4/2015, Koulutus ja oppiminen, Opiskelijat, Tutkimus ja innovaatiot, Työelämä

”Vaikuttavat tavat” tavaksi sosiaali- ja terveysalalle

Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää, että tuotamme hyvinvointipalveluja, jotka ovat tehokkaita ja perustuvat tutkittuun tietoon eli ovat näyttöön perustuvia. Näiden tehokkaiden palveluiden kehittämiseen tarvitaan erityisosaamista sekä ammattikorkeakouluissa että työelämässä ja yhteistyötä näiden toimijoiden kesken. Kun näyttöön perustuvia menetelmiä otetaan käyttöön, olemassa oleva tieto vaikuttavuudesta kerätään systemaattisesti, sen luotettavuus arvioidaan ja saadun kokoamatiedon perusteella voidaan laatia joko valtakunnallisia suosituksia tai paikallisia tapoja toimia. Markkinoille tulee myös jatkuvasti uusia hoitomenetelmiä ja laitteita, joiden vaikuttavuus ennen käyttöä pitäisi testata tieteellisesti pätevillä menetelmillä. Luonnollinen ja yleisesti kannatettava periaate on, että sosiaali- ja terveysalan (sote) julkiset, verovaroin tuotettavat palvelut, tuotetaan vaikuttavilla menetelmillä.

Mittavinta suositustyötä ovat Suomessa tehneet lääkärit Käypä hoito -järjestelmän (www.kaypahoito.fi) kautta. Muista sote-alan ammattiryhmistä ainakin sairaanhoitajat ja fysioterapeutit ovat julkaisseet omia suosituksiaan. Suosituksien tarkoituksena on mm. auttaa päätöksenteossa ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Tieteellistä näyttöä menetelmien vaikuttavuudesta eri sairauksien ja terveydentilojen hoidossa ja toimintakyvyn ylläpidossa on julkaistu viime vuosina paljon. Jotta julkaistu tieto muuttuu käytännöksi, sote-ammattilaisen on herkeämättä seurattava kirjallisuutta ja arvioitava työtapojaan, opettajan on päivitettävä osaamistaan ja opetuksen sisältöjä, opiskelijan on opiskeltava tätä näyttöön perustuvaa toimintaa oppien samalla näytön arviointitapoja ja niiden käyttöä työssä.

Asiantuntijoiden laatimaa suositusta juuri tiettyyn tarpeeseen ei aina ole olemassa. Tällöin hihat on käärittävä ja kysymykseen, onko toimintamme ajanmukaista, on etsittävä vastaus omin voimin. Paikalliset olosuhteet, kuten käytettävissä olevat resurssit, potilaat ja asiakkaat, on myös huomioitava, ennen kuin kerätty tieto muutetaan käytännöksi.

Sekä korkeakoulututkintoihin johtavan koulutuksen että ammattilaisten lisä- ja jatkokoulutuksen on perustuttava ajantasaiseen, parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Tietoa julkaistaan paljon, mutta tiedon taso vaihtelee suuresti ja lukijan pitäisi harjaantua valitsemaan jyvät akanoista. Erityisesti tiedon laadun/pätevyyden (validiteetti) arviointitaidot edellyttävät sekä opetushenkilöstöltä että sote-alan ammattilaisilta nykyistä parempia valmiuksia.

Vaikuttavat tavat (VATA), näyttöön perustuva toiminta sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut luoda ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyönä paikallisia toimintatapoja sekä pysyviä verkostoja, jotka edesauttavat sosiaali- ja terveysalaa kehittämään ja käyttämään vaikuttavia menetelmiä palvelutoiminnassaan.

Vaikuttavaa sosiaali- ja terveysalan työtä edistämässä

Näyttöön perustuvaa ja sopimuspohjaista kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla ovat olleet toteuttamassa seitsemän ammattikorkeakoulua; Arcada, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Metropolia, Novia, Oulun ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeen koordinoinnista on vastannut Arcada. Lisäksi toimintaan ovat osallistuneet asiantuntijaorganisaatioina Kansaneläkelaitos, Käypä Hoito toimitus, Duodecim, Jyväskylän yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sairaanhoitajaliitto, Toimintaterapialiitto, Suomen Fysioterapeutit ja Det finlandsvenska kompetenscenter inom det sociala området AB, Mälardalens högskola.

Näyttöön perustuvan toiminnan ja työelämäyhteistyön edistämiseksi systemaattisesti laadittiin käsikirja. Tavoitteena on ollut tukea paikalliseen käyttöön soveltuvien, näyttöön perustuvien toimintatapojen kehittämistä, juurruttamista ja arviointia. Yhteistyötahot ovat toteuttaneet usealla paikkakunnalla (Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Pori, Turku, Vaasa) tutkimusnäytön arviointikoulutusta työelämän edustajille, korkeakoulujen opettajille ja opiskelijoille. Lisäksi sote-alan ammattikorkeakoulututkintojen opinnoissa on huomioitu hankkeen tavoitteet. Jokainen ammattikorkeakoulu on valinnut verkostojensa kautta paikalliset työelämäyhteistyökumppaninsa. Yhteistyötahoiksi ovat valikoituneet mm. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, yksityiset toimijat ja eri potilasjärjestöt. Kohderyhminä ovat olleet mm. syrjäytymis- ja työttömyysuhan alla olevat, päihteiden käyttäjät, vammaiset, ikääntyneet, mielenterveysongelmaiset, nuoret ja eriasteista kuntoutusta tarvitsevat henkilöt. Ammattikorkeakouluissa n. 150 opiskelijaa ja 50 henkilöstön edustajaa ovat aktiivisesti osallistuneet sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, käyttöönottoon ja arviointiin tutkimusnäytön pohjalta.

Arcadan pääyhteistyökumppanina on toiminut Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, jonka kanssa tehtävä yhteistyö on koostunut 15 aihekokonaisuudesta. Hanke on myös luontevasti yhdistetty Suomen Sydänliitto ry:n vetämään Liikuntapolku Vantaalle -hankkeeseen, jossa rakennetaan sujuvaa hoitoketjua sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Näiden ohella on tehty yhteistyötä Arcadan ja Vantaan kaupungin kaksikielisyys -hankkeen kanssa.

Oulun ammattikorkeakoulun kumppaneina ovat olleet Tervaväylän Oppimis- ja ohjauskeskus ja Oulun sairaanhoitopiiri. Tavoitteena on ollut luoda paikallisia verkostoja ja alueellisesti yhtenäistä toimintaa käyttäen viitekehyksenä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF, International classification of functioning, disability and health). Yhteistyössä on kehitetty mm. yhteisiä työvälineitä, järjestetty koulutusta ja ICF-työpajoja.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun kumppani on ollut Ohjaus- ja oppimiskeskus Onerva ja hankenimi on ”One Vision (OVI) – Yhdessä hyvä toimintakyky”. Tavoitteena on ollut luoda yhteinen käytäntö oppilaan toimintakykyä ja hyvinvointia kuvaavan palautteen tekemiselle ICF-toimintakykyluokituksen mukaisesti. Lisäksi on selkiytetty kuntoutusprosessia eri asiantuntijuusalueiden välillä ja kehitetty toimintatapoja, joilla oppilaan ja perheen osallistumista vahvistetaan.

Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneina ovat olleet Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoima KASTE-hanke 2014–2016, Porin Perusturvakeskus, Satakunnan Sairaanhoitopiiri ja Satakunnan Syöpäyhdistys ry. Yhteistä työelämätahojen TKI-toiminnan painopisteissä on ollut asiakkaan osallisuus, uuden tutkimusnäyttöön perustuvan toiminnan käynnistäminen ja tukeminen tai toiminnan arviointi. Näyttöön perustuvista toimintatavoista on laadittu useita kirjallisuuskatsauksia (25 kpl), joiden tarkoitus on tukea yhteistyökumppaneiden organisaatiossa tapahtuvaa toimintaa tai uuden toiminnan käynnistämistä.

Turun ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneina ovat toimineet Turun telakka ja Priima-Yhtiöt. Turun telakan suotuisaksi muuttuneen työllisyystilanteen johdosta myös hankkeen tavoite on muuttunut. Telakan kanssa tehdyn yhteistyön kohteita ovat olleet mm. päihteiden käyttö ja siihen puuttuminen, työhyvinvointi ja terveyden edistäminen. Priima-Yhtiöiden kanssa on paneuduttu monimuotoiseen asumiseen.

Novian Turun yksikön kohderyhmänä ovat olleet iäkkäät henkilöt. Moniammatillinen amk-opiskelijaryhmä on kehittänyt palvelutaloille mm. iäkkäiden toimintakykyä edistäviä työtapoja käyttämällä ICF-viitekehystä. Vaasan yksikön yhteistyökumppaneina ovat toimineet Vaasan sairaanhoitopiiri ja Vaasan keskussairaala, joissa kehittämiskohteina ovat olleet kuntoutus ja moniammatilliset työtavat.

Metropoliassa on keskitytty tarkastelemaan apuvälineiden luovutusperusteita erityisesti alaraaja-amputoiduilla ja diabetespotilailla. Tarkoituksena on ollut kehittää näyttöön perustuvia apuvälineiden luovutusperusteita koulutuksen ja työelämäverkoston yhteisenä toimintana hyödyntäen ICF-viitekehystä. Kehitystyötä on tehty monialaisesti mm. apuvälinetekniikan, fysio-, toiminta- ja jalkaterapian tutkinto-ohjelmien ja kuntoutuksen opiskelijoiden kesken.

Muutos yhteistyössä ja näyttöön perustuvassa toiminnassa

Yhteisenä kokemuksena on ollut, että työelämä on ottanut innokkaasti vastaan yhteistyön, joka on luonteeltaan jatkuvaa ja merkityksellistä kumppanille. Sopimuspohjainen TKI-toiminta, jossa organisaatioiden johto sitoutuu kehittämiseen ja mahdollistaa sen työpaikoilla, on osoittautunut tulokselliseksi ja vaikuttavaksi toimintatavaksi. Kehittämistyön kohteet ovat valikoituneet työelämäkumppanien kehittämistoiminnan painopistealueilta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat ovat päättäneet TKI-toimintansa strategiset painopistealueensa ja edellyttävät, että mm. opinnäytetyöt tehdään näiltä alueilta. Opinnäytetöiden merkittävyyttä on edistänyt työelämäedustajien aktiivinen osallistuminen aiheiden valintaan, suunnitelmien laatimiseen, työn toteutukseen ja tulosten raportointiin. Ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöihin käytettävä aika on toiminnan kehittämisen näkökulmasta lyhyt ja tässä mielessä se poikkeaa selvästi esimerkiksi väitöskirjatyöstä. Järkevästi opinnäytetöitä ketjuttamalla ja yhdistämällä voidaan niiden painoarvoa lisätä ja toimia pitkäjännitteisesti.

VATA-hanke osoitti selkeästi, että ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä voidaan tiivistää ja tehostaa sekä sen vaikuttavuutta parantaa sopimalla yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista sekä tekemällä pitkäjännitteistä yhteistyötä. Toiminnan laajentuminen kansallisesti edellyttää ammattikorkeakouluissa sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa systemaattista opetus- ja tutkimushenkilöstön täydennyskoulutusta näyttöön perustuvan toimintakulttuurin käyttöönottamisesta. Yhteistyökumppanit ovat tämän tarpeen hankkeen aikana havainneet ja sote-alan toimijat ovat jo käynnistäneet henkilöstönsä täydennyskoulutuksia näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseksi. Kaikki mukana olleet ammattikorkeakoulut jatkavat ja laajentavat luotua toimintakulttuuria alueellisessa työelämäyhteistyössä.

Kirjoittajat

Jyrki Kettunen, vanhempi tutkija, TtT, Arcada University of Applied Sciences, jyrki.kettunen@arcada.fi

Ira Jeglinsky-Kankainen, yliopettaja, TtT, Arcada University of Applied Sciences, ira.jeglinsky-kankainen@arcada.fi

Anne Kärki, yliopettaja, TtT, Satakunnan ammattikorkeakoulu, anne.karki@samk.fi

Camilla Wikström-Grotell, vararehtori, TtL, Arcada University of Applied Sciences, cwg@arcada.fi

 

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli