Yhteiskunnallista vaikuttavuutta TKI-polun kautta

Pk-yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kasvattaminen 4 % osuuteen BKT:sta vuoteen 2030 mennessä on ajankohtainen, kansallinen haaste. Pk-yritysten TKI-polun lähtökohtana oli vastata tähän yhteiskunnalliseen haasteeseen. Tavoite oli kehittää yrittäjien ja pk-yrityksissä työskentelevien TKI-kyvykkyyksiä ja siten kasvattaa TKI-toimintaa kohti kansallisesti asetettuja tavoitteita. Saavutettujen tulosten kautta mallin vaikuttavuudesta on myös näyttöä.  

Pk-yritysten TKI-polku syntyi kolmen Länsirannikon alueen ammattikorkeakoulun – Centria, Turku AMK ja VAMK – kaksivuotisen yhteistyön tuloksena. Ammattikorkeakoulut yhdessä kehittivät, toteuttivat, testasivat ja mallinsivat TKI-polkua. Tavoitteena oli yritysten näkökulmasta uudet ideat, verkostot ja osaaminen TKI-toiminnan rahoituksen suhteen. Tavoitteena oli myös mallintaa tulokset muiden toimijoiden käyttöön.

Tässä artikkelissa taustoitamme TKI-polun syntyä, avaamme kokeilevan kehittämisen kautta syntynyttä tuotosta tuloksineen ja lopuksi pohdimme TKI-polun yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Ammattikorkeakoulut ja pk-yritysten TKI-toiminta

Suomi on viime vuosina jäänyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) panostuksissa jälkeen verrokkimaista, mikä on huolestuttava kehitys huomioiden T&K:n kautta syntyvän korkeamman arvonlisän ja tuottavuuden kasvun; pelkkä uusi tutkimustulos, jota ei yhteiskunnassa kyetä hyödyntämään, ei ole kuitenkaan innovaatio (Ali-Yrkkö et al., 2021). TKI kattaakin sekä T&K-toiminnan että muun innovaatiotoiminnan (Salminen et al., 2025) ja on määritelmällisesti uutta tavoittelevaa, luovaa, onnistumisen suhteen epävarmaa, systemaattista sekä tuloksiltaan siirrettävissä olevaa ja/tai toisinnettavaa (Tilastokeskus, 2025).    

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen lakiin kirjattu aluevaikuttamisen rooli. Ammattikorkeakouluissa on tunnistettu tarve tukea pk-yrittäjien ja pk-yrityksissä työskentelevien kyvykkyyksiä tehdä TKI-toimintaa.  Pk-yrityksistä vain alle viidennes tekee korkeakouluyhteistyötä (Huovinen ja Kärpänoja, 2019). Näin ollen malleille ja toimintatavoille, jotka edesauttavat erityisesti tämän kokoluokan yritysten TKI-toimintaa ja korkeakouluyhteistyötä, on yhteiskunnallista tilausta.

TKI-toiminnan edistäminen on toimintaa alueellisissa innovaatioekosysteemeissä. Kiinnostava kansainvälisen tutkimuksen tuottama näkökulma on, miten yhteistyö eri toimijoiden kesken ekosysteemeissä käytännössä toteutuu, pelkät rakenteet eivät takaa yhteistyötä (esim. Spigel, 2018; Acs et al., 2017). Näin ollen polun muotoon paketoitu TKI-polku -valmennus, joka sisältää työkaluja ja testattuja työskentelymenetelmiä TKI-toiminnan vauhdittamiseen, on siirrettävissä ja muokattavissa alkuperäisten toteuttajien alueiden ulkopuolellekin.

Mäki (2021) tuo tutkimuksessaan esiin, että ammattikorkeakoulun ja pk‑yritysten yhteistyön vaikuttavuus ei synny yksittäisistä projekteista tai tiedon siirroista, vaan pitkäkestoisesta, vuorovaikutteisesta tiedon ja osaamisen jakamisesta, jossa pk‑yrityksen kyky vastaanottaa, soveltaa ja jatkojalostaa tietoa on ratkaisevassa roolissa. Yksi osallistuneista yrityksistä totesikin seuraavasti:

”Tämä on alku pidemmälle yhteistyölle. Nyt meillä on selkeämpi visio ja vahvempi tietopohja.”

 TKI-polun tarkoitus olikin tarjota pk-yrityksille eväitä pitkäjänteiselle kehittämistyölle, jossa hanke toimi ainoastaan alkusysäyksenä.

Kokeilevalla kehittämisellä kohti polkumallia

Yritysten toimintaympäristön muutostekijät ovat nykyisin yhä arvaamattomampia. Näin ollen pelkkä pitkäjänteinen suunnitelmallisuus ei riitä kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi, saati kehittämiseksi. Kokeilevalla kehittämisellä kyetään tuomaan uusia toiminta- ja ajatusmalleja nopealla syklillä etenkin radikaalien innovaatioiden, monimutkaisten järjestelmien, palveluliiketoiminnan, digitalisaation ja TKI-toiminnan kehittämiseen (Poskela et al., 2015)

Kokeilukulttuurin vahvuus on osallistujien monipuolisessa osallistamisessa aidoissa toimintaympäristöissä (Kokeileva Suomi, 2019).  Pk-yritysten TKI-polun mallia kehitettiin iteratiivisesti, eli vaiheittain etenevän kehittämisprosessin kautta, jossa toteutuksista saadut kokemukset ja osallistujapalaute hyödynnettiin seuraavien polkujen suunnittelussa ja sisältöjen kehittämisessä. Yritysten edustajat kehittivät TKI-kyvykkyyttä ja polkumallia osallistumalla polun toteutuksen kokeiluihin ja työskentelemällä omaan työhönsä liittyvien kehittämistehtävien parissa. Toteutusten aikana kerätty palaute sekä alku- ja loppukartoitukset tukivat toimintamallin kehittämistä hankkeen edetessä.

Edellä kuvattu käytännön tason kokeilu nopealla palautesyklillä auttoi kehittämään tarvelähtöistä mallia yritysten TKI-kyvykkyyden, verkostojen ja ammattikorkeakouluyhteistyön kasvattamiseksi.

Pk-yritysten TKI-polku

Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä kuusi pk-yritysten TKI-polkua. Toteutukset perustuivat yhteiselle rakenteelle, mutta niiden sisältöjä muokattiin osallistuvien yritysten tarpeiden ja alueellisten painotusten mukaan. Osa poluista oli toimialakohtaisia, osassa toimialarajoitusta ei ollut. Toteutuksia yhdistivät työpajamuotoinen työskentely, asiantuntijoiden hyödyntäminen alustajina ja työpajoissa sekä yritysten välinen vertaisoppiminen. Toteutusten erot liittyivät teemojen painotuksiin, yritysten toimialoihin ja käytettyihin kehittämistyökaluihin.

Hankkeen lopputuotoksena syntyi visualisoitu TKI-polkumalli, jossa pk-yrityksen kehittämisprosessi jäsennettiin alla olevan kuvion mukaisiin neljään vaiheeseen. Polun aikana kehitettyjä materiaaleja ja työkaluja koottiin avoimesti saataville TKI-polun verkkosivustolle Etusivu – TKI-polku), mikä mahdollistaa mallin hyödyntämisen myös hankkeen ulkopuolella.

Kuvio 1: TKI-polun neljä kehittämisvaihetta

TKI-polun määrälliset tulokset olivat seuraavat: 90 osallistunutta pk-yritystä kuudella polun toteutuksella, 80 järjestettyä tapahtumaa, 124 osallistujaa yrityksistä sekä kaksi opinnäytetyötä ammattikorkeakoulut toimeksiantajina ja lisäksi yritysten toimeksiannot sekä kaksi perustettua yritystä.

Kuvio 2: Pk-yritysten TKI-polun tulokset numeroina

Viestinnällistä vaikuttavuutta edustivat 34 infotilaisuutta, 21 yritysvierailua, 11 benchamarkkausta toisista ammattikorkeakouluista, ammattioppilaitoksista ja yrityskehitysyhtiöistä, kahdeksan julkaistua artikkelia ja blogia (6+2), kolme konferenssiesitystä Suomessa ja ulkomailla sekä 269 seuraajaa LinkedInissä hankkeen päätösvaiheessa.

Kuvio 3: Pk-yritysten TKI-polun viestinnällinen vaikuttavuus

Osallistujilta kerättiin palautetta ja laadullisina tuloksina yritykset raportoivat TKI-kyvykkyyksien parantuneen, ja ymmärryksen lisääntyneen TKI-toiminnan mahdollisuuksista sekä yritysten ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä että verkostoitumisesta. Palautteen kautta kerätyt tulokset viittasivat myös siihen, että matalan kynnyksen kehittämismallit voivat edistää pk-yritysten osallistumista TKI-toimintaan ja siten vahvistaa alueellisten innovaatioekosysteemien toimintaa.

Polkumalli osallistuneen yrityksen näkökulmasta

MyBase Finland on kiinteistöalan pohjoismainen kumppani, jonka palveluihin kuuluvat liiketilojen vuokraus, kaupalliset analyysit, kauppakeskusjohtaminen sekä projektijohtaminen. Yritys kehittää toimintaansa aktiivisesti hyödyntäen palvelumuotoilun menetelmiä sekä omissa prosesseissaan että asiakaskohteissa. TKI-polku vauhditti kauppakeskuskehitystä.

Motiivi osallistua syntyi halusta kehittää verkostoja paikallisten yritysten kanssa, syventää yhteistyötä Centria AMK:n kanssa sekä käynnistää uusia kehitysprojekteja. Hanke tarjosi mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja saada uusia näkökulmia yrityksen arkeen. Koska MyBasen prosesseissa hyödynnetään palvelumuotoilua, TKI-polku toi arvokasta kertausta sekä uusia ideoita päivittäiseen tekemiseen ja prosessien kehittämiseen.  

Yksi hankkeen konkreettisista tuloksista oli Kauppakeskus-appi – projektin käynnistyminen. Yhteistyössä Centrian tieto- ja viestintätekniikan kolmannen vuoden opiskelijoiden kanssa suunniteltiin ja toteutettiin mobiilisovellusta kauppakeskukselle. Sovelluksen on tarkoitus toimia informaatio- ja viestintäkanavana sekä asiakkaille että kauppakeskusyhteisön työntekijöille.

Projektissa korostui tekemällä oppiminen: opiskelijat pääsivät kehittämään ratkaisua aidossa toimintaympäristössä, huomioiden sekä vuokralaisten että loppukäyttäjien tarpeet. Kehitystyötä tehtiin yhteissuunnittelutyöpajoissa, joissa eri osapuolet osallistuivat aktiivisesti sovelluksen suunnitteluun. Yhteistyö oppilaitosten kanssa tukee alueellista kehitystä, ja tulevaisuuden innovaatioiden ja ratkaisujen kehittämistyötä.

Pohdinta pk-yritysten TKI-polun vaikuttavuudesta

Pk-yritysten TKI-polulla saavutettiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta monin eri tavoin. Konkreettinen tulos olivat uudet syntyneet yritykset, erilaiset käynnistyneet yhteistyöt ammattikorkeakoulujen ja yritysten välillä sekä mallinnettu polku.

Yhteistyö kattoi usean maakunnan alueen ja saattoi yhteen länsirannikon alueen korkeakouluja, yrityksiä ja muita TKI-toimijoita. Vaikuttavuus ei kuitenkaan rajoittunut hanketoimijoiden alueelle, vaan malli herätti laajasti kiinnostusta eri puolilla Suomea, mistä osoituksena oli usean ammattikorkeakoulun yhteydenotot benchmarkata TKI-polkua ja osallistuminen muun muassa hankkeen loppuseminaariin.

Merkittävää vaikuttavuutta edusti myös kehittämistoiminnan juurruttaminen yritysten arkeen, toistuvuus polkumallin kautta. Innovaatiopuhe voidaan kokea pk-yrityksissä jopa vieraannuttavaksi (Salminen et al., 2025), joten pk-yritysten TKI-polun kaltaisia toimia tarvitaan asennemuutoksen aikaansaamiseksi.

Hanke oli myös viestinnällisesti vaikuttava. Hankkeen hashtag #tämäkin on TKI-työtä kuvastaa hankkeen viestinnällistä visiota eli kehittämispuheen normalisointia. Linkedin-alustalle syntyi aktiivinen TKI-polun seuraajien verkosto.

Pk-yritysten TKI-polku pyrki antamaan konkreettisia työkaluja ja verkostoja pk-yritysten TKI-toiminnan kehittämiseen. TKI-polku on myös mallina jatkojalostettavissa erilaisiin temaattisesti rajatumpiin tarkoituksiin.

Seuraava osallistuneen yrityksen edustajan sitaatti kuvastaa verkostojen merkitystä ja systemaattisesta lähestymistä, joita kumpaakin tarvitaan vaikuttavaan TKI-toimintaan:

“Kun on visio, niin mitä vaihtoehtoja on toteuttaa se? Aiemmin olen vain lähtenyt toteuttamaan itselle luontaisella tavalla. Nyt olen pohtinut vaihtoehtoja toisten yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. “    

Hanketiedot:

Pk-yritysten TKI-polku kehittämishankkeessa (2024–25) edistettiin Länsi-Rannikon alueen PK-yritysten TKI-toimintaa ja yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. ELY-keskuksen rahoittamaa hanketta toteuttavat Vaasan, Turun ja Centrian ammattikorkeakoulut.  

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS