Vuorovaikutusta työelämän ja ammattikorkeakoulujen välille
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Open House -hankkeen tavoitteena oli työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen Mikkelin, Kajaanin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa. Hankkeella haluttiin vaikuttaa siihen, että ammattikorkeakoulut tuottaisivat ympäröivällä alueellaan tarvittavaa osaamista entistä monipuolisemmin ja työelämän tarpeisiin paremmin vastaavin tavoin.
Hankkeen tulokset:
- työelämäjaksomalli, johon sisältyy osaamisen arviointiprosessi, kehittämistehtävä ja mentorointi
- työelämäjaksojen lisääntynyt määrä
- jaksolla olleiden ammatillisen osaamisen ja työmotivaation sekä yhteistyötaitojen kasvu, verkostoituminen työelämään
- jaksolla hankitun osaamisen ja työelämässä tarvittavan asenteen siirtyminen opetukseen
- tutustuminen uudenlaiseen valmentavaan opetustapaan
- uudet työelämäläheiset oppimisympäristöt ja opiskelutavat opiskelijoille
- uudet tavat amk-yhteistyön tekemiseen yrityksille.
Osaamista ja kumppanuutta työelämäjaksoilta
Open House -hankkeessa työelämäjaksoilla edistettiin osaamisen vaihtoa ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä sekä kehitettiin ammattikorkeakouluhenkilöstön ammatillista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osaamista (TKI-osaamista). Tavoitteena oli myös verkostojen luominen ja pysyvän yhteistyön aikaansaaminen työelämän kanssa.
Työelämäjaksomalli (kuva 1) rakentuu ammattikorkeakoulun, jaksolle lähtijän ja vastaanottavan organisaation kesken sovitun kehittämistehtävän ympärille sisältäen lähtijän osaamisen arvioinnin ennen ja jälkeen jakson. Osaamisen arviointi keskittyy erityisesti TKI-osaamiseen ja suuntaa siten työelämäjaksolle lähtijää sekä kehittämistehtävän määrittelyä tutkimuksen ja kehittämisen suuntaan. Kehittämistehtävä voidaan toteuttaa integroiden siihen opiskelijoiden opintoja.
Työelämäjaksoille osallistui Mamkissa 13, Kyamkissa 11 ja Kamkissa 12 henkilöä. Vastaanottavina organisaatioina oli yhteensä 29 yritystä, kuntaa tai muuta julkista organisaatiota.
Rizzon ja Savolaisen (2015) mukaan työelämäjaksojen vaikutukset ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamiseen, motivaatioon, yhteistyötaitoihin ja asenteisiin on suuri. Yrittäjämäisen toimintakulttuurin ymmärrys lisääntyi, verkostot laajenivat ja yhteistyötaidot kehittyivät. Moni sai vahvistusta siihen, että osaa ja on ammattitaitoinen. Jaksojen tuloksena henkilöstö sai paljon ajatuksia opintosisältöjen ja opetustapojen kehittämiseen ja pystyi hyödyntämään uutta yhteistyösidettä opinnäytetöihin, harjoitteluihin, työelämän edustajien pyytämiseen luennoimaan ja hankesuunnitteluun.
Opiskelijoiden integrointi
Työelämäjaksot tarjoavat tavan työelämäläheiseen opetukseen ja opiskelijoiden integroimisen työelämän ja alueen kehitystehtävän toteuttamiseen. Parhaimmillaan yhteistyö työelämäjakson yrityksen kanssa aloitettiin jo puoli vuotta ennen jaksoa, jolloin opiskelijat alkoivat tehdä selvityksiä (esim. projektiopintoina ja opinnäytetöinä) työelämäjaksoa varten. Työelämäjaksojen aikana suoritettiin opintoja aidoissa työelämän ympäristöissä, tehtiin useita opinnäytetöitä, suoritettiin harjoitteluja yhtäaikaisesti opettajan työelämävaihdon kanssa ja luotiin pohjaa tulevalle yhteistyölle. Opettajien ja opiskelijoiden kokemukset opiskelijoiden integroinnista työelämävaihtoon olivat myönteisiä. Koettiin, että opettajan osaaminen, ammattikorkeakoulun tavoitteet sekä kohdeyritysten tarpeet kohtasivat kehittämistehtävissä. Ajantasaisen tiedon siirtäminen opetukseen esim. case-esimerkkien muodossa, uuden oppiminen ja sekä opiskelijoiden että henkilöstön verkostojen kasvattaminen koettiin hyväksi.
Yrityksen näkökulma
Brändi- ja mainostoimisto Nitro ID oli yksi 29:stä organisaatiosta, jotka olivat mukana Open House -hankkeessa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opettajat, muotoilun lehtori Sanna Haapanen ja liiketalouden yliopettaja Satu Peltola, olivat työelämäjaksolla yrityksessä kahden kuukauden ajan. Tehtävänä oli palveluprosessien tarkastelu ja kuvaus tutkimalla ja analysoimalla asiakasrajapintaa.
Nitro ID:n toimitusjohtaja Ari Utriainen pitää työelämäjaksoja hyvänä mallina TKI-yhteistyöhön. Kuultuaan työelämäjaksomahdollisuudesta yritys oli valmis tarttumaan tilaisuuteen. Nitro ID:llä ja Kyamkilla oli jo ennestään pitkäaikaista yhteistyötä. Yrityksellä oli tieto ja näkemys siitä, että oikein suunniteltuna ja toteutettuna yhteistyöstä koituu win-win-tilanne.
Lähtökohtana oli kehittämistehtävän määritteleminen, joka lähti yrityksen kehittämistavoitteista ja nykytilasta verrattuna opettajien suuntautumiseen ja osaamiseen, ja näiden intressien yhdistämiseen. Merkittävää oli siten myös, että työelämäjaksolle tulevilla opettajilla oli oikeanlainen osaaminen ja tausta. Kehittämistehtävän lisäksi opettajat osallistuivat tiimien työhön ja operatiivisempiin tehtäviin. Työelämäjakson aikana määritellyssä tehtävässä pysyttiin ja muutoksia suunnitelmaan ei tarvittu.
Kehittämistyö tuotti yritykselle sen, mitä oli asetettu tavoitteeksi. Tulosten hyödyntäminen on vielä kesken. Toimitusjohtaja arvioi, että tulos ei suoraan ole hyödynnettävissä, mutta sitä voidaan käyttää yrityksen kehittämistyön pohjana. Toimintaympäristön nopea muutos aiheuttaa haasteita hyödynnettävyydelle.
Yrityksen näkökulmasta ammattikorkeakoulujen toimintakykyä ja reagointia pitäisi nopeuttaa. Utriainen näkee ajan tasalla pysymisen koulutusorganisaatioiden haasteena. Tietoa kyllä löytyy, mutta koulutusorganisaatiot eivät taivu nopeisiin muutoksiin. Samanaikaisesti pk-yritysten pitää olla yhä ketterämpiä. Koulutusorganisaatioiden annin tulisikin olla strategisempaa. Operatiivisen hyödyn hakeminen ei ole yhteistyössä tärkeintä vaan osaamisen tulisi kehittyä yhteistyön kautta. Koulutusorganisaatiosta tulisi tuoda yrityksille trendejä ja tulevaisuuden näkymiä – tietoa ja osaamista, jota tuotetaan tutkimusmaailmassa sekä jaetaan mm. seminaareissa asiantuntijoiden kesken. Tämä tieto olisi saatava nopeasti hyödynnettäväksi yrityksille.
Työelämäjakso toi NitroID:lle raikkaan tuulahduksen ja vahvistuksen siitä, että muutkin olivat kiinnostuneita yrityksen kehittymisestä. Utriainen piti hankkeiden jälkeistä jatkuvuutta tärkeänä. Työelämäjaksot voisivat olla palvelutarjontana osana korkeakoulujen aluekehittämistehtävää.
Oppimisympäristöjä ja osaamisen vaihtoa
Hankkeessa testattiin useita toimintatapoja, joilla osaamisen vaihtoa työelämän ja ammattikorkeakoulun välillä lisättäisiin. Näitä olivat mm. erilaiset tapahtumat, opintojaksojen uudenlaiset toteutustavat sekä Innoleirit.
Innoleiri on 24h kestävä kokonaisuus, jonka aikana opiskelijat työstävät innovatiivisia ratkaisuja työelämältä saatuun toimeksiantoon. Eri alojen opiskelijat muodostavat monialaisia tiimejä ja saavat ratkottavakseen toimeksiannon yritykseltä. Innoleirillä on mukana eri alojen opettajia ja asiantuntijoita, jotka ohjaavat opiskelijoita heidän työskennellessään toimeksiannon parissa. Toimeksiantaja on mukana leirin kulussa ja lopussa tiimit esittelevät tuotoksensa toimeksiantajalle.
Palaute ja kokemukset kertovat, että sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön TKI-valmiudet kehittyvät Innoleirin kaltaisissa rutistuksissa. Oppimisympäristönä leiri tiivistää työelämäyhteistyötä, luo edellytyksiä monialaisuudelle ja kasvattaa opiskelijoiden ja opettajien TKI-osaamista. Opiskelijoiden kohdalla monet hyödylliset työelämässä tarvittavat taidot, mm. paineen- ja epävarmuudensietokyky, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutustaidot ja kommunikaatio erilaisten ihmisten kanssa, kasvavat. Yritykset saavat leireiltä uusia näkökulmia ja ideoita liiketoiminnan kehittämiseen.
Vaikuttavaa työelämäyhteistyötä
Hankkeen tuloksena on testattu työelämäjaksomalli.Mallia käyttämällä on mahdollista hyödyntää työelämäjaksot määrätietoisesti TKI-osaamisen kehittäjinä ja TKI-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistajina. Kehittämistehtävän liittäminen työelämäjaksoon on kannattavaa: näin jaksosta saadaan parhaassa tapauksessa pidempikantoisia hyötyjä ammattikorkeakoululle (ulkopuolisen rahoituksen projekti, opiskelijaprojekti, maksulliset palvelut yritykselle…) sen lisäksi, että jaksolle lähtevän osaaminen ja motivaatio kasvavat.
On selvää näyttöä, että työelämäjaksojen ja muun yritysyhteistyötoiminnan kautta yritykset tulevat opettajille tutuiksi ja yhteistyö opetuksen tai TKI-toiminnan puitteissa saa luontevasti jatkoa. Kehitettyjen ja kokeiltujen yhteistyömuotojen kautta työelämäyhteistyö on toteutustavoiltaan monipuolistunut.
Työelämäjaksoja tullaan toteuttamaan jatkossakin, tosin jaksojen määrä tulee putoamaan. Rahoitus on yksi isoimpia kysymyksiä, varsinkin kun sekä lähtijät että vastaanottajat pitäisivät pidempää työelämäjaksoa hyödyllisempänä. Ratkaisu voisi olla jaksojen sitominen opetukseen ja ammattikorkeakoulujen työelämän kehittämistehtävään sekä TKI-toiminnan kärkiin. Toinen esiin noussut vaihtoehto on, että vastaanottavat yritykset vastaisivat osittain jakson kustannuksista. Jaksot mahdollistavat työelämäläheisen opetuksen ja työelämän tarpeista lähtevän soveltavan TKI-toiminnan ja ovat siten keino toteuttaa korkeakoulun ydintehtäviä.
Rizzon ja Savolaisen (2015) mukaan työelämäjaksojen kehittämisessä huomiota tulee kiinnittää
- osapuolten aidon motivaation löytämiseen yhteistyön tekemiseen
- jaksojen tavoitteiden asettamiseen ja ammattikorkeakoulujen toimintatapoihin yhteistyön jatkuvuuden takaamisessa, esim. jaksoon liitetyn mentoroinnin tehostaminen
- kehittämistehtävän määrittelyyn oikean laajuiseksi suhteessa jakson pituuteen
- ennen jaksoa tapahtuvaan suunnitteluun ja perehtymiseen.
Työelämäjaksomallia on esitelty kansainvälisesti ja kotimaassa. Kokemuksia ja kehittämistarpeita on jaettu toteuttajien kesken ja yhteistyön jatkoa ja toteutusmallia työstetään. Kehittämisverkosto on valmiina. Hankkeen aikana Kamk, Kyamk ja Mamk ovat toimineet hyvässä yhteistyössä, samalla toteuttaen hanketta alueensa ja korkeakoulunsa osaamisprofiilien ja erityistavoitteiden mukaisesti. Työelämäjaksomalli ja siitä saatuja kokemuksia on kuvattu saataville hankkeen internetsivuille (www.mamk.fi/openhouse) ja kirjoitetuissa julkaisuissa.
Kirjoittajat
Marjaana Kivelä, projektipäällikkö, HM, Mikkelin ammattikorkeakoulu, marjaana.kivela@mamk.fi
Anne Määttä, projektipäällikkö, KM, Kajaanin ammattikorkeakoulu, anne.maatta@kamk.fi
Fulvio Rizzo, TKI-asiantuntija, YTT, Mikkelin ammattikorkeakoulu, fulvio.rizzo@mamk.fi
Anna-Maija Torniainen, projektityöntekijä, BBA, Mikkelin ammattikorkeakoulu, anna-maija.torniainen@mamk.fi
Heta Vilén, projektipäällikkö/yritysyhteistyösuunnittelija, tradenomi (ylempi AMK), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, heta.vilen@kyamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Rizzo, F. & Savolainen, M. 2015. Investigating the Interaction Between Higher Education and Working Life: Experiences from the Open House Project’s Placement Periods. Julkaisussa Kivelä, M. (toim.) Open House – Osaamisen vaihtoa ja vaikuttavuutta työelämäyhteistyön avulla. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja 60.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
