kuva 1), joita voi lisätä kokous- ja opetusmateriaaleihin tauottamaan istumista ja kannustamaan esimerkiksi ideointikävelyyn istumisen sijaan. Opiskelussa hyvinvointitekoja jalkauttavat aktiivisuusagentit. He ovat eri tutkinto-ohjelmien lehtoreita, jotka ovat pilotoineet liikkeen lisäämistä opetukseensa ja tukevat siinä kollegoitaan.
Kuva 1. Taukotarra on opetus- tai kokousmateriaaliin ladattava symboli, joka muistuttaa paikallaanolon tauottamisesta ja taukojen etukäteen suunnittelusta.
Toimintakulttuurin muutos vie aikaa eikä siihen ole oikopolkua: tarvitaan kokeiluja ja palautetta, erilaisia näkökulmia ja intoa pedagogiseen kehittämiseen. Muutos toteutuu pikkuhiljaa liikkumisen ja opiskeluhyvinvoinnin lisääntyessä puheissa, arjen teoissa ja rakenteissa.
Opiskelijat kaipaavat lupaa liikkua
Hankkeessa toteutetussa Nykytilan arviointi opiskelijoille -kyselyssä (n = 565) opiskelijat toivovat opiskeluun enemmän liikettä ja vähemmän paikallaanoloa. Heistä 75 % haluaa opettajan kannustavan liikuskeluun oppitunneilla ja lähes 70 % toivoo opetukseen aktivoivia ja palauttavia taukoliikuntahetkiä. Myös webinaareissa opettajan rooli korostuu: opiskelijoista 66 % kokee opettajan kannustuksen ja mahdollisuuden seurata opetusta samalla liikkuen, esimerkiksi ulkoillen, tukevan oppimista ja keskittymistä. Viesti on selvä: opiskelijat kaipaavat lupaa liikkua.
Kuva 2. Jamkin, Humakin, Jyväskylän yliopiston ja Ilmasotakoulun sekä kahden opiskelijakunnan JAMKOn ja HUMAKOn yhteistyöntyön tuloksena on syksystä 2021 alkaen kehitetty opiskelupäivän aikaista liikettä, tauotusta ja yhteisöllisyyttä. Kuva: Maarit Honkonen-Seppälä
Korkeakoulut sekä kouluttavat tulevia asiantuntijoita, että luovat pohjaa heidän työkyvyllensä tulevaisuudessa. Liikkumisen kannustus ja sen mahdollistaminen opetuksessa, oppimisympäristöissä ja arjen käytännöissä kehittävät työhyvinvoinnin edistämisen taitoja. Liikkeen lisääminen opiskeluun ei ole yksittäinen hyvinvointiteko, vaan osa laajempaa toimintakulttuurin muutosta ja koko yhteiskunnan työkykyä. Korkeakouluissa ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa passiivisen paikallaanolon asiantuntijoita, vaan kouluttaa aktiivisia ja työkykyisiä tulevaisuuden rakentajia.
Higher education institutions play a key role in building the functional capacity of the future workforce at a time when the physical condition and general functional capacity of Finns have declined. Only half of students meet the physical activity recommendations, and many spend more than 11 hours a day sitting, mainly due to their studies. The Finland on the Move program responds to this challenge, and higher education institutions are key players in reforming the structures and routines of the school day.
For five years, the Active University project has been strengthening a culture that supports physical activity. The change is reflected in pedagogical guidelines, student expectations, and daily practices. Integrating physical activity opportunities into teaching, learning environments, and campus routines helps to nurture professionals who can promote well-being in their future workplaces.
Vastaa