Suvi Jokila, Anu Härkönen, Elli Sillanpää & Yasin Altun
Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisten opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuuteen on kiinnitetty huomiota niin kansallisesti kuin korkeakouluissakin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Opetushallituksen alkuvuodesta 2025 käynnistämä kansallinen Osallisuus korkeakoulujen kansainvälistymisessä -verkosto (OPH, 2025). Samoin keskeinen opiskelijaliikkuvuuden rahoitusohjelma Erasmus+ on nimennyt inklusiivisuuden ja moninaisuuden yhdeksi ohjelman neljästä painopistealueesta (Euroopan komissio, 2025).
Vuosittain Suomesta lähtee ja Suomeen tulee moninainen opiskelijajoukko opiskelemaan joko koko tutkintoa tai lyhytaikaiseen vaihto-opiskeluun. Suomalaisissa korkeakouluissa kansainvälisiä liikkuvuusjaksoja toteutui vuonna 2024 yli 10 000 (Vipunen, 2025a; 2025b). Erilaisiin pitkiin ja lyhyihin jaksoihin osallistuneissa näyttää kuitenkin painottuvan tietyt opiskelijaryhmät (esim. Jokila, Korhonen & Herrala, 2023). Osallistumismahdollisuuksien yhdenvertaisuus on tärkeää, sillä sosiaalinen eriarvoisuus voi vaikuttaa kansainväliselle liikkuvuusjaksolle pääsyyn, kokemuksiin ja sen jälkeisiin vaikutuksiin (Lomer ym., 2024).
Vaihto-opiskeluun lähtöä haastavat moninaiset opiskelijoiden elämäntilanteisiin ja yksilöllisiin eroihin liittyvät tekijät. Heidän joukossaan on niin vammaisryhmiin kuuluvia kuin hoivavastuussa olevia opiskelijoita. Tässä artikkelissa keskitymme juuri näihin opiskelijaryhmiin. Viittaamme tässä vammaisopiskelijoihin, joilla on fyysinen vamma ja toisaalta hoivavastuussa oleviin opiskelijoihin, joilla on esimerkiksi lapsia tai muunkaltaisia hoivasuhteita.
Intersektionaalinen näkökulma eri opiskelijaryhmien kansainvälisen liikkuvuuden tarkasteluun
Vammaisopiskelijat ja hoivavastuussa olevat opiskelijat saattavat tarvita erityistä tietoa ja tukea jo kotikorkeakouluissaan ja -kaupungeissaan. Kun he lähtevät ulkomaille, heistä tulee lisäksi osa kansainvälisesti liikkuvien opiskelijoiden joukkoa. Tämä korostaa tarvetta tarkastella näiden opiskelijaryhmien tilanteita ja tuen tarpeita intersektionaalisesta näkökulmasta – eli huomioiden yksilölliset ja risteävät tarpeet ja haasteet (Brunn-Bevel ym., 2019).
Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että näiden molempien ryhmien opiskelijat tulee paremmin huomioida jo kotikorkeakouluissaan (Holloway, 2001; Rawlinson, 2024). Toimia, joilla heitä tuetaan, on ja esimerkiksi vammaisryhmiin kuuluvien opiskelijoiden saavutettavuuskysymyksiin (kuten fyysiseen pääsyyn tiloihin) on kiinnitetty huomiota. Tukitoimet ovat olleet esimerkiksi sovellusavusteisia (Cifuentes-Faura & Faura-Martínez, 2022). Sen sijaan hoivavastuussa oleville opiskelijoille tarjottua tukea säädellään eri tavoin ja heidän saamansa tuen voidaan nähdä rakentuvan erityisesti yhteistyössä kaupunkien kanssa, kuten tarjoamalla lastenhoitoa.
Erilaisten opiskelijaryhmien tukitarpeita tarkasteltaessa voidaan havaita, että vaikka korkeakoulut ovat keskeisinä toimijoina tukemassa opintoja ja sosiaalista elämää, näiden opiskelijaryhmien tarpeet koskevat laajemmin myös kaupunkitiloja, joissa korkeakoulut sijaitsevat. Tämän vuoksi on tärkeää, että korkeakoulukaupungeissa tehdään yhteistyötä eri tahojen välillä, jotta sujuvat tukipalvelut ovat mahdollisia.
Kansainvälisen liikkuvuuden tukemiseksi haetaan käytännön ratkaisuja
Inclusion+ on Erasmus+-rahoitteinen kehittämishanke (2023-2026), jossa on mukana kuusi korkeakoulua neljästä eri maasta (Portugali, Suomi, Turkki ja Liettua). Hankkeessa tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen, osallistava ja kulttuurisesti sensitiivinen toimintamalli, jolla tunnistetaan ja puretaan kansainväliseen liikkuvuuteen liittyviä esteitä, erityisesti vammaisopiskelijoiden ja hoivavastuussa olevien opiskelijoiden osalta. Tavoitteena on vaikuttaa korkeakouluihin ja korkeakoulukaupunkeihin. Mukana ovat seuraavat sidosryhmät:
- opiskelijat, joilla on vamma tai hoivavastuita
- korkeakoulujen johto, kansainvälisyyden asiantuntijat ja käytännön toimijat
- korkeakoulukaupunkien edustajat, kansalliset viranomaiset ja päätöksentekijät
- vammaisten ja hoivavastuullisten opiskelijoiden kanssa työskentelevät kansalaisjärjestöt.
Hankkeessa pyritään vahvistamaan korkeakoulujen kykyä toteuttaa opiskelijavaihtoa inklusiivisesti niin, että yhdistetään näiden neljän sidosryhmän osaaminen, asiantuntemus ja kokemukset konkreettiseksi toimintaa tukevaksi tiedoksi.
Keskeisenä tavoitteena on:
- lisätä korkeakoulujen ja kaupunkien toimijoiden tietoisuutta
- tukea korkeakouluja ja kaupunkeja tunnistamaan heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden – erityisesti vammaisten ja hoivavastuullisten – kohtaamia esteitä Erasmus+-liikkuvuuteen osallistumisessa sekä kehittää heidän valmiuksiaan vastata näihin tarpeisiin
- vahvistaa toimijoiden kapasiteettia käytännönläheisillä suosituksilla ja työkaluilla.
Olemme kuulleet vammaisryhmiin kuuluvia ja hoivavastuussa olevia opiskelijoita heidän kokemuksistaan, jotka liittyvät kansainväliseen opiskeluun, sekä heidän kanssaan työskenteleviä korkeakoulujen, kaupungin ja kansallisen tason edustajia. Tämän pohjalta seuraavana tavoitteena on tuottaa käytännön suosituksia ja tietopaketteja korkeakouluille ja korkeakoulukaupungeille, jotta opiskelijaliikkuvuuden monimuotoisuutta ja osallisuutta lisätään, ja lisäksi kehittää vammaisopiskelijoille mobiilisovelluksen prototyyppi, mikä tukee korkeakouluissa ja korkeakoulupaikkakunnilla liikkumista ja elämistä.
Lisää tietoa hankkeesta https://inclusion.iscte-iul.pt/.
Lopuksi
Kun kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on mahdollista kaikille opiskelijoille, se edistää korkeakoulutuksen yhdenvertaisuutta ja parantaa sen eri toimintojen saavutettavuutta. Tämä tukee tasa-arvoisia oppimismahdollisuuksia sekä vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia globaalissa toimintaympäristössä. Tässä artikkelissa tarkastelimme erityisesti vammaisopiskelijoita ja hoivavastuussa olevia opiskelijoita, joiden liikkuvuuden tukemiseksi tuotamme tietoa ja suosituksia Inclusion+ -hankkeessa.
Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus edellyttää opiskelijalta huolellista suunnittelua ja on usein jännittävä sekä merkittävä kokemus. Mikäli opiskelija kuuluu johonkin erityistä tukea tarvitsevaan ryhmään, voivat ulkomailla opiskeluun liittyvät haasteet korostua entisestään mahdollisten erityisjärjestelyjen vuoksi. Tällöin korkeakoulut ja kaupungit voivat toimia keskeisinä tukirakenteina, jotka mahdollistavat sujuvan ja saavutettavan liikkuvuuden. On tärkeää, että tarvittava tuki on helposti löydettävissä, näkyvästi esillä ja yhdenvertaisesti kaikkien opiskelijoiden saatavilla.
Kirjoittajat
Suvi Jokila, KT, dosentti, tutkijatohtori, Turun yliopisto, suvi.jokila(at)utu.fi
Anu Härkönen, FM, kansainvälisten asioiden päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu, anu.harkonen(at)turkuamk.fi
Elli Sillanpää, FM, yhdenvertaisuusasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu, elli.sillanpaa(at)turkuamk.fi
Yasin Altun, KM, väitöskirjatutkija / projektitutkija, Turun yliopisto, yaaltu(at)utu.fi
Lähteet
Brunn-Bevel, R. J., Ovink, S. M., Byrd, W. C. & Mahoney, A. D. (2019). Always crossing boundaries, always existing in multiple bubbles: intersected experiences and positions on college campuses. Teoksessa W. C. Byrd, R. J. Brunn-Bevel & S. M. Ovink (toim.). Intersectionality and Higher Education: Identity and Inequality on College Campuses, 3-24.
Cifuentes-Faura, J., & Faura-Martínez, U. (2022). Mapping of Technological and Support Resources for the Inclusion of Students with Disabilities in Higher Education Institutions. International Journal of Disability, Development and Education, 71(3), 287–298. Saatavilla https://doi.org/10.1080/1034912X.2022.2095358
Euroopan komissio. (2025). Priorities of the Erasmus+ Programme. Saatavilla https://erasmus-plus.ec.europa.eu/programme-guide/part-a/priorities-of-the-erasmus-programme
Holloway, S. (2001). The Experience of Higher Education from the Perspective of Disabled Students. Disability & Society, 16(4), 597–615. Saatavilla https://doi.org/10.1080/09687590120059568
Jokila, S., Korhonen, V. & Herrala, K. (2023). Kansainvälinen näkökulma suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:42.
Lomer, S., Budginaitė-Mačkinė, I., Carlson, S., Klasik, D., Bamberger, A., Nada, C., Resch, K., Mihut, G., França, T., Samuk, S., Jayadeva, S., Roohi, S., Jokila, S., McKinley, K., Aerts, N., Erdogan, Z., Yang, Y., Aguiar, J., Tavares, O., Härkönen, A., Ballatore, M., Levatino, A., Kaya K., S., Zayim M., Courtois, A. (2024). Social Inequalities in International Student Mobility: A Systematic Literature Review. Saatavilla https://www.researchcghe.org/publication/social-inequalities-in-international-student-mobility-a-systematic-literature-review-working-paper/
OPH. (2025). Osallisuus korkeakoulujen kansainvälistymisessä –verkosto aloittaa. Saatavilla https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/osallisuus-korkeakoulujen-kansainvalistymisessa-verkosto-aloittaa
Rawlinson, S. (2024). ‘Little islands’: challenges and opportunities for student carers in higher education. International Journal of Inclusive Education, 1–16. https://doi.org/10.1080/13603116.2024.2430543
Vipunen. (2025a). AMK-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Saatavilla https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7B9BF6EBA1-1FB2-44E6-A74B-A33D28B19AD7%7D&file=AMK-opiskelijoiden%20ja%20harjoittelijoiden%20kansainv%C3%A4linen%20liikkuvuus%20-%20tilastovuosi.xlsb&action=default
Vipunen. (2025b). Yliopistojen tutkinto-opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Saatavilla https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7B1996A127-7087-44DA-932E-0BC3DA893288%7D&file=Yliopistojen%20tutkinto-opiskelijoiden%20kansainv%C3%A4linen%20liikkuvuus%20-%20vuosi.xlsb&action=default
Abstract
International student mobility is often conceptualized through the lens of young, childless individuals, often overlooking the diversity within the student population. Empirical studies on exchange programmes have consistently shown that participation tends to be skewed towards specific student groups, with underrepresentation of students with caring responsibilities and those with disabilities, while also research on both of these student groups remains significantly underexplored.
This article introduces the Erasmus+-funded project Inclusion+: Tackling the Challenges of Erasmus+ Mobility Inclusion and Diversity at Higher Education Level. The initiative is designed to address structural and practical barriers to mobility for these two underrepresented groups, aiming to foster a more inclusive and equitable framework for international exchange within higher education.
Vastaa