Appu Haapio-Karjalainen, Minna Varheenmaa, Sampo Saari & Heli Viik
Vihreä siirtymä ja digitalisaatio muuttavat teollisuuden osaamisen tarpeita. OHITE-hankkeessa tarjoamme ratkaisun jatkuvan oppimisen haasteisiin, kun kehitämme skaalautuvan palvelumallin, joka tukee yksilöiden ja yritysten osaamisen kehittämistä.
Oppimisen tarpeet ja koulutustarjonta
Valmistava ja valmistuttava teollisuus ovat suomalaisen talouden perusta. Vihreä siirtymä muuttaa teollisuuden toimintaympäristöä ja osaamistarpeita nopeasti. Muuttuvat markkinat, teknologiset innovaatiot, hiilineutraaliustavoitteet, kiertotalouden periaatteet ja digitalisaation vaatimukset edellyttävät jatkuvaa oppimista sekä yksilöiltä että yrityksiltä, ja vaativat uudenlaista osaamista sekä kykyä uudistua. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja koulutustarjonnan kehittäminen nousevat keskiöön. (EK 2024.)
Osaamisen jatkuva kehittäminen voi sisältää omaehtoista kouluttautumista, yritysten henkilöstökoulutusta tai työvoimakoulutusta. Vaikka jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia on tarjolla, niiden hajanaisuus ja vaikea saavutettavuus rajoittavat hyödyntämistä. Koulutuksen etsijällä voi olla epäselvyyksiä siitä, mistä ja miltä koulutusasteelta sopivaa koulutusta tulisi etsiä. Tarjonnassa voi olla myös aukkoja yritysten kannalta keskeisillä osaamisalueilla, eivätkä kurssikuvaukset ja hakusanat aina tuo sisältöä esiin selkeästi.
Jotta tunnistaa ennakoivat osaamistarpeet, se edellyttää verkostoja, jotka yhdistävät yritykset, koulutusorganisaatiot ja alan toimijat. OHITE-hankkeessa (Jatkuvan oppimisen palvelumalli kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin) vastaamme tähän haasteeseen, kun kehitämme palvelumallia, joka tukee tekstiili- ja muoti-, biotuote- sekä konepajateollisuuden osaamisen kehittämistä jatkuvan oppimisen keinoin (Heikinheimo et al. 2025). Malli on sovellettavissa myös muille teollisuudenaloille.
Hankkeessa on kartoitettu näiden teollisuuden alojen jatkuvan oppimisen koulutustarpeita sekä tunnistettu olemassa olevien koulutusten vastaavuutta tarpeisiin (Tuomala et al. 2025). Haasteita ovat hajanaisuus ja räätälöityjen ratkaisujen puute. Tulevaisuudessa korostuvat vihreän siirtymän osaaminen, tekoäly, automaatio ja joustavat, työelämälähtöiset koulutusmallit, jotka vastaavat ilmastotavoitteiden ja älykkäiden ratkaisujen tuomiin osaamistarpeisiin. Vaikka portaalit kuten Opin.fi ja Opintopolku.fi tarjoavat koulutuksia, niiden vaihteleva sisältö korostaa käyttäjälähtöisen palvelumallin tarvetta.
Käyttäjälähtöinen jatkuvan oppimisen palvelumalli
OHITE-hankkeessa kehitetään käyttäjälähtöistä ja skaalautuvaa palvelumallia jatkuvan oppimisen tueksi vihreän siirtymä kontekstissa. Malli mahdollistaa roolikohtaiset oppimispolut, jotka yhdistävät työssä oppimisen ja joustavat koulutusratkaisut (Dunderfelt et al. 2025). Tavoitteena on selkeyttää vaihtoehtoisia oppimispolkuja niin yksilön kuin yrityksen näkökulmasta (Tuomala et al. 2025).
Hankkeen aikana järjestettiin työpajoja, joiden tuloksena kehitettiin jatkuvan oppimisen palvelumalli kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Kehityksessä hyödynnettiin osallistavaa toimintatapaa (Participatory Action Research, PAR), jossa koulutuksen ja teollisuuden toimijat suunnittelevat ja arvioivat mallia yhdessä. Tämä varmistaa, että malli vastaa aidosti työelämän tarpeisiin ja tukee osaamisen kehittymistä käytännönläheisesti (Wadsworth 1998).
Kehitysprosessi on ollut iteratiivinen ja muotoutuva, mikä on tyypillistä muotoiluprosesseille. Mallin rakenne ja sisältö ovat tarkentuneet vuorovaikutuksessa käyttäjien ja kontekstin kanssa. Mallin on oltava joustava, jotta se vastaa nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin. Yhteistyö koulutuksen ja teollisuuden välillä on keskeistä – malli ei voi syntyä vain koulutuksen näkökulmasta, sen on perustuttava aitoon vuoropuheluun ja yhteiskehittämiseen. Palvelumalli koostuu kolmesta toisiaan tukevasta osasta edistämään vihreän siirtymän osaamista jatkuvan oppimisen kautta:
- toimintakortti kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden alan yrityksille
- viestintäohje jatkuvan oppimisen toimijoille
- palvelukartta erilaisiin jatkuvan oppimisen ohjaustilanteisiin.
Malli on pilottivaiheessa ja kehittyy edelleen käyttäjäpalautteen perusteella.
Toimintakortti yrityksille ja yhteisöille
Toimintakortti määrittää, miten vihreän siirtymän edellyttämää jatkuvaa oppimista voidaan tukea ja toteuttaa toimijoiden omassa toiminnassa. Sen avulla toimijat voivat kehittää tulevaisuuteen suuntaavia ja kestäviä toimintatapoja. Toimintakortti on laadittu tarkastuslistan muotoon ja sitä voi hyödyntää soveltuvin osin.
Vihreä siirtymä muuttaa yritysten toimintaympäristöä merkittävästi, mikä edellyttää uusien koulutustarpeiden tunnistamista. Yritysten tulisi kartoittaa henkilöstön osaaminen vihreän siirtymän näkökulmasta ja tunnistaa alakohtaiset tulevaisuuden kriittiset osaamisalueet, kuten kiertotalous, päästövähennyskeinot ja vastuullisuus. Näiden pohjalta voidaan rakentaa joustavia oppimispolkuja eri henkilöstöryhmille. Palvelumallin Palvelukartta-osio tukee koulutustarpeiden tunnistamista.
Keskeistä on vahvistaa johtamista ja ennakointia – kun esihenkilöitä koulutetaan, se tukee oppimista ja vihreän siirtymän johtamista. Oppimiseen osallistumista voidaan edistää tarjoamalla kannustimia, resursseja ja aikaa kestävien käytäntöjen ja vihreiden teknologioiden omaksumiseen. Jatkuvan oppimisen kulttuuria voidaan vahvistaa arjen toiminnassa, kuten kehityskeskusteluissa. Yhteistyö koulutustoimijoiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa varmistaa ajantasaisen sisällön. Osaamisen kehittymistä tulee seurata tavoitteiden ja mittareiden avulla.
Viestintäohje jatkuvan oppimisen toimijoille
Viestintäohje jatkuvan oppimisen toimijoille auttaa viestimään vihreää siirtymää tukevista opinnoista, jolloin niiden löydettävyys paranee. Ohje opastaa tekemään teeman näkyväksi esimerkiksi opintojen kuvauksissa ja kannustaa yhteistyöhön. Se on laadittu tarkastuslistan muotoon ja sitä voi hyödyntää soveltuvin osin.
Koulutusten kuvauksissa on tärkeää käyttää selkeitä ja ajantasaisia termejä, jotka tuovat esiin yhteyden kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään. Koulutuksen kuvauksissa tulisi korostaa konkreettisia hyötyjä oppijalle ja työelämälle sekä käyttää avainsanoja kuten kestävä kehitys, ilmastoratkaisut, kiertotalous, digitalisaatio ja tekoäly. Käytännön esimerkit työelämäyhteyksistä lisäävät ymmärrettävyyttä.
Visuaalinen selkeys ja saavutettavuus ovat tärkeitä markkinoinnissa. Aihetunnisteet, kuten #vihreäsiirtymä, parantavat löydettävyyttä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa varmistaa sisällön ajankohtaisuuden ja työelämälähtöisyyden.
Palvelukartta jatkuvan oppimisen ohjaustilanteisiin
Palvelukartta auttaa löytämään kanavat, jotka kertovat koulutusmahdollisuuksista. Sitä voi hyödyntää joustavasti erilaissa ohjaustilanteissa.
Vihreän siirtymän edellyttämät osaamistarpeet vaikuttavat merkittävästi yksilöiden koulutuspolkuihin, erityisesti työttömien, alan vaihtajien ja uralla etenevien kohdalla. Kun osaamista päivitetään, tarvitaan selkeää tietoa alan vaatimuksista, jota voi hankkia esimerkiksi työpaikkailmoituksista, toimialajärjestöiltä ja tekoälytyökaluilta. Oman osaamisen kartoitus ja yksilöllinen urasuunnitelma ovat keskeisiä.
Koulutuksen valinnassa korostuvat saavutettavuus, kustannukset ja vaikutukset etuuksiin. Tietoa löytyy Opin.fi ja Opintopolku.fi -palveluista. Hakukoneet ja tekoälytyökalut voivat tukea valintaa, mutta ohjauspalvelut ovat usein tarpeen. Näin voidaan rakentaa tavoitteellisia koulutusuria, jotka vastaavat vihreän siirtymän osaamistarpeisiin.
Palvelumallin pilotointi
OHITE-hankkeessa palvelumallia testataan syksyllä 2025 kohderyhmillä. Palautetta kerätään sähköisellä kyselyllä ja täydennetään haastatteluilla työpajoissa, tapahtumissa ja online-tapaamisissa. Kyselylomakkeeseen on liitettynä kuvaukset palvelumallin osioista, joista vastaajat valitsevat heitä lähinnä olevan osion tai osiot. Pilotoinnissa arvioidaan vihreän siirtymän koulutustuotteiden löytymistä palvelumallin avulla, koulutussisältöjen kuvauksia ja käyttäjäkokemusta.
Kohderyhmään kuuluvat jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen vastuuhenkilöt teollisuuden järjestöistä ja toimialaverkostoista, vihreän siirtymän koulutustoimijat, suunnittelijat ja opettajat ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa. Palautetta kerätään myös pk-yritysten henkilöstöltä ja alalle työllistyviltä, jotka voivat hyödyntää hankkeessa syntyviä tuloksia ja käytäntöjä ammatillisen osaamisen kehittämisessä.
Pilotoinnissa arvioidaan, kuinka hyvin malli vastaa yrityksen tarpeisiin. Mallia kehitetään saadun palautteen pohjalta ennen julkistamista hankkeen kotisivuilla. Lopuksi keskitytään mallin näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseen.
Palvelumalli strategisen verkoston työkaluna
Strategiset yhteistyöverkostot ovat palvelumallin elinvoimaisuuden ja vaikuttavuuden perusta. Verkosto koostuu pilottiyrityksistä, toimialajärjestöistä, työelämän toimijoista, koulutuspalveluja tarjoavista organisaatioista sekä ammatillista kehittämistä edistävistä tahoista. Yhteistyökumppanit ovat merkittävässä roolissa osaamistarpeiden tunnistamisessa ja mallin kehittämisessä.
Verkostoyhteistyötä on toteutettu hankkeessa kehittämistoimenpiteiden kautta, kuten kyselyiden, työpajojen, haastattelujen ja webinaarien muodossa. Toimijoiden joukkoa on laajennettu hankkeen aikana, jotta mallin elinvoimaisuus säilyy myös hankkeen päätyttyä. Verkostojen rooli ei rajoitu hankkeen aikaisiin toimiin, vaan ne muodostavat perustan pitkäjänteiselle yhteistyölle. Yhteistyöverkostolla on merkittävä rooli palvelumallin hyödyntäjänä hankkeen jälkeen. Palvelumalli jää elämään strategisten yhteistyöverkostojen, oppilaitosten ja pilottiyritysten kautta ja työelämän hyödynnettäväksi.
Mallin jatkuvuutta tuetaan viestintäohjeella ja hyödyntämällä Opin.fi-palvelua, jossa kouluttajien rooli selkeiden kurssikuvausten tuottajina on keskeinen. Mallin käyttöönotto yrityksissä ja organisaatioissa mahdollistaa sen jatkokehityksen ja elinkaaren jatkumisen verkostojen kautta.
Kirjoittajat
Appu Haapio-Karjalainen, TkT, lehtori, TAMK, appu.haapio-karjalainen(at)tuni.fi
Minna Varheenmaa, DI, tuntiopettaja, TAMK, minna.varheenmaa(at)tuni.fi
Sampo Saari, TkT, yliopettaja, TAMK, sampo.saari(at)tuni.fi
Heli Viik, DI, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, heli.viik(at)lab.fi
Lähteet
Dunderfelt, A., Sergeeva, Y. & Tuomala, A.-M. (2025). Developing a Lifelong Learning Service Model to Enhance SME Competitiveness in the Green Transition. Business and Management 2025 Conference.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK. (2024). Osaaminen vihreän siirtymän perustana. https://ek.fi/wp-content/uploads/2024/01/EK_Osaaminen-vihrean-siirtyman-perustana_final.pdf
Heikinheimo, L., Tuomala, A-M., Varheenmaa, M. (2025). OHITE – Adaptive Textile Engineering Learning Imperative in Response to the Green Transition. Practice paper in The 53rd SEFI 2025 Annual Conference, 15-18 Sept 2025, Tampere, Finland. https://www.sefi2025.eu/programme/
Tuomala, A.-M., Sergeeva, Y. & Kärkkäinen, J.-P. (2025). Vihreän siirtymän ja jatkuvan oppimisen vaikutukset konepajateollisuuden osaamisen kehittämiseen. AMK-lehti / UAS Journal, 1/2025. https://uasjournal.fi/1-2025/vihrean-siirtyman-ja-jatkuvan-oppimisen-vaikutukset-konepajateollisuuden-osaamisen-kehittamiseen/
Wadsworth Y. (1998). What is participatory action research? (Paper 2). International Action Research. http://www.aral.com.au/ari/p-ywadsworth98.html
Abstract
The green transition and digitalization are changing the needs of industrial know-how. The OHITE project offers a solution to the challenges of continuous learning as we develop a scalable service model that supports the development of the competence of individuals and companies.
The service model consists of three mutually supporting parts to promote green transition competence through continuous learning: an action card for companies in the sustainable and carbon-neutral manufacturing industry, a communication guide for operators in continuous learning, a service map for various control situations in continuous learning. The model is in the pilot phase and is still evolving based on user feedback.
The activity card determines how the continuous learning required by the green transition can be supported and implemented in the operators’ own operations. A communication guide for the actors of continuous learning helps to communicate about the studies that support the green transition, thus improving their discoverability. A service map helps you find channels that tell you about educational opportunities. It can be used flexibly in different control situations.
Vastaa