4/2015, Koulutus ja oppiminen, Opiskelijat, Tutkimus ja innovaatiot, Työelämä

Pk-inno -hanke nopeana väylänä yrityksiin

Yritysyhteistyön sietämätön keveys

Pk-yritysyhteistyön kehittäminen henkilövaihdon avulla eli Pk-inno on Seinäjoen ammattikorkeakoulun koordinoima hanke, jonka tavoitteena on tehostaa ammattikorkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä henkilövaihdon avulla. Hankkeessa ovat mukana myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä alueilla toimivat yritykset, elinkeinotoimet ja yrittäjäjärjestöt. Hanke pohjautuu toimintamalliin, jonka keskiössä on osaamisen kehittäminen, niin oppijan, yrityksen kuin opettajankin näkökulmasta (Kuva 1).

Kuva 1. Pk-inno -hankkeen toimintamalli.

Oman osaamisen kehittäminen ei saa jäädä pelkästään yksittäisen ihmisen omaksi huoleksi vaan sen tulee käsittää laajemmin koko organisaation henkilöstön osaamisen kehittämisen. Pk-inno -hanke onkin mahdollistanut uusien yrityskontaktien ja -verkostojen synnyn ja laajentumisen koko ammattikorkeakoulun tasolla. Hankkeessa tapahtuneen yhteistyön avulla on kehitetty henkilöstön yritysosaamista ja samalla työelämälähtöistä opetusta on voitu tuoda mukaan opetukseen. Hanke on antanut loistavan mahdollisuuden mukana olleiden ammattikorkeakoulujen henkilöstölle osallistua, toteuttaa ja kartoittaa yritysten kehittämistarpeita.

Pk-Inno -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin työkalu, jota vaihtoon lähtevät henkilöt voivat hyödyntää etsiessään yrityksestä sopivia kehittämiskohteita. Kartoitustyökalua voidaan käyttää muistilistan tavoin yritysvierailuilla. Työkalun tarkoituksena on osaltaan helpottaa ja madaltaa vaihtoon lähtevien henkilöiden kynnystä yritysyhteistyöhön, mutta myös yksinkertaistaa yritysten kehittämistarpeiden kartoittamista. Kartoitustyökalun pohjan muodostaa yleisanalyysilomake. Sen tavoitteena on yrityksen kokonaistilanteen ja kehitystarpeiden selvittäminen sekä jatkotoimenpiteiden valmistelu. Samalla voidaan keskustella myös yrityksen kehittämisen painopistealueista, niiden tärkeysjärjestyksestä tai laajuudesta.

Työelämän muuttuessa kiihtyvällä tahdilla mm. digitalisaation, taloudellisten ja rakenteellisten muutosten myötä, on ammattikorkeakouluille yhä tärkeämpää olla mukana muutoksessa yhdessä yritysten kanssa ja varmistaa työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen ja TKI-toiminnan säilyminen. Hankkeen toimintamalliin sisältyvän työkalupakin avulla on tuotu esiin entistä paremmin yrityksille tarjottavat palvelut ja niiden antamat mahdollisuudet yritysten kehittämiseen (Kuva 2).

Kuva 2. Toimintaympäristö.

Hankkeessa kehitetyn toimintamallin tärkeänä osana on osaamisen kehittyminen. Projektissa tämä on tarkoittanut yhteistyötaitojen ja verkostoitumisen vahvistumista. Osaamisen kehittämistarve lähtee oman ammattikorkeakoulun strategian pohjalta. Tämän vuoksi tarvittavaa osaamisen kehittymistä on tuettu hankkeen avulla organisaation näkökulmasta (Kuva 3).

Kuva 3. Osaamisen kehittyminen organisaation näkökulmasta.

Toisaalta osaamisen kehittymistä on tarkasteltu myös henkilökohtaisena prosessina (Kuva 4). Tässä hankkeessa osaamisen kehittäminen koskee yhteistyötaitoja ja verkostoitumista, ja samalla myös oma ammatillinen osaaminen kehittyy. Työelämäyhteistyö ja sen rakentaminen tulisi nähdä myös henkilökohtaisena ammatillisena kehittymisenä, jossa osaaminen karttuu tekemällä ja osallistumalla.

Kuva 4. Osaamisen kehittyminen henkilökohtaisena prosessina.

Osaaminen voi olla esimerkiksi sosiaalista vuorovaikutusta (kontaktien luominen, kuunteleminen, kohtaaminen, kiinnostus), markkinointiosaamista (ratkaisukeskeisyys, yhteistyömenetelmät), innovaatio-osaamista, verkosto-osaamista tai kehittämisosaamista.

Projektin aikana henkilöstölle kertyvä osaaminen koostui pääosin seuraavista osioista:

  • koulutus/valmennus (kuunteleva asiakaskohtaaminen, aloitusvalmennus, muu sparraus/valmennus)
  • yrityskontaktit (yhteisvierailut, omat yhteydenotot ja muu yhteistyö)
  • palautteet (yritysten, AMK-henkilöstön)

’Luokasta liukuhihnalle’

Hankkeen avulla saatiin aikaan laajaa AMK-henkilöstön vaihtoa ja nopeavaikutteisia kehittämistoimenpiteitä yritysten tarpeisiin. AMK-henkilöstön osalta osaamisvaihto oli esimerkiksi yritysten yleisanalyysiin pohjautuvaa kartoitustyötä, omaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen perustuvaa asiantuntijatyötä tai hankeyhteistyötä. Toiminnassa ja toimintamallissa lähdettiin siitä perusajatuksesta, että mahdollisimman monilla henkilöstön edustajilla olisi mahdollisuus kokeilla yritysyhteistyötä. Yhteistyön avulla saatiin kehitettyä henkilöstön yritysosaamista ja työelämälähtöistä opetusta voitiin tuoda mukaan opetukseen. Kuvassa 5 on osallistujien arviot siitä, miten he pystyivät parhaiten hyödyntämään Pk-inno -hankkeen aikana tapahtunutta yritysyhteistyötä omassa työssään.

Kuva 5. PK-inno -hankkeeseen osallistuneen ja palautteensa antaneen henkilöstön (n=75) näkemykset hankkeen hyödyistä oman työn näkökulmasta.

Yritysyhteistyön aloittaminen vaati kuitenkin aikaa ja luottamuksen rakentumista henkilöstön ja yrityksen välille. Lisäksi yritysyhteistyön sovittaminen mukana olevan opetushenkilöstön työaikasuunnitelmiin koettiin osin hankalaksi, sillä sopivia vierailuajankohtia ei aina löytynyt opetuksen lomasta. Haasteena näyttäytyi myös henkilöstön oma motivaatio ja välillä henkilöstön kiinnostuksen herättely yritysyhteistyöhön oli vaikeaa.

Toimintamallin kehittyminen mahdollisti kuitenkin sen, että mukana olevat yritykset hyötyivät usein eri tavoin ammattikorkeakouluyhteistyöstä ja sen tarjoamista kehittämistoimenpiteistä. Yrityksille hyödyt olivat usein konkreettisia esim. koulutuksia tai suoria kehittämistoimenpiteitä. Osa toimista oli välillisiä esim. yhteydet verkostojen kautta ammattikorkeakouluihin ja viimeiseen soveltavaan tutkimustietoon, kilpailukyvyn parantuminen koulutusmaailman näkökulmien, tiedon ja kehittämistoimenpiteiden kautta, tietoisuuden lisääntyminen ammattikorkeakoulun tarjoamista mahdollisuuksista liiketoiminnan ja yrityksen kehittämisessä TKI:n kautta, sekä mahdollisuus osaamistason nostoon rekrytointien kautta ja työelämävaatimusten tuominen opetukseen (Kuva 6).

Kuva 6. Yritysten (n=12) näkemys yritysyhteistyön eduista.

Kaiken kaikkiaan projektiin osallistuneet yritykset kokivat ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön hyvin tärkeänä ja lisäksi pitivät ensiarvoisena myös yhteistyön jatkuvuutta. Joskin yrityksiltä saatujen kirjallisten palautteiden määrä on huomattavasti amk-henkilöstön palautteiden määrää pienempi.

Kohdeorganisaatioiden profiili muodostui eri toimialojen yrityksistä, organisaatioista, yhdistyksistä ja osuuskunnista. Toteutettuja toimenpidetyyppejä olivat henkilöstön asiantuntijatyöt, henkilöstön tutustumisvierailut ja käyntipohjaiset kartoitustyöt, opintojakson ja opiskelijoiden projektityöt, opinnäytetyöt sekä harjoittelut. Toteutuneista asiantuntijavaihdoista esimerkkejä olivat erilaiset markkinaselvitykset kotimaassa ja ulkomaille, tuotetestaukset, työtyytyväisyysmittaukset, koulutussuunnittelu, henkilöstökoulutus, hankevalmistelu, viestinnän vuosikello, verkkokaupan ja -sivuston suunnittelu ja kehittäminen.

Hankkeen kautta järjestettyyn valmennukseen osallistui kaikkiaan n. 90 yritysyhteistyöstä kiinnostunutta kuulijaa. Kokonaisuudessaan hanke on saanut aktivoitua noin sata henkilöstön edustajaa innostumaan yritysyhteistyöstä ja yritysyhteyksiä on eri toimintamallien muodoissa ollut lähes kaksisataa.

Kerran tehty ei oikeastaan merkitse mitään

Saatujen palautteiden perusteella yritysyhteistyö koettiin merkitykselliseksi niin ammattikorkeakoulujen sisällä kuin yrityksissä. Projektin ansiosta mahdollistettiin yritysyhteistyö myös sellaisille henkilöille, jotka eivät sitä normaalisti tee. Jatkuvuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää ammattikorkeakoulujen johdon sitoutuminen ja strategiset valinnat yritysyhteistyöhön tarvittavien riittävien resurssien mahdollistamiseksi.

Hankkeen aikana luodut uudet yhteydet yrityselämään jäävät elämään ja synnyttävät uutta yhteistyötä organisaatioiden välille myös hankkeen jälkeen. Toimintamalli, joka hankkeen aikana on luotu, antaa yhden mahdollisuuden luoda uusia yritysyhteistyön muotoja. Nämä verkostot säteilevät positiivista energiaa vielä kauan hankkeen päättymisen jälkeen. Toimintamallin pilotointi ja eri ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyön muotojen benchmarkkaus on mahdollistanut ja mahdollistaa uusien toimenpiteiden ja toimintamallien syntymisen yritysyhteistyön parantamiseksi. Tällaisia ovat mm. verkkosivuston kehittäminen, avainasiakasopettajuus, partneruussopimukset, E2B-kortit (Education to Business) ja asiakkuudenhallinnan kehittäminen.

Täytyy kuitenkin muistaa, että yhteistyösuhteiden säilyminen vaatii aktiivista hoitoa ja yhä uudelleen tapahtuvia yritysvierailuja.

Kirjoittajat

Juha-Matti Päivölä, projektipäällikkö, DI, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, juha-matti.paivola@seamk.fi

Seliina Päällysaho, tutkimuspäällikkö, FT, KTM, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, seliina.paallysaho@seamk.fi

 

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli