Veera Seikkula, Piia Lukkaroinen & Natalie Kylliäinen
Kun teknologiat ja digitaalisuus kehittyvät ja yleistyvät, mahdollisuudet hyödyntää niitä korostuvat, kun vihreää siirtymää edistetään. Vihreä siirtymä onkin yhä keskeisemmässä asemassa merilogistiikassa ja satamaliiketoiminnassa. Digitaalisten ratkaisujen avulla on mahdollista tarkastella satamatoiminnan ympäristövaikutuksia sekä tehdä hiilineutraaliuteen ja energiatehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä.
Merenkulun sektorin päästöt vuonna 2018 käsittivät 2,9 % globaaleista ja 3–4 % EU:n hiilidioksidipäästöistä. Päästöjen määrän on arvioitu kasvavan 130 % vuoteen 2050 mennessä, mikäli mitään toimenpiteitä ei päästöjen vähentämiseksi tehdä. (European Commission, n.d.) Vuonna 2023 International Maritime Organisation (IMO) asetti merenkulun sektorille tavoitteeksi vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä sekä vähintään 70 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius. Päästövähennystavoitteet asettavat vaatimuksia kaikille merenkulun toimijoille, mukaan lukien satamille ja satamissa toimiville sidosryhmille. (DNV, n.d.)
Jotta IMO:n sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten tahojen asettamat kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet saavutetaan, irtautuminen fossiilisista energianlähteistä on avainasemassa. Vihreää siirtymää edistävät toimenpiteet, kuten siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotto, edellyttävät kuitenkin syvällistä arviointia ratkaisujen tehokkuudesta, investointien kustannuksista, sovellettavuudesta sekä toteutettavuudesta. Huolellisesta taustaselvityksestä huolimatta päätöksentekoon voi liittyä merkittävää epävarmuutta sekä ratkaisun toimivuuden että todellisten hyötyjen osalta. Näiden haasteiden lieventämiseksi Sustainable Flow -hankkeessa kehitetään digitaalinen työkalu, joka tukee satamatoimijoiden päätöksenteon prosessia sekä nopeuttaa vihreän siirtymän ratkaisujen käyttöönottoa.
Suomalaiset satamat ovat olleet digitalisaation edelläkävijöitä. Satamissa on otettu käyttöön esimerkiksi älykkäitä liikenteenohjausjärjestelmiä, automaattisia tiedonkeruuratkaisuja ja päästölaskureita, jotka tukevat sekä operatiivista tehokkuutta että ympäristötavoitteita. Digitalisaatio on lisännyt myös satamien läpinäkyvyyttä ja mahdollistanut uudenlaista yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Euroopan mittakaavassa suomalaiset satamat nähdään usein malliesimerkkeinä siitä, miten dataohjautuva päätöksenteko voi tukea vihreää siirtymää koko logistiikkaketjussa.
Sustainable Flow -hankkeessa tavoitteena on tarjota pilottisatamille digitaaliset ratkaisut sekä alkuinvestoinnit, joiden avulla satamien on mahdollista päästä hankkeen alussa määritettyyn 10 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2029 mennessä. Interreg Central Baltic -ohjelman mukaisessa Sustainable Flow -hankkeessa on mukana seitsemän pilottisatamaa: Suomesta Pori ja Rauma, Ruotsista Norrköping ja Oxelösund, Ahvenanmaalta Maarianhamina, Virosta Tallinna ja Latviasta Riika.
Digitaaliset työkalut vihreän siirtymän vauhdittajina
Hankkeessa kehitettävän digitaalisen työkalun avulla satamatoimijoiden on mahdollista kerätä hiilidioksidipäästöihin liittyvää dataa sataman sidosryhmiltä sekä koostaa raportteja, jotka täyttävät kansallisen ja EU-tason päästöraportoinnin vaatimukset. Dataa kerätään eri järjestelmistä ensisijaisesti API-rajapintojen (Application Programming Interface) kautta toteutettujen integraatioiden avulla. Rajapintojen etuna on, että niiden kautta data siirtyy automaattisesti ja parhaimmillaan reaaliaikaisesti. Kerätyt tiedot ovat suoraan analysoitavissa ilman, että satamien tarvitsee tehdä erillisiä toimenpiteitä. Kaikkea hiilidioksidipäästöihin liittyvää dataa ei kuitenkaan ole saatavilla automaattisesti rajapintojen kautta. Tämän vuoksi työkalussa on mahdollistettu tietojen syöttäminen myös manuaalisesti.
Työkalu toteutetaan avoimen lähdekoodin ohjelmistona. Se mahdollistaa, että palvelua voidaan tarjota ulkopuolisille sidosryhmille sekä jatkokehittää toimittajasta riippumatta.
Kerätyn datan avulla voidaan muodostaa skenaariota erilaisten vihreän siirtymän ratkaisujen vaikutuksista sekä tuottaa konkreettista tietoa investointien ympäristövaikutuksista. Skenaarioita ovat esimerkiksi vaihtaa polttoaine dieselistä biodieseliin, sähköistää laitteet ja ottaa aurinkoenergia käyttöön.
Päätöksenteon tueksi kehitetään hankkeessa myös ohjeistustyökalu, joka julkaistaan Central Balticin nettisivuilla. Ohjeistustyökaluun kootaan tietoa eri satamien päästövähennyksiin tähtäävistä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden toimenpiteistä, sekä erityisesti niihin liittyvistä haasteista ja onnistumisista. Työkalun avulla satamatoimijoiden on mahdollista saada helposti tietoa ratkaisujen tehokkuudesta ja vaikutuksista sekä löytää uusia tapoja vähentää päästöjä ja edistää energiatehokkuutta.
Työkalujen käyttäjälähtöinen kehitystyö osana onnistunutta lopputulosta
Käyttäjät on otettu vahvasti mukaan digitaalisen työkalun kehitykseen. Pilottisatamat ovat päässeet käyttämään työkalua jo alkukesästä asti ja käyttäjiltä kerätään jatkuvasti palautetta työkalun kehityksen tueksi. Työkalua on järjestelmällisesti käytettävyystestattu pilottisatamissa ja työkalun toimintoja sekä ominaisuuksia on jo muokattu saadun palautteen perusteella.
Jotta tuetaan päästövähennystavoitteita, jokaiseen pilottisatamaan asennetaan hankkeen myötä uusiutuvan energian tai energiatehokkuuden ratkaisu, kuten aurinkopaneelit tai aurinkopaneelien akkujärjestelmä. Ratkaisujen toimivuutta seurataan digitaalisen työkalun avulla, ja jo nyt on kertynyt dataa, joka osoittaa investointien vaikutuksen satamien päästöihin sekä energiankulutukseen.
Hankkeen aikana asennetut ratkaisut tukevat myös kokemuspohjaisen ohjeistustyökalun kehittämistä. Työkaluun tullaan keräämään tietoa esimerkiksi pilottisatamien aurinkopaneelien asennusratkaisuista sekä niiden vaikuttavuudesta. Rauman satamassa paneelit on asetettu horisontaalisesti kattorakenteisiin ja Maarianhaminan satamassa vertikaalisesti hissikuilun seinään. Koska toteutustapoja on monia, on tulevien investointien kannalta tärkeää, että satamatoimijat voivat ohjeistustyökalun avulla tutustua erilaisiin ratkaisuihin uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Näin ollen työkalu toimii levittämisvälineenä, kun jaetaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä.
Lopuksi
Sustainable Flow -hankkeessa kehitettävä digitaalinen työkalu sekä ohjeistustyökalu tarjoavat satamatoimijoille kokonaisvaltaiset mahdollisuudet tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä, jotka edistävät satamien päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Vihreää siirtymää edistävät toimenpiteet eivät ainoastaan tue päästövähennystavoitteita, vaan ne tukevat toimijoiden energiaomavaraisuutta ja kehittävät operatiivista tehokkuutta sekä kilpailukykyä.
Ympäristöystävällisemmät toimintamallit eivät synny tyhjiössä, vaan edellyttävät yhteistyötä ja kokemusten jakamista. Investointien helpottamiseksi on keskeistä, että satamatoimijoilla on käytössään välineitä, joiden avulla voidaan tarkastella uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen hyötyjä ja haasteita sekä jakaa kokemuksia avoimesti.
Digitaalisen työkalun tarjoamat konkreettiset vaikutustenarvioinnit sataman päästöihin sekä energiankulutukseen madaltavat kynnystä tehdä investointeja sekä nopeuttavat siirtymistä kohti vähäpäästöisempiä sekä tehokkaampia ratkaisuja. Tavoitteena on, että työkalu otetaan käyttöön mahdollisimman monessa satamassa. Laaja käyttöönotto mahdollistaa työkalun jatkokehityksen sekä satamien siirtymisen kohti entistä ympäristöystävällisempiä toimintamalleja.
Ensimmäisiä tuloksia digitaalisen työkalun ja energiainvestointien vaikutuksista satamien päästövähennystavoitteisiin on odotettavissa hankkeen päättymiseen mennessä, eli huhti–toukokuun 2026 aikana. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa työkalun vaikuttavuudesta ja niitä hyödynnetään sekä työkalun jatkokehityksessä että ohjeistustyökalun sisällön muodostamisessa.
Kirjoittajat
Veera Seikkula, bio- ja elintarviketekniikan insinööri, tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, veera.seikkula(at)samk.fi
Piia Lukkaroinen, käyttökokemus- ja käyttöliittymämuotoilija, tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, piia.lukkaroinen(at)samk.fi
Natalie Kylliäinen, viestinnän asiantuntija, tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Lähteet
DNV. (n.d.). IMO regulations. DNV. https://www.dnv.com/maritime/hub/decarbonize-shipping/key-drivers/regulations/imo-regulations/#:~:text=The%20new%20targets%20include%20at,net%2Dzero%20emissions%20by%202050
European Commission. (n.d.). Reducing emissions from the shipping sector. European Commission. https://climate.ec.europa.eu/eu-action/transport-decarbonisation/reducing-emissions-shipping-sector_en
Abstract
The Sustainable Flow project aims to support ports across the Baltic Sea in their efforts to reduce carbon dioxide emissions by developing digital tools to monitor and guide the reduction of CO₂ emissions, as well as investing in the production of green electricity within ports. The digital tool will be released as open-source software, enabling the service to be offered to external stakeholders and ensuring its long-term usability and wide applicability.
The aim is for as many maritime sector operators as possible to be able to use the tool in their own operations and to be involved in the development and implementation of solutions that support the transition towards carbon-neutral operating models.
Vastaa