1/2011, Pääkirjoitus

Vasara ja nauloja – kansainvälisyys toimintatapana vaatii valintojen tekemistä ja oikeat työkalut

Kotomaamme kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen on mahdollista vain Liisan seikkailuista Ihmemaassa tutun Herttakuningattaren metodein: on juostava entistä nopeammin edes pysyäkseen paikallaan. Kansainvälinen ja kansallinen toimintaympäristö on päättyvällä hallituskaudella merkittävästi muuttunut, ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen on yhteinen nimittäjä uuden hallituksen haasteille.

Korkeakouluille kuluvalle rahoituskaudelle asetettu strateginen kansainvälistymisen tavoite tarkoittaa kansainvälisyyttä toimintatapana. Korkeakoulujen strategiaprosessit ovat selkeyttäneet yksittäisten korkeakoulujen vahvuuksiin perustuvia profiileja ja kansallista yhteistyötä ja työnjakoa, korkeakoulusektoreiden rooleja ja korkeakoululaitoksen kokonaisuutta.

Ammattikorkeakoulujen strategioissa tki-työ rytmittyy arkipäivään. Koulutuksen ja tki-työn yhteyttä halutaan vahvistaa, ja tki-työ nähdään alueellisena vastuuna ja oikeutena. Alueellisuuden ja kansainvälisyyden välillä ei yleensä nähdä ristiriitaa, ja strategisina kumppaneina on jopa kansainvälisiä yliopistoja ranking-listojen kärkikymmeniköstä. Henkilökunta liikkuu kahteen suuntaan yli valtakuntamme rajojen ja tki-projekteissa on opiskelijoita lähes kaikilta mantereilta, osa Suomessa, osa virtuaalisesti. Joillain aloilla ammattikorkeakouluista löytyy kansallisesti alan parhaimpiin kuuluvia tutkimuksen infrastruktuuriympäristöjä. Ammattikorkeakouluilla on laadukkaan ja vaikuttavan tki-työn edellytykset. Paikoin vaaditaan vielä valintojen tekemistä strategioiden terävöittämiseksi ja ennen kaikkea strategioiden kääntymistä toimintasuunnitelmiksi ja toiminnaksi.

Kansainvälisyyteen toimintatapana kuuluu, että on mahdollisuudet toimia samalla tavalla tai samankaltaisesti kuin verrokit – vertaiset tai alan parhaat – voivat toimia. Työkalupakin toimintamahdollisuuksista rahoitukseen ja johtamiseen on oltava riittävän joustava strategian mukaisen toiminnan tukemiseksi. Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista tutkineiden selvityshenkilöiden esityksistä opetus- ja kulttuuriministeriölle annetuissa lausunnoissa tuettiin yleisesti rahoitusmenettelyn selkeyttämistä siirtämällä vastuu selkeästi valtiolle, mutta organisaatiomallikannat hajosivat lausunnoissa enemmän. Uusi hallituskausi voi tuoda ammattikorkeakoulukentässä hallinnon ja rahoituksen kautta muutoksen, joka selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi toimintamahdollisuuksia.

Korkeakoulut on useissa yhteyksissä tunnistettu – ja tunnustettu – osaamisen lisäämisen ja uudistamisen kivijalaksi. Usein korkeakoulut tässä kohti muuntuvat tai mielletään vain yliopistoiksi, eikä ammattikorkeakoulujen roolia ole saatu esiin kansallisissa (Suomen Akatemian tieteen tila ja taso -prosessi) tai kansainvälisissä arvioinneissa (Suomen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009). Tilanteen kartoittamiseksi Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa kuluvan vuoden aikana ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan arvioinnin. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannossa edellytettiin, että arvioinnissa huomioidaan kansainvälinen näkökulma. Tavoitteena on saada ja pystyä välittämään eteenpäin kuva ammattikorkeakoulujen alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen tki-toiminnan kirjosta ja tehdä näkyväksi myös tämä osa ammattikorkeakoulujen toiminnasta.

Toimintamahdollisuuksien yhdenmukaistaminen ei tarkoita, että toiminnan pitäisi olla samanlaista. Alue- ja korkeakoulukohtaisten ratkaisujen variaatio on hyvä pohja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä selviytymiseen. Ilman muuntelua ei synny uutta evoluutiossakaan.

*

It is of the utmost importance that Finnish higher education institutions are provided with similar toolboxes as their international peers. Variation in the strategic importance of research, development and innovation activities between HEIs is allowed and welcomed in order to more dynamically meet the needs of the surrounding society. The interconnectedness of education and research activities should be quaranteed in order to enhance the quality and the impact of the results.

Kirjoittaja

Erja Heikkinen, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö

Seuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *