Väestö vanhenee, mutta aiempaa toimintakykyisempänä
Kuten viime aikoina Suomessa käyty kiivas keskustelu kertoo, on sosiaali- ja terveysalalle tulossa suuria muutoksia. Tilastollinen tarkastelu osoittaa taustalla voimakkaasti vaikuttavia demografisia ja taloudellisia syitä tarpeeseen uudistua ja kehittää tarvittavia palveluita.
Eliniän odote on ollut pitkään kasvussa eli ihmiset elävät kauemmin kuin aikaisempina vuosina (Elinajan odote, 2012). Suuret ikäluokat lähestyvät ikää, jossa palveluntarve kasvaa. Alle 75-vuotiailla toimintakyvyn vaikeudet ovat vielä harvinaisia, mutta vaikeudet lisääntyvät melko nopeasti yli 75-vuotiailla. (Väestön ikärakenne 2012; Ikääntyneiden toimintakyky 2012.)
Tilastokeskuksen mukaan eläkeläisten tulot ovat pysyneet kehityksessä mukana kaikkiin koti-talouksiin verrattuna (Kotitalouksien tulot sosioekonomisen aseman mukaan 2012). Yhä useampi eläkkeelle jäävä on tehnyt pitkän työuran, jonka aikana on kerryttänyt eläkkeensä. Tulevaisuudessa apua tarvitsevien eläkeläisten ostovoima on pääsääntöisesti nykyistä huomattavasti korkeampi vaikkakin tuloerot ovat pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kasvaneet (Pienituloiset 2012; Tuloerot 2012).
Palvelujen uudistaminen tarpeellista
Tilastot kertovat kasvavasta ikääntyvien määrästä, toimintakyvystä ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Ikääntyville kohdistettavat palvelut tulevat olemaan iso osa koko julkisen sektorin palveluista, joka näkyy jo nyt monilla alueilla työntekijöiden, rahan ja tilojen riittämättömyytenä. Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalialan toimialaraportin julkistamistilaisuudessa (20.11.2012) todettiin, että palveluja ja tuottavuutta on uudistettava, palvelutarpeita hillittävä, työntekijöiden työnkuvaa on fokusoitava ydinosaamiseen ja työmuotoja tulee moninaistaa.
Ennakointitietoa tuottaneiden hankkeiden mukaan tulevat ikäihmiset ovat tottuneet käyttämään rahaa erilaisten palveluiden ostamiseen omien valintojen mukaan. He ovat myös tottuneet olemaan asiakkaita, vertailemaan ja hankkimaan palveluita omiin tarpeisiinsa myös muualta kuin julkiselta sektorilta. (Klusteriennakontihanke 2011; Tulevaisuuden tarpeet Hämeenlinnan seudulla 2011.) Heillä on myös näkemystä siitä mitä haluavat ja kuinka haluavat itseään autettavan. Tällä hetkellä Suomesta löytyy muun muassa yksityisiä lääkäripalveluja, fysioterapian, vanhusten asumisen ja kotiavun palveluja. Yritysten tarjoamat palvelut ovat lisävaihtoehto niille, jotka haluavat sellaisia palveluja, joita julkisella puolella ei ole tarjolla tai haluavat palvelun ”omilla ehdoillaan”. He haluavat vaikuttaa vaikkapa palvelun ajankohtaan, sisältöön tai tarjoajaan. Näin yksityisen palvelutuotannon avulla mahdollistetaan laajempi ja monipuolisempi palvelutarjonta sekä lisätään asiakkaan valinnan mahdollisuuksia.
Koulutuksen vastauksia tuleviin haasteisiin
Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opetuksessa on huomioitu alan kehittyminen ja haasteet korostamalla yrittäjyyttä eri koulutusohjelmien sekä pakollisissa että vapaasti valittavissa opinnoissa. Opintojen aikana opiskelijat saavat kuulla esimerkkejä oman alansa erilaisten yrittäjien tarinoista ja opiskelevat yrittäjyyden perusasioita. Opinnoissa työskennellään oma-aloitteisesti korostaen sisäisen yrittäjyyden ja moniammatillisen työskentelyn tärkeyttä. Perusopintojen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus kehittää omaa yritysideaansa sekä osaamistaan tulevana yrittäjänä Yritystallin opiskelijana. Yritystalli on osa koko SeAMKin toimintaa.
Hyviä kokemuksia on saatu vapaasti valittavalta opintojaksolta, jossa sosiaali- ja terveysalan, tekniikan sekä liiketalouden opiskelijat muodostavat monialaisia ryhmiä, ideoivat uuden hyvinvointialan yrityksen ja laativat sille liiketoimintasuunnitelman. Opiskelijoille avautuu monia näkökulmia mahdollisuudesta toimia asiantuntijana yrityksessä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen voi toimia myös konsulttina jossakin alan tuotteita suunnittelevassa ja kehittelevässä yrityksessä tuoden teknologisiin ratkaisuihin käyttäjälähtöisen näkökulman. Terveysteknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia ikääntyneille asua pitempään kotona ja liikkua turvallisesti (ks. myös FinnSight 2015, 87). Ammattilaisten monialainen osaaminen, innovatiivisuus ja yhteistyökyky ovat keskeisiä taitoja kehitettäessä uusia ratkaisuja helpottamaan ikääntyneiden arkea. Näitä taitoja pyritään vahvistamaan jo opiskelun aikana. Yrityksen perustaminen tälle alalle tarjoaa mahdollisuuden myös kansainvälisille markkinoille. Esimerkiksi Venäjällä on kasvavia vientimahdollisuuksia kaupallisille hoivapalveluille ja erityisesti vanhusten kotona asumista tukeville välineille. (Venäjä tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälistymiseen 2012)
Opiskelijoille halutaan antaa eväitä ammattinsa harjoittamiseen useissa erilaisissa työympäristöissä. Sosiaali- ja terveysalalla yrittäjänä toimiva henkilö tarvitsee usein työkokemusta ennen kuin edes saa perustaa yrityksen. Alla oleva yrittäjyystarina kuvaa niitä esimerkkejä, joita opiskelijat saavat kuulla opintojensa aikana.
Yrittäjyystarina – sisäinen palo viitoitti suuntaa
Pirjo Tanninen on yksi niistä yrittäjistä, jotka ovat käyneet kertomassa tarinastaan opiskelijoille. Hän on perustanut hoivakoti Vuosikas Oy:n Lapualle v. 2001. Lähihoitajaksi valmistuttuaan Tanninen työskenteli kaupungin kotipalvelussa. Siellä hän näki, kuinka työntekijöillä oli niin monta asiakasta hoidettavana työvuoron aikana, ettei aikaa jäänyt muuhun kuin välttämättömien asioiden tekemiseen. Juttelemiseen tai kuulumisten kuuntelemiseen ei ollut aikaa.
Koska Tannisella ei ollut tarjolla vakituista työpaikkaa ja yrittäjyys houkutti, hän lähti opiskelemaan yrittäjän erikoisammattitutkinnon.
– Työskennellessäni kotipalvelussa näin, että monet vanhukset kokivat yksinäisyyttä ja turvattomuutta omassa kodissaan. Erilaisten pohdintojen jälkeen syntyi idea omasta pienkodista, jossa voin yhdistää hoitoalan koulutuksen sekä yrittäjyyden.
Ennen yrityksen perustamista Tanninen kartoitti ideaan liittyviä riskejä sekä jalosti liikeideaa. Tutustuminen lähialueen yrityksiin ja hoiva-alan yrittäjien haastattelut auttoivat rakentamaan kokonaiskuvaa siitä millainen tilanne paikkakunnalla oli. Oppia haettiin myös Ruotsista. Tämä kehittelyn ja ideoinnin vaihe kesti parisen vuotta, jonka jälkeen alkoi toteuttaminen.
Neuvottelujen kautta löytyi oma paikka
Perustamisvaiheen neuvotteluja käytiin muun muassa kaupungin vanhustyön johtajan kanssa. Keskustelussa olivat esillä idea, tarpeet, hinnoittelu yms. Toimitiloja etsittiin, mutta kun sopivia vuokratiloja ei löytynyt, päätettiin rakentaa itse ja suunnitella tilat toimintaan hyvin sopiviksi. Rahoituskuviot neuvoteltiin pankin, TE-keskuksen ja Finnveran kanssa. Omat hankaluutensa oli kuitenkin käytävä lävitse. Esimerkiksi rakennuspaikkaa jouduttiin muuttamaan, koska ensimmäisen tontin naapurusto ei hyväksynyt rakennelmaa. Yrittäjälle jäi riski, sillä varmuutta paikkojen täyttymisestä ei ollut. Itse maksavia asiakkaita ei käytännössä ollut ja kaupunki ilmoitti ostavansa paikkoja hoivakodista oman tarpeensa mukaan.
Kaupungilla oli kuitenkin pula vanhusten paikoista ja Tanninen halusi tarjota ratkaisua tähän ongelmaan.
– Näin siinä selkeän tarpeen, johon yritys palveluillaan pystyy vastaamaan. Hoivakoti täyttyi nopeasti asiakkaista ja on ollut täysi siitä lähtien. Tulijoita on jonossakin.
Vuosikas halutaan pitää kodinomaisena; laitosmaisia sääntöjä ja aikatauluja pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan.
– Meillä siivotaan, laitetaan ruokaa ja pestään pyykkiä ja asukkailla on mahdollisuus halutessaan osallistua. Kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää työotetta toteutetaan aivan arkisissa asioissa. Lakanoiden laskostaminen, ruokapöydän kattaminen, kukkien hoito, ulkoilut, jumppahetket ja muut toimet auttavat pitämään toimintakyvyn yllä ja lisäävät mielekkyyttä arkeen.
Työpaikkana yritys on pieni ja siellä halutaan antaa mahdollisuus jokaiselle työntekijälle tuoda työhön mukaan omat vahvuutensa ja erityisosaamisensa. Oman luovuuden käyttömahdollisuus lisää työssä viihtyvyyttä. Vastuun jakaminen ja töiden organisoiminen ovat asioita, jotka auttavat yrittäjää jaksamaan. Töiden hyvä jakaminen takaa myös yrittäjälle mahdollisuuden vapaapäiviin.
– Hallinnollinen työ vie vajaan puolen yhden ihmisen työajasta. Yksi työntekijöistä on sairaanhoitaja, joka pystyy huolehtimaan mm. asukkaiden lääkkeistä. Tavoitteemme on nimenomaan jakaa vastuuta, Tanninen kuvaa.
Verkostoituminen tärkeää alusta alkaen
Yritys on rakentanut ympärilleen yhteistyöverkoston. Yhteistyötä terveyskeskuksen ja yksityisten lääkäripalveluiden tarjoajien kanssa tarvitaan säännöllisesti. Asukkaiden terveydentilaa seurataan jatkuvasti ja dokumentoidaan kahdesti päivässä.
Tanniselle yhteistyö ja verkostoituminen eri tahojen kanssa ovat olleet alusta saakka tärkeitä. Asukkaiden omaiset ja ystävät ovat aina tervetulleita.
– Kodinomaisuus ilmenee siinä, että taloon tullut vieras on oikeastaan kaikkien vieras. Yhteisiin tiloihin kerääntyy pian useampia asukkaita seuranpitoon. Omaisille yritetään välittää viesti, että he ovat yksi tärkeä linkki hoivakodin työntekijöiden ja asukkaan välisessä vuorovaikutuksessa. Asukas ei aina kuitenkaan kerro työntekijöille kaikkia huoliaan ja on tärkeätä kuulla näistä myös omaisten kautta.
Yritys tekee yhteistyötä myös toimintakeskuksen kehitysvammaisten kanssa. He hakevat kierrätykseen menevät lehdet ja yritykseen on tilattu heiltä poppanoita, ovikylttejä ja joitakin askarteluja. Viestintä ja markkinointi ovat myös tärkeitä.
– Pidämme yhteyttä kuntaan päin – kuulumisten kertominen on saanut hyvää palautetta. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan yrittäjien kautta tapahtuva linkittyminen auttaa pysymään tietoisena siitä mitä alalla ylipäänsä tapahtuu.
Uusien työntekijöiden palkkaaminen on aina haastavaa. Ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä harjoitteluyhteistyöstä on ollut tässä suhteessa hyötyä.
– Harjoittelun aikana tutustumme puolin ja toisin. Harjoittelija näkee millaista täällä työskenteleminen on ja me työyhteisönä näemme kuinka harjoittelija soveltuu työyhteisöömme. Olemme löytäneet tarvittavat työntekijät ja sijaiset käytännössä harjoittelijoiden joukosta, kertoo Tanninen.
Alalla riittää työtä, tekijä riippuu ostajista Tällä hetkellä alalla toimivat suuret konsernit valtaavat markkinoita. Yritysten asiakkaat ja yritykset ovat riippuvaisia kuntien tekemistä maksusitoumuksista. Kuntien velvoite palvelujen kilpailuttamiseen ja toisaalta kilpailutusosaaminen aiheuttavat suurta epävarmuutta. Kuntien tulisi kyetä näkemän toiminnan ja päätösten seuraukset pidemmällä aikavälillä. Muutama halpa vuosi ison konsernin asiakkaana voi kostautua seuraavalla kilpailutuskaudella. Työtä alalla riittää, mutta epävarmuus on silti suurta.
– Seuraavat pari vuotta näyttävät paljon suuntaa. Ketjut imevät toisiltaan mehut pois. Ne, jotka sitten selviävät siinä puristuksessa jäävätkin varmaan henkiin, huokaa Tanninen.
CarePrise-projektissa etsitään yritysideoita ja hyviä käytäntöjä sekä visioidaan sitä, millaiset palvelut ovat kysyttyjä tulevina vuosina. Tuotetut materiaalit tulevat kevään 2013 aikana SeAMKin nettisivuille ja ovat vapaasti käytettävissä opetuksen tukena.
Kirjoittajat
Anu Aalto, projektityöntekijä, YTM, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala
Pia-Maria Haapala, fysioterapian lehtori, THM, ft, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala
Salla Kettunen, projektipäällikkö, YTM, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja hallinnon ala
etunimi.sukunimi@seamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Elinajan odote 2012. http://www.findikaattori.fi/fi/46 [Viitattu 20.11.2012]
FinnSight 2015. Suomen Akatemia, Tekes ja Verkkotie Oy. Libris Oy 2006. Saatavilla myös: www.finnsight2015.fi
Ikääntyneiden toimintakyky 2012. http://www.findicator.fi/fi/64. Katsottu 20.11.2012
Klusteriennakointihanke 2011. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Julkaisematon aineisto.
Kotitalouksien tulot sosioekonomisen aseman mukaan 2012. http://www.findicator.fi/fi/60. [Viitattu 20.11.2012]
Pienituloiset 2012. http://www.findicator.fi/fi/103. [Viitattu 20.11.2012]
Tulevaisuuden palvelutarpeet Hämeenlinnan seudulla 2011. Raportti. [Viitattu 26.11.2012] http://www.kehittamiskeskus.fi/files/attachments/effect/tulevaisuuden_palvelutarpeet.pdf
Tuloerot 2012. http://www.findicator.fi/fi/58. [Viitattu 20.11.2012]
Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalialan toimialaraportin julkistamistilaisuus 20.11.2012. Tallenne osoitteessa http://event.magneetto.com/webcasts/tem/2012sosiaalipalvelut/ [Viitattu 21.11.2012]
Venäjä tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälistymiseen 2012. Hyvinvointiohjelma – HYVÄ. https://www.tem.fi/index.phtml?104065_m=108743&s=3124. 26.11.2012
Väestön ikärakenne 2012. http://www.findicator.fi/fi/14. [Viitattu 20.11.2012]
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
