Suomalainen koulutus ja suomalainen hyvinvointi pärjäävät varsin hyvin monissa kansainvälisissä vertailuissa. Itse asiassa viimeisin lukemani uutinen tästä asiasta osui marraskuun puoleen väliin. Tämän päivän koulutuksen tehtävistä on huolehtia asiantilan jatkumisesta myös tulevaisuudessa ja itse asiassa kehittymisestä – muutoksesta hyvään suuntaan.
Toimivalla sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Yksi tämän päivän ratkaisuihin liittyviä pulmia ovat väestöryhmien väliset selkeät erot terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tavoitteena ei voi olla tällä kohden keskiarvon parantaminen vaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen siten, että tällä hetkellä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne selkeästi paranee.
Suomi tarvitsee pidempiä työuria ja Suomi tarvitsee maahanmuuttajia tasaamaan työikäisessä väestössä tapahtuvaa vähenemistä. Työelämää on siis kehitettävä siten, että töitä tehdään ja töissä viihdytään aikaisempaa pitempään. On huolehdittava moninaisesta koulutukseen ja palveluihin liittyvästä ajantasaiseen ja monipuoliseen tietoon liittyvästä kehittämistyöstä, joka perustuu ajantasaiseen ja monipuoliseen tietoon työstä, työn kohteesta ja työntekijöistä. Korkeatasoisella ja kaikille avoimella koulutuksella varmistetaan eri-ikäisten ja erilaisiin kulttuuri- ja kieliryhmiin kuuluvien osallisuus ja ihmisarvoinen elämä. Kaikkein koulutusalojen ammattikorkeakouluilla on tässä omat erityistehtävänsä, mutta myös yhteinen koko yhteiskuntaa tukeva tehtävä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on pahoinvoinnin estämistä. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät ratkaisut ovat pääosin muita ratkaisuja kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää päätöksentekoa. Huonon suunnittelun ja epäkelpojen toteutusten hintaa maksetaan usein sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelutarpeen kasvuna. Hyvin suunniteltu, viihtyisä ja turvallinen ympäristö edistää kaikkien hyvinvointia ja terveyttä, vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja säästää selvää rahaa.
Hyvä suunnittelu vaatii pohjakseen tietoa, käsitystä, osaamista ja yhdessä valittua suuntaa – politiikkaa. Ammattikorkeakoululla monialaisena ja lähellä työelämää olevana instituutiona on tässä tehtävä. Virheiden välttäminen ja hyvinvointia edistävien ratkaisujen tekeminen vaatii edellisten lisäksi myös toimivia menetelmiä päätösten hyvinvointivaikutusten arvioimiseen.
Kirjoittaja
Kari Haavisto, neuvotteleva virkamies, kari.haavisto(at)stm.fi, Sosiaali- ja terveysministeriö, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto
