Meri-Maaria Salo & Veera Seikkula
Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja rankkasateiden yleistyminen, näkyvät jo nyt ja tulevaisuudessa (Euroopan komissio, i.a.). Hulevedestä ja sen aiheuttamista tulvista voi tulevaisuudessa tulla yhä suurempi haaste kaupunkialueilla, kun rankkasateiden voimistuminen yhdistetään lisääntyneeseen kaupungistumiseen ja läpäisemättömien pintojen määrään. Huleveden määrän lisäksi yhä enemmän keskitytään huleveden laatuun ja sen aiheuttamiin haasteisiin (Kuntaliitto, 2012, s. 124).
MUSTBE-hankkeessa kehitetään uudenlaisia, monihyötyisiä hulevesien hallintajärjestelmiä, joissa yhdistetään luontopohjaiset ratkaisut digitaalisten työkalujen kanssa. Hankkeessa kehitetään yhteensä seitsemän pilottiratkaisua – Tallinnaan ja Viimsiin (Viro), kaksi Poriin (Suomi), kaksi Söderhamniin (Ruotsi) ja Riikaan (Latvia). Hankkeen kaksi Porin ratkaisua valmistuivat loppuvuodesta 2024, kun taas muut viisi ratkaisua valmistuvat suurilta osin 2025 vuoden loppuun mennessä.
Luontopohjaiset ratkaisut jäljittelevät luonnollisia vedenpuhdistusprosesseja (United Nations World Water Assessment Programme, 2018, s. 2). MUSTBEn pilottiratkaisuissa hyödynnetään luontopohjaisuuden lisäksi myös digitaalisia työkaluja, joilla optimoidaan, seurataan ja arvioidaan ratkaisujen suorituskykyä. Se mahdollistaa jatkuvan kehityksen ja datalähtöisen päätöksenteon. Samalla kun ratkaisut vahvistavat kaupunkiympäristön resilienssiä ja parantavat vesistöjen tilaa, ne tukevat myös asukkaiden ja luonnon ekosysteemien hyvinvointia. Hankkeen laadullisina tavoitteina on vähentää Itämereen päätyvien epäpuhtauksien määrää 60 % kiintoaineiden, 30 % kokonaistypen, 60 % patogeenien, 50 % öljy-yhdisteiden ja 40 % metallien osalta.
Automaattinen tulvariskin hallinta ja tehokkuuden seuranta
Osassa MUSTBE-hankkeen pilottiratkaisuista digitaalisia työkaluja hyödynnetään hulevesien määrän ja tulvariskin hallinnassa – erityisesti Söderhamnsporten, Tallinnan ja Viimsin ratkaisuissa. Ratkaisujen rakentaminen valmistuu syksyn 2025 aikana.
Söderhamnsporteniin rakennetaan veden viivytyslampi ja luonnollisesti mutkitteleva oja, joilla hidastetaan veden virtausta ja edistetään sedimentaatiota kiintoaineen poistamiseksi. Hulevesi johdetaan normaalitilanteissa ohituskaivon kautta viivytysaltaaseen, mutta äärimmäisten sademäärien sattuessa ohituskaivo aktivoituu automaattisesti, jolloin se ohjaa ylimääräisen veden ohijuoksuojan kautta jokeen ja vähentää alueen tulvariskiä.
Tallinnan ratkaisussa hulevesi ohjataan pyörretyyppisiin hiekka- ja öljynerottimiin, joissa vedestä poistetaan suuremmat partikkelit, öljy ja kelluvat roskat. Tämän jälkeen vesi virtaa kahteen viivytysaltaaseen, joissa ilmastus ja vedenpinnan säätö varmistavat hienomman sedimentin laskeutumisen ja orgaanisen aineksen hajoamisen, ja lopulta vesi johdetaan kaupungin hulevesijärjestelmään. Rankkasateiden aikana taas ylimääräinen vesi ohjataan automaattisesti tulvatasangolle.
Viimsin ratkaisu koostuu viivytyslammikosta ja sadevesipuutarhasta. Viivytyslammikosta vesi johdetaan hulevettä käyttävään suihkulähteeseen, jossa se puhdistuu edelleen ilmastuksen avulla. Viivytyslammikon vedenpintaa pidetään jatkuvasti tietyllä korkeudella automaattisten pumppujen avulla, jotka ohjaavat vettä lammesta suihkulähteeseen. Jos lammen vedenpinta nousee nopeasti, viitaten rankkasateeseen, virtaus suihkulähteeseen pysäytetään ja sadevesi kerätään lampeen, mikä estää alajuoksun ojien ja hulevesiputkiston ylikuormituksen sekä vähentää tulvariskiä.
Pilottiratkaisuissa on myös oleellisena osana reaaliaikaiset seurantajärjestelmät, joilla ratkaisujen puhdistustehokkuutta arvioidaan. Hulevedestä seurataan, ratkaisusta riippuen, jatkuvatoimisesti esimerkiksi sähkönjohtavuutta, sameutta, veden virtaamaa ja pH:ta. Viimsin ratkaisussa huleveden laadulla on myös vaikutusta ratkaisun toimintaan – veden viipymäaika viivytyslammessa riippuu veden laadun parametreista, kuten sameudesta, jota seurataan jatkuvatoimisin mittarein.
Alustavia tuloksia
Kaksi pilottiratkaisua rakennettiin Poriin – loppuvuodesta 2024 valmistuneet ratkaisut ovat edenneet tehokkuuden seurantaan ja kuluvan vuoden aikana on saatu hyvin alustavia tuloksia. Porin Keskusaukion pysäköintialueella uusittiin viherkaistat, jotka varmistavat hulevesien tehokkaamman imeytymisen. Alueen pinnat päällystettiin pelkän asfaltin lisäksi myös vettä läpäisevällä hulekivellä (kuva 1) ja viherkaistojen alla on kantavaa kasvualustaa, mikä varmistaa kasvillisuuden ja puiden riittävän veden- ja hapensaannin. Ratkaisun valmistumisen jälkeen alueella ei ole tapahtunut merkittävää tulvimista tai lätäköitymistä edes kovimpien rankkasateiden aikana, mikä osoittaa ratkaisun toimivuuden hulevesien hallinnassa. Tutkimukset pilottikohteen vaikutuksesta huleveden laatuun, kuten raskasmetalli- ja muihin haitta-ainepitoisuuksiin, ovat vielä kesken.
Kosteikkoon Porin Lotskerissa rakennettiin viivytys- ja laskeutusaltaat sekä suodatinpatojärjestelmä (kuva 2). Suodatinpadoilla, joista kaksi sisältää biohiiltä ja soraa sekä yksi hohka- ja kalkkikiveä, pyritään vähentämään veden epäpuhtauksia ja nostamaan veden pH:ta. Veden viivytyksellä ja padoilla pyritään myös pitämään pysyvästi korkeampi vedenpinta kosteikossa, sillä aiemmin veden pinta oli alhainen ja etenkin kuivina kausina olematon, mikä johti hajuhaittoihin alueella.
Pysyvästi korkeammasta vedenpinnasta huolimatta kosteikko on osoittanut toimivuutensa myös tulvariskin hallinnassa – rankkasateiden aikana vesitila on täyttynyt ääriään myöten suunnitellun mukaisesti eikä merkittävää tulvimista ole tapahtunut alueella. Kosteikon padot ovat osoittaneet toimivuutensa, huolimatta siitä, että keskelle kosteikkoa ohjataan ympäröivän asuinalueen kuivatus- ja hulevesiä, jotka hankaloittavat etenkin neutralointiprosessia.
Lopuksi
MUSTBE-hankkeessa toteutetut hulevesiratkaisut pyrkivät vähentämään hulevesien määrän ja laadun hallintaan liittyviä haasteita. Samalla ratkaisut parantavat alueen yleistä toimivuutta ja virkistysarvoa sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi ne vähentävät hulevesijärjestelmiin kohdistuvaa kuormitusta ja lisäävät kaupunkilaisten tietoisuutta, miten käyttää luontopohjaisia hulevesiratkaisuja. Kaiken kaikkiaan ratkaisuissa yhdistyvät älykäs vesien hallinta, kaupunkisuunnittelu, yhteisön tarpeet ja luonnon ekosysteemien suojelu.
Kaikista hankkeessa toteutetuista seitsemästä ratkaisusta tuotetaan ohjekirja, joka mahdollistaa ratkaisujen laajemman käyttöönoton. Ohjekirja on suunniteltu niin kunnille, insinööreille kuin koulutusalalla toimiville ihmisille ja se julkaistaan vuoden 2025 aikana.
MUSTBE on Euroopan Unionin Interreg Central Baltic -ohjelman osarahoittama hanke, joka alkoi toukokuussa 2023 ja päättyy huhtikuussa 2026.
Kirjoittajat
Meri-Maaria Salo, DI (ympäristötekniikka), insinööri (AMK) (energia- ja ympäristötekniikka), projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, meri-maaria.salo(at)samk.fi
Veera Seikkula, insinööri (AMK) (bio- ja elintarviketekniikka), tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, veera.seikkula(at)samk.fi
Lähteet
Euroopan komissio. (i.a.). Ilmastonmuutoksen seuraukset. Euroopan unioni. https://climate.ec.europa.eu/climate-change/consequencesclimate-change_fi
Kuntaliitto. (2012). Hulevesiopas. Suomen Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2012/1481-hulevesiopas
United Nations World Water Assessment Programme. (2018). The United Nations World Water Development Report 2018: Nature-Based Solutions for Water. Paris, UNESCO. https://www.undp.org/publications/nature-based-solutions-water
Abstract
The Interreg Central Baltic MUSTBE project is developing multi-benefit stormwater management systems by combining nature-based solutions with digital tools. The solutions aim to mitigate the effects of climate change, protect and restore the ecological quality of water bodies, and promote the application of these solutions in other cities around the Baltic Sea.
A total of seven pilot solutions in Finland, Sweden, Estonia, and Latvia, demonstrate the utilization of digital solutions in monitoring the effectiveness of the nature-based solutions in improving water quality and in flood prevention with smart stormwater management. The integration of digital technologies into nature-based solutions enables continuous development and data-driven decision-making. While the solutions strengthen the resilience of the urban environment and improve the condition of water bodies, they also support the well-being of residents and natural ecosystems.
Vastaa