Författarinbjudan: UAS Journal 3/2020, Yrkeshögskolan som befrämjare av social hållbarhet

Vi bjuder in alla som är intresserade av social hållbarhet att skriva i UAS Journal 3/2020. Tidskriftens tema är yrkeshögskolan som befrämjare av social hållbarhet.

Hållbar utveckling definierades för första gången i FN:s Brundtlandkommision år 1987. Kommissionens arbete ledde till en process som har fortskridit internationellt och nationellt såväl på statlig nivå som inom olika samhällssektorer.

I Finland har man främjat hållbar utveckling sedan år 1993, då Finlands kommission för hållbar utveckling bildades som den första i världen. Kommissionen definierade hållbar utveckling på följande sätt: ”Hållbar utveckling är en fortgående och styrd samhällelig förändring som sker globalt, regionalt och lokalt, och som har som mål att trygga goda levnadsförhållanden för nuvarande och kommande generationer. Detta innebär också att man i beslutsfattandet och verkställandet tar hänsyn till miljön, människan och ekonomin på ett likvärdigt sätt. (Miljöministeriet, https://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys).

Finland har förbundit sig att följa handlingsprogrammet Agenda2030 som gäller alla länder, vilket godkändes på FN:s toppmöte för hållbar utveckling år 2015. Agenda2030 innefattar 17 mål för hållbar utveckling, varav många gäller social hållbarhet (https://um.fi/agenda-2030-de-globala-malen-for-hallbar-utveckling), särskilt målen 1: utrota fattigdom, 2: utrota hunger, 3: hälsa och välfärd, 4: bra utbildning, 5: jämställdhet mellan könen, 8: anständiga jobb och ekonomisk tillväxt, 10: minska ojämlikheter 11: hållbara städer och samhällen, 16: fred, rättvisa och god förvaltning, 17: samarbete och partnerskap.

Yrkeshögskolorna befrämjar social hållbarhet genom utbildning, projekt, samarbete inom arbetslivet samt andra praktiska åtgärder. Dessa sätt att befrämja hållbarhet kan också kombineras på många olika sätt och skalan av att befrämja social hållbarhet kan variera från global till mycket lokal. Nu välkomnar vi även artiklar om yrkeshögskolornas och deras intressenters (t.ex. föreningar och företag) internationella projekt (inklusive utbildning, FUI-projekt). Vi prioriterar artiklar som handlar om redan genomförda projekt och experiment av vilka andra yrkeshögskolor kan ta lärdom. Utöver lyckade projekt är vi även intresserade av misslyckade experiment!

En expertartikel får vara högst 10 000 tecken, ett sammandrag högst 4 000 tecken och informellare texter ca 3 000 tecken (inkl. mellanslag). Närmare instruktioner för författarna (tyvärr bara på finska eller engelska) finns på webbadressen https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/

Redaktörerna för temanumret är Tove Holm/Åbo stad, Silja Kostia/TAMK och Kaija Saramäki/Yrkeshögskolan Karelia.

Tove har 18 års erfarenhet av kvalitets- och miljöstyrning samt hållbar utveckling inom yrkeshögskola och vuxenläroanstalt. År 2014 disputerade Tove vid Åbo universitet i ämnet miljövetenskap. Hennes forskning var tvärvetenskaplig: möjliggörande av förändring i högskolor, framför allt främjande av utbildningen inom hållbar utveckling. De senaste åren har hon arbetat med städerna Helsingfors och Åbos Östersjöutmaning, vars vision är ett rent, produktivt och gemensamt Östersjön.

Silja arbetar som överlärare vid Tammerfors yrkeshögskola och dessförinnan arbetade hon som överlärare och chef för ingenjörsutbildningen vid Lahtis yrkeshögskola i drygt 17 år sammanlagt. Under sin karriär har Silja i stor utsträckning arbetat för att främja hållbar utveckling genom utbildning samt forskning och utveckling, inom såväl nationella som internationella nätverk. År 2000 disputerade Silja vid Helsingfors universitet i ämnet biologi.

Kaija arbetar som lektor vid Yrkeshögskolan Karelia samt deltar aktivt i ENO-skolnätverkets verksamhet. Kaijas expertområde är hållbar utveckling, samarbete och nätverk, hållbart utnyttjande av naturresurser och internationalism. Till sin utbildning är Kaija Skogsbruksingenjör (YH) med inriktning på marknadsföring och kommunikation samt M.Sc, Environmental Forestry med huvudsaklig inriktning på sociala aspekter inom användningen av naturresurser.

Artikelförslagen ska skickas till temaredaktörerna på adressen kaija.saramaki@karelia.fi senast vecka 34 (23.8.2020). Som rubrik på ditt e-postmeddelande skriver du: UAS3 artikel. Kom ihåg att följa skrivanvisningarna och benämn din artikel efter den huvudansvariga författarens efternamn.

  • Skicka artikelförslagen till temaredaktörerna senast den 30.8.2020.
  • Feedback på artiklarna skickas till den huvudansvariga författaren under vecka 37.
  • En korrigerad version av artiklarna lämnas in senast vecka 39.
  • Temanumret utkommer vecka 41.

Call for papers: UAS Journal 3/2020, Universities of applied sciences promoting social sustainability

We invite all those interested in the topic of social sustainability to submit articles for issue 3/2020 of the UAS Journal. The theme for the issue is ‘Universities of applied sciences promoting social sustainability’.
Sustainable development was first defined by the UN Brundtland Commission in 1987. The work of the commission initiated a process that has continued to develop at both the international and national level, involving both governments and different sectors of society.

In Finland, sustainable development has been promoted since 1993, at which point Finland became the first country in the world to establish a national commission on sustainable development. This commission defined sustainable development as follows: ‘Sustainable development is a globally, regionally and locally ongoing process of continuous and targeted change in society. It aims at safeguarding opportunities for a good life to current and future generations. This requires that the environment, people and the economy are equally taken into account in decision-making and activities.’ (Ministry of the Environment, https://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys).

Finland is committed to the 2030 Agenda for Sustainable Development, which was approved at the UN Sustainable Development Summit in 2015. The 2030 Agenda includes 17 sustainable development objectives of which many relate to social sustainability (https://um.fi/agenda-2030-sustainable-development-goals). These include in particular goal 1: no poverty, 2: zero hunger, 3: good health and well-being, 4: quality education, 5: gender equality, 8: decent work and economic growth, 10: reduced inequalities, 11: sustainable cities and communities, 16: peace, justice and strong institutions, 17: partnerships.

Universities of applied sciences promote social sustainability through their education, projects, cooperation with employers and other practical measures. These methods for promoting sustainability can also connect with and support each other in many ways, and their scope and scale can vary from globally-orientated actions to very local ones. We also very much hope to receive articles that relate to the international projects (including educational, RDI projects etc.) of universities of applied sciences and their stakeholder groups, (e.g. associations and companies). We will give priority to articles that tell of projects and trials that have already been carried out and which offer valuable lessons for universities of applied sciences and their stakeholders. Furthermore, we are interested in hearing both about successful projects and unsuccessful ones!

The maximum length of a specialist article is 10,000 characters, a review 4,000 characters and less formally structured texts about 3,000 characters (incl. spaces). Detailed instructions for authors can be found on https://uasjournal.fi/in-english/instructions-for-writers/

The editors for this themed issue are Tove Holm from the City of Turku, Silja Kostia from Tampere University of Applied Sciences and Kaija Saramäki from Karelia University of Applied Sciences.

Tove has worked for 18 years in universities of applied sciences and adult education centres in the areas of quality management, environmental management, and promotion of sustainable development. She completed her PhD in environmental science at the University of Turku in 2014. The subject of her research was cross-disciplinary: enabling change in universities and enhancing sustainable development education. In recent years, she has been working for the Baltic Sea Challenge project initiated by the cities of Helsinki and Turku, which has cast a vision for a clean, productive and shared Baltic Sea.

Silja works as a principal lecturer at the Tampere University of Applied Sciences, and before that she was a principal lecturer and Dean of the Faculty of Technology at Lahti University of Applied Sciences. During her career, Silja has participated extensively in the promotion of sustainable development through educational and R&D activities involving both national and international networks. She completed her PhD in biology at the University of Helsinki in 2000.

Kaija works as a Senior Lecturer at the Karelia University of Applied Sciences and is actively involved in the activities of the ENO online school. Her areas of expertise include sustainable development, cooperation and networks, sustainable use of natural resources and internationalisation. By training, Kaija is a Forestry Engineer (BSc) specialised in marketing and communications, and she is also a Master of Science in Environmental Forestry who has specialised in the social questions relating to the use of natural resources.

Please send your proposed articles to the editors at kaija.saramaki(at)karelia.fi no later than week 34 (23 August 2020). Use the following subject for your email: UAS3 article. Please remember to follow the writing instructions and title your article according to the lead author’s surname.

  • Article proposals to be sent to the editors by 30 August 2020 at the latest.
  • Feedback on the articles will be sent to the lead authors by week 37.
  • The revised version of the articles should be delivered by week 39 at the latest.
  • The themed issue will be published in week 41.

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 3/2020, Ammattikorkeakoulu sosiaalisen kestävyyden edistäjänä

Kutsumme kaikkia sosiaalisesta kestävyydestä kiinnostuneita kirjoittamaan UAS Journalin numeroon 3/2020. Lehden teemana on ammattikorkeakoulu sosiaalisen kestävyyden edistäjänä.

Kestävä kehitys määriteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Komission työstä sai alkunsa prosessi, joka on edennyt kansainvälisesti ja kansallisesti niin valtiotasolla kuin yhteiskuntien eri sektoreillakin.

Suomessa kestävää kehitystä on edistetty vuodesta 1993 lähtien, jolloin Suomen kestävän kehityksen toimikunta perustettiin ensimmäisenä maailmassa. Toimikunta määritteli kestävän kehityksen seuraavasti: ”Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.” (Ympäristöministeriö, https://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys).

Suomi on sitoutunut kaikkia maita koskevaan Agenda2030-toimintaohjelmaan, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2015. Agenda2030 pitää sisällään 17 kestävän kehityksen tavoitetta, joista monet koskettavat sosiaalista kestävyyttä (https://kestavakehitys.fi/agenda-2030), etenkin tavoitteet

1: ei köyhyyttä,
2: ei nälkää,
3: terveyttä ja hyvinvointia,
4: hyvä koulutus,
5: sukupuolten tasa-arvo,
8: ihmisarvoista työtä ja talouskasvua,
10: eriarvoisuuden vähentäminen,
11: kestävät kaupungit ja yhteisöt,
16: rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto,
17: yhteistyö ja kumppanuus.

Ammattikorkeakoulut edistävät sosiaalista kestävyyttä koulutuksen, hankkeiden, työelämäyhteistyön ym. käytännön toimien kautta. Nämä kestävyyden edistämisen tavat voivat myös kietoutua toisiinsa monin eri tavoin ja sosiaalisen kestävyyden edistämisen mittakaavat voivat vaihdella globaalista hyvinkin paikallisiin. Artikkeleita toivotaan myös ammattikorkeakoulujen ja niiden sidosryhmien (esim. yhdistykset ja yritykset) kansainvälisistä projekteista (ml koulutus, TKI-hankkeet). Asetamme etusijalle artikkelit, jotka kertovat jo toteutuneista hankkeista ja kokeiluista, joista ammattikorkeakouluyhteisö voi oppia. Onnistuneiden hankkeiden lisäksi olemme kiinnostuneita myös epäonnistuneista kokeiluista!

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja vapaamuotoisemmat tekstit noin 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/

Teemanumeron toimittajina toimivat Tove Holm/Turun kaupunki, Silja Kostia/TAMK ja Kaija Saramäki/Karelia-ammattikorkeakoulu.

Tove on työskennellyt 18 vuotta ammattikorkeakoulussa ja aikuisoppilaitoksessa laadun- ja ympäristöjohtamisen sekä kestävän kehityksen edistämisen kanssa. Vuonna 2014 Tove on väitellyt Turun yliopistosta, ympäristötieteestä. Hänen tutkimuksensa oli poikkitieteellinen: muutoksen mahdollistamista korkeakouluissa, etenkin kestävän kehityksen koulutuksen edistämistä. Viimeiset vuodet hän on työskennellyt Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaasteessa, jonka visio on puhdas tuottava ja yhteinen Itämeri.

Silja työskentelee yliopettajana Tampereen ammattikorkeakoulussa, ja sitä ennen hän toimi yliopettajana ja insinöörikoulutuksen johtajana Lahden ammattikorkeakoulussa yhteensä yli 17 vuotta. Uransa aikana Silja on osallistunut laajasti kestävän kehityksen edistämiseen koulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta sekä kansallisissa että kansainvälisissä verkostoissa. Silja on väitellyt Helsingin yliopistosta vuonna 2000 biologian alalta.

Kaija työskentelee lehtorina Karelia-ammattikorkeakoulussa sekä on aktiivisesti mukana ENO-verkkokoulun toiminnassa. Kaijan osaamisalaa ovat kestävä kehitys, yhteistyö ja verkostot, kestävä luonnonvarojen käyttö ja kansainvälisyys. Kaija on koulutukseltaan Metsätalousinsinööri (AMK) pääpainona markkinointi ja viestintä sekä M.Sc, Environmental forestry, pääpainona sosiaaliset kysymykset luonnonvarojen käytössä.

Artikkeliehdotukset tulee lähettää teematoimittajille osoitteeseen kaija.saramaki(at)karelia.fi viimeistään viikolla 34 (23.8.2020). Otsikoi sähköpostiviestisi seuraavasti: UAS3 artikkeli. Muistathan noudattaa kirjoitusohjeita ja nimetä artikkelisi vastuukirjoittajan sukunimen mukaan.

  • Artikkelin lähetys teematoimittajille viimeistään 30.8.2020
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikolla 37
  • Korjattu versio artikkeleista tulee toimittaa viimeistään viikolla 39
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 41

Call for papers: UAS Journal 2/2020, Universities of applied sciences promoting ecological sustainability

We invite education planners, teachers, specialists, researchers and developers to contribute to UAS Journal issue 2/2020. The theme of the issue is Universities of applied sciences promoting ecological sustainability.

Sustainable development was first defined in the Brundtland commission in the United Nations, in 1987. From that point a process started, which has proceeded both internationally and nationally, as well as in governmental and other sectors in the society.

In Finland, sustainable development has been promoted since 1993, when the Finnish National Commission on Sustainable Development was established, as the first such commission in the world. The commission involves a large group of societal actors in addition to the government. The first task of the national commission was to define sustainable development as a continuing, organised societal change happening globally, regionally and locally, the goal of which is to secure good life for current and future generations. This also means that the environment, human and economy will equally be taken into account in decision-making and actions (Ministry of the Environment, https://www.ym.fi/en-US/The_environment/Sustainable_development).

Finland is committed to Agenda2030 that was accepted in the UN summit for sustainable development in 2015. Agenda2030 consists of 17 Sustainable Development Goals, many of which concern ecological sustainability, especially goals 6: Clean Water and Sanitation, 13: Climate Action, 14: Life below Water, and 15: Life on Land.

Universities of applied sciences can promote ecological sustainability through various practical measures such as education, projects, and collaboration with actors in the world of work. Various ways of promoting sustainability may also be intertwined, and the scales of promoting ecological sustainability may vary from global to very local.

Article proposals for this themed issue may concern e.g. solutions in teaching the natural scientific basis or applications (e.g. circular or green economy) of ecological sustainability, various projects in monitoring or improving the state of the environment, or developing the sustainability of the acts of the university. In addition to successful projects, we are interested in unsuccessful experiments, through which everyone of us has the opportunity learn a lot.

The maximum length of a specialist article is 10,000 characters, a review 4,000 characters and less formally structured texts about 3,000 characters (incl. spaces). Detailed instructions for authors can be found on  uasjournal.fi/in-english/instructions-for-writers

The editors of the themed issue are Eveliina Asikainen/TAMK and Tove Holm/City of Turku.

Eveliina works as a lecturer in Tampere University of Applied Sciences (TAMK), and one of her duties there is to promote sustainable development there. She has worked in positions related to environmental education and promoting sustainable development in various educational institutes for twenty years.  She is a biologist, with doctoral degree in 2014. She has been largely involved in forest economy, circular economy, urban planning and participation.

Tove worked with topics of quality, environmental management and promoting sustainable development in a university of applied sciences for 15 years, and thereafter, for three years as an education manager in a unit of sustainable development and management in an adult education institution. For the past couple of years she has been working in the Baltic Sea Challenge in Helsinki and Turku, aiming to engage towns, cities, municipalities and organisations in committing to the Baltic Sea protection  The Baltic Sea Challenge has grown into an international network with over 300 actors around the Baltic Sea region, including universities of applied sciences. Tove has a doctoral degree in environmental science in the University of Turku in 2014. Her research is cross-disciplinary: enabling change, and especial promoting sustainable development in education, in universities of applied sciences, with the use of quality assurance.

  • Send your article proposal by e-mail to eveliina.asikainen(at)tuni.fi during week 14 (beginning of April).
  • Feedback will be sent to the responsible author in week 16.
  • Send your final version in week 18 (beginning of May).
  • The themed issue will be published in week 20.

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 2/2020, Ammattikorkeakoulu ekologisen kestävyyden edistäjänä

Kutsumme koulutuksen suunnittelijoita, opettajia, asiantuntijoita, tutkijoita ja kehittäjiä kirjoittamaan UAS Journalin numeroon 2/2020. Lehden teemana on ammattikorkeakoulu ekologisen kestävyyden edistäjänä.

Kestävä kehitys määriteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Komission työstä sai alkunsa prosessi, joka on edennyt kansainvälisesti ja kansallisesti niin valtiotasolla kuin yhteiskuntien eri sektoreillakin.

Suomessa kestävää kehitystä on edistetty vuodesta 1993 lähtien, jolloin Suomen kestävän kehityksen toimikunta perustettiin ensimmäisenä maailmassa. Toimikunta koostuu hallituksen lisäksi laajasta joukosta yhteiskunnallisia toimijoita. Toimikunta aloitti toimintansa määrittelemällä kestävän kehityksen seuraavasti: ”Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.” (Ympäristöministeriö, https://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys).

Suomi on sitoutunut kaikkia maita koskevaan Agenda2030-toimintaohjelmaan, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2015. Agenda2030 pitää sisällään 17 kestävän kehityksen tavoitetta, joista monet koskettavat ekologista kestävyyttä, etenkin tavoitteet 6: puhdas vesi ja sanitaatio, 13: ilmastotekoja, 14: vedenalainen elämä ja 15: maanpäällinen elämä.

Ammattikorkeakoulut voivat edistää ekologista kestävyyttä koulutuksen, hankkeiden, työelämäyhteistyön ym. käytännön toimien kautta. Nämä kestävyyden edistämisen tavat voivat myös kietoutua toisiinsa monin eri tavoin ja ekologisen kestävyyden edistämisen mittakaavat voivat vaihdella globaalista hyvinkin paikallisiin.

Teemanumeroon tarjottavat kirjoitukset voivat käsitellä esimerkiksi ekologisen kestävyyden luonnontieteellisen perustan tai sovellusten (esim. kierto- tai vihreä talous) opettamiseen liittyviä ratkaisuja, erilaisia ympäristön tilan seurannan tai parantamisen projekteja tai korkeakoulun toimintojen kestävyyden kehittämistä. Onnistuneiden hankkeiden lisäksi olemme kiinnostuneita myös epäonnistuneista kokeiluista, niiden kautta kaikkien on mahdollista oppia paljon.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja vapaamuotoisemmat tekstit noin 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/

Teemanumeron toimittajina toimivat Eveliina Asikainen/TAMK ja Tove Holm/Turun kaupunki.

Eveliina on työskennellyt erilaisissa oppilaitoksissa ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyvissä tehtävissä noin 20 vuotta. Hän työskentelee lehtorina TAMKissa, ja vuodesta 2012 hänen tehtäviinsä on kuulunut kestävän kehityksen edistäminen ammattikorkeakoulussa. Pohjakoulutukseltaan Eveliina on biologi ja hän on väitellyt ympäristöpolitiikasta vuonna 2014. Hänen opetustehtävänsä ja hankkeensa ovat liittyneet laajasti metsätalouteen, kiertotalouteen, kaupunkisuunnitteluun ja osallisuuteen.

Tove on työskennellyt 15 vuotta ammattikorkeakoulussa laadun ja ympäristöjohtamisen ja kestävän kehityksen edistämisen kanssa. Sen jälkeen hän työskenteli kolme vuotta aikuisoppilaitoksessa, kestävän kehityksen ja johtamisen yksikön koulutuspäällikkönä, jossa tehtiin paljon yhteisiä hankkeita ammattikorkeakoulujen kanssa. Viimeiset pari vuotta hän on työskennellyt Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaasteessa, jonka tavoite on sitouttaa kaupunkeja, kuntia ja organisaatioita vapaaehtoisiin Itämeren suojelutoimenpiteisiin. Itämerihaaste on kasvanut kansainväliseksi verkostoksi, johon kuuluu noin 300 eri toimijaa Itämeren alueelta, myöskin ammattikorkeakouluja. Vuonna 2014 Tove on väitellyt Turun yliopistosta, ympäristötieteestä. Hänen tutkimuksensa oli poikkitieteellinen: muutoksen mahdollistamista korkeakouluissa, etenkin kestävän kehityksen koulutuksen edistämistä, laadunvarmistustyökalujen avulla.

  • Tarjoa artikkeliehdotusta sähköpostilla teemanumeron toimittajille eveliina.asikainen(at)tuni.fi viimeistään viikolla 14 (huhtikuun alku).
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikolla 16.
  • Korjattu versio artikkeleista tulee toimittaa viimeistään viikolla 18 (toukokuun alku).
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 20.

Call for papers: UAS Journal 4/2020, Using data from work-related studies

We invite education planners, teachers, specialists, researchers and developers to contribute to UAS Journal issue 4/2020. The theme of the issue is using data from work-related studies in teaching, education planning and education systems development.

Universities of applied sciences have a great deal of information about careers and employment, which they obtain from various stakeholders, employment networks and the universities of applied sciences’ own career monitoring and other feedback surveys.

This information is not, however, used to the full in teaching, education planning or national school systems development. Analysing and using career and employment data in a greater variety of ways would benefit both education organisers, teachers and students, as well as employment and public operators.

Subject of the call for papers

We are interested in how the results of national career monitoring surveys conducted by universities of applied sciences are used and implemented, but articles may also be based on other reviews concerning the impact of higher education, alumni employment and career paths or labour market development.

The articles may be related to the following subjects or questions:

  • What kind of work-related data are UASs using? What kind of data is still needed?
  • What kind of data is used systematically, and how is it used? What kind of data should definitely receive more attention than it currently does?
  • Can/should work-related studies be viewed critically? What does this mean in practice?
  • Work-related studies in proactive education and management development work
  • Work-related studies as a tool for pedagogical development
  • Employment quality and measuring this
  • Access to work-related studies by different UAS user groups.
  • Work-related studies in assessing and developing educational quality and impact
  • The principle of continuing education and using information from work-related studies.

Proposed articles based on research or investigational work take priority, but disseminating comprehensive and multifaceted work-related studies and cases from practice are also of interest, especially because nationwide career monitoring surveys have only been conducted twice.

Schedule and practical guidelines

  • Send your article proposal to uraseurannat(at)turkuamk.fi by Sept. 15, 2020.
  • Feedback on the articles will be sent to the responsible author by Oct. 15, 2020.
  • Send your final version of the article by Oct. 31, 2020.
  • The themed issue will be published during the week 50.

The maximum length of a specialist article is 10,000 characters, a review 4,000 characters and less formally structured texts about 3,000 characters (incl. spaces). Detailed instructions for authors can be found on  uasjournal.fi/in-english/instructions-for-writers

The editors of the themed issue are Liisa Marttila/TAMK, Jaana Kullaslahti/HAMK, Anne Rouhelo/ Turku AMK, Arja Räinä-Räsänen/Oamk, Taina Kilpinen/Laurea and Tina Lauronen/ Education and Training Research Foundation, ESR project, From UAS to Career – Career Data for All.

 

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 4/2020, Työelämätiedon hyödyntäminen

Kutsumme koulutuksen suunnittelijoita, opettajia, asiantuntijoita, tutkijoita ja kehittäjiä kirjoittamaan UAS Journalin numeroon 4/2020. Lehden teemana on työelämätiedon hyödyntäminen opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä.

Ammattikorkeakouluilla on paljon ura- ja työelämätietoutta, jota saadaan eri sidosryhmiltä ja työelämäverkostoilta sekä ammattikorkeakoulujen omilla uraseurannoilla ja muilla palautekyselyillä (kuvio 1).

Tietoja ei kuitenkaan vielä hyödynnetä täysimääräisesti opetuksessa, koulutuksen suunnittelussa tai valtakunnallisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä. Ura- ja työelämätietojen entistä monipuolisempi analysointi ja käyttö hyödyttäisi sekä koulutuksen järjestäjiä, opettajia ja opiskelijoita että työelämää ja julkisia toimijoita.

Kuvio 1. Työelämä- ja työllistymistiedon lähteet ammattikorkeakouluissa
Kuvio 1. Työelämä- ja työllistymistiedon lähteet ammattikorkeakouluissa (AMKista uralle -hanke 2017).

Kirjoituskutsun aihe

Olemme kiinnostuneita ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen uraseurantakyselyn tulosten hyödyntämisestä ja jalkauttamisesta, mutta artikkelit voivat pohjautua myös muihin korkeakoulutuksen vaikuttavuutta, alumnien työllistymistä ja urapolkuja tai työmarkkinoiden kehittymistä koskeviin kartoituksiin.

Artikkelit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin aiheisiin tai kysymyksiin:

  • Mitä työelämä- ja työllistymistietoa AMK:lla on käytettävissään? Millaista tietoa vielä tarvittaisiin?
  • Millaista tietoa hyödynnetään systemaattisesti ja miten? Millainen tieto pitäisi ehdottomasti huomioida nykyistä paremmin?
  • Voiko/täytyykö työelämätietoon suhtautua kriittisesti? Mitä se käytännössä tarkoittaa?
  • Työelämätieto koulutuksen ja sen johtamisen ennakoivassa kehittämistyössä
  • Työelämätieto pedagogisen kehittämisen välineenä
  • Työllistymisen laatu ja sen mittaaminen
  • Työelämätiedon saatavuus eri käyttäjäryhmille AMK:ssa
  • Työelämätieto koulutuksen laadun tai vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä
  • Jatkuvan oppimisen periaate ja työelämätiedon hyödyntäminen.

Tutkimukseen tai selvitystöihin pohjautuvat artikkeliehdotukset ovat etusijalla, mutta myös työelämätiedon kattavan ja monipuolisen levittämisen sekä käytön esimerkit kiinnostavat — erityisesti, koska valtakunnallinen uraseurantakysely on toteutettu vasta kaksi kertaa.

Aikataulu ja käytännön ohjeet

  • Artikkeliehdotukset tulee lähettää osoitteeseen uraseurannat(at)turkuamk.fi 15.9. mennessä.
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle 15.10.2020 mennessä.
  • Korjattu versio artikkelista tulee toimittaa viimeistään 31.10.2020.
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 50.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja vapaamuotoisemmat tekstit noin 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/

Teemanumeron toimittajat ovat Liisa Marttila/TAMK, Jaana Kullaslahti/HAMK, Anne Rouhelo/ Turku AMK, Arja Räinä-Räsänen/Oamk, Taina Kilpinen/Laurea ja Tina Lauronen/Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö AMKista uralle – uraseurantatiedot käyttöön -ESR-hankkeesta.

Ennätysmäärä artikkeliehdotuksia // An overwhelming amount of article suggestions sent to us

Tänä vuonna ensimmäisen kerran kokeiluun otettu ajankohtaisnumero keräsi ennätysmäärän artikkeliehdotuksia, joita on saapunut teematoimittaja Johanna Wartiolle tai toimitukseen yhteensä yli kuusikymmentä kappaletta. Artikkeliehdotusten läpikäyminen on jo alkanut mutta se vienee lukumäärästä johtuen ymmärrettävästi aikaa. Kirjoittajat voivat odottaa saavansa ensimmäisen yhteydenoton viimeistään viikon 6 loppuun mennessä.

Kiitos ehdotuksensa lähettäneille!

//

Our call for papers with current topics resulted in an overwhelming amount of article suggestions, over 60. Theme editor Johanna Wartio has started browsing through them but this requires a lot of time due to the sheer amount of texts. The authors may expect to be contacted latest in the end of week 6.

We want to thank all the authors for their contribution so far!

Call for papers: UAS Journal 1/2020, Current topics

AMK-lehti / UAS Journal issue 1/2020 is themed with current topics and the diverse functions and different roles of universities of applied sciences in cooperation with companies, as well as in research and development activities.

How do universities of applied sciences develop their cooperation services to promote cooperation with companies and the world of work? How can R&D activities help create permanent service and cooperation models to support communities, and support teaching facilities?

In this themed issue we want to bring forward varied current topics in higher education, such as developing higher education pedagogy and career guidance, cooperation with the world of work, developing services, and possibilities in R&D and work-based learning.

We are also looking for concrete examples of cooperation between universities of applied sciences and the world of work, as well as sustainability and effective results in R&D.

We wish to receive article manuscripts both from universities of applied sciences and other organisations. In addition to articles, we welcome reviews and summaries concerning research, development and innovations in universities of applied sciences, as well as news and literary reviews in the field. You may also submit audiovisual content.

The maximum length of the article is 10.000, a review 4,000 and other categories approximately 3,000 characters (spaces included). Instructions for writers can be found in uasjournal.fi/in-english/instructions-for-writers. Please read them carefully before submitting your text.

Guest editor:
Johanna Wartio, Lecturer, Project Manager, M.A.

  • Send your article proposal to the guest editor at johanna.wartio (at) metropolia.fi during the week 4 (by January 24, 2020).
  • Feedback will be sent to the responsible author during the week 7.
  • Send your final version during the week 9.
  • The themed issue will be published during the week 12.

Please share this call for papers!

Kind regards

Guest editor Johanna Wartio
Metropolia University of Applied Sciences

Schedule updated Feb 11, 2020.

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 1/2020, Ajankohtaisia aiheita

AMK-lehti / UAS Journalin numeron 1/2020 teemana on ajankohtaiset aiheet ja ammattikorkeakoulujen monipuoliset toiminnot ja erilaiset roolit yritysyhteistyössä ja tutkimus- ja kehittämistyössä.

Millä tavalla ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistyötoimintojaan ja palvelujaan edistääkseen yritys- ja työelämäyhteistyötä? Miten tutkimus- ja kehittämistyöllä voidaan luoda eri yhteisöjä tukevia pysyviä palvelu- ja yhteistyörakenteita sekä tukea opetustyötä?

Tässä teemanumerossa halutaan tuoda monipuolisesti esiin ammattikorkeakoulujen erilaisiin toimintoihin liittyviä ajankohtaisia aiheita kuten korkeakoulupedagogiikan ja opintojen ohjauksen kehittäminen, työelämäyhteistyö ja palvelujen kehittäminen sekä tutkimus- ja kehittämistyön ja opinnollistamisen mahdollisuudet.

Haemme myös konkreettisia esimerkkejä ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyöstä sekä tutkimus- ja kehittämistyön kestävistä ja vaikuttavista tuloksista.

Teemanumeroon toivotaan asiantuntija-artikkeleita sekä ammattikorkeakouluista että niiden ulkopuolelta. Tarjottavat tekstit voivat olla artikkelien ohella myös vapaamuotoisempia katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja, ajankohtaisia aiheita kommentoivia asiantuntijatekstejä sekä esimerkkejä ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä yritysten, kv-kumppanien tai muiden toimijoiden kanssa. Numeroon voi tarjota myös audiovisuaalisia sisältöjä.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja vapaamuotoisemmat tekstit noin 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti.

Teematoimittajana:
Johanna Wartio, lehtori, projektipäällikkö, TM

  • Artikkeliehdotukset tulee lähettää teematoimittajalle osoitteeseen johanna.wartio (at) metropolia.fi viimeistään viikolla 4 (24.1.2020).
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikolla 7.
  • Korjattu versio artikkeleista tulee toimittaa viimeistään viikolla 9.
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 12.

Välitäthän kutsua eteenpäin omassa organisaatiossasi ja omissa verkostoissasi!

Ystävällisin terveisin teematoimittaja
Johanna Wartio
Lehtori, projektipäällikkö
Metropolia Ammattikorkeakoulu

Muokattu kirjoittajakutsun aikataulua 11.2.2020.

Vuoden 2020 teemanumerot

UAS Journalin toimituskunta on syyskokouksessaan päättänyt vuoden 2020 teemanumeroista.

Vuoden ensimmäinen numero avataan ajankohtaisille aiheille eli sillä ei ole tiettyä kohdistettua teemaa. Numerot 2/2020 ja 3/2020 mukailevat YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteita. Vuoden viimeisessä numerossa käsitellään työelämätietoa.

1/2020 Ajankohtaista (teematoimittajahaku avoinna, ota yhteyttä toimitus@uasjournal.fi)

2/2020 Ekologinen kestävyys (teematoimittajahaku avoinna, ota yhteyttä toimitus@uasjournal.fi)

3/2020 Sosiaalinen kestävyys (teematoimittajahaku avoinna, ota yhteyttä toimitus@uasjournal.fi)

4/2020 Työelämätieto käyttöön

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 4/2019, Luovat alat ja innovaatiotoiminta

Luovista aloista puhutaan nyky-yhteiskuntamme uutena tähtenä. Peliala on tuottanut innovaatioita ja tehnyt isoa tulosta maamme veronmaksajana, media-alan merkitys on laajentunut kattamaan kaikkea sisältötuotannosta sähköisten palvelujen konseptointiin. Luovat alat ovat tulevaisuuden suunnannäyttäjä. Luovilla aloilla syntyy uusia liiketoimintamalleja, mm. verkostomaisen liiketoiminnan ja media-alojen konvergenssin myötä. Luovien alojen merkitys muiden alojen kilpailukyvyn ja yhteiskunnan hyvinvoinnin vahvistamisessa näkyy esim. AV- ja mediatuotantojen tarpeisiin kehitettyjen uusien teknologioiden (VR, AR yms.) hyödyntämisessä muilla sektoreilla (lääketiede, autoteollisuus ja muut teolliset alat).

Luovien alojen asema ja tehtävät yhteiskunnassa ovat murroksessa, mutta tämä murros on hankalasti hahmotettava kokonaisuus, jonka taustalla on perinteistä taidetta, käsillä tekemistä, arvopohjaista toimintaa, sisältötuotantoa ja elämyksellisyyttä sekä tarve luoda innovaatioita, uutta liiketoimintaa ja kannattavuutta kasvattavia palveluita muille aloille. Taiteen ja innovaatiotoiminnan yhteys kiinnostaa, mutta niitä yhdistäviä konkreettisia toimintatapoja ei aina tunnu löytyvän.

Tässä UAS Journalin teemanumerossa tarkastelemme luovia aloja ja innovaatioita laajasti ja monialaisesti. Toivommekin kirjoituksia luovien alojen lisäksi myös muilta luovien alojen osaamista hyödyntäviltä aloilta. Toivomme teemanumeroon kirjoituksia muun muassa seuraavista teemoista:

1) Tulevaisuuden osaamisperusta ja välineet: Millaista osaamista ja välineitä luovuuteen ja innovaatiotoimintaan perustuvat toimialat tarvitsevat? Miten luovia ihmisiä ja prosesseja johdetaan, alalla kuin alalla? Miten luova tekeminen ja osaaminen muokkaavat ajattelua ja sitä kautta innovaatiotoimintaa? Miten korkeakoulujen opetus ja kehittämistyö pystyvät vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin?

2) Luovat alat ja liiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet: Miten luovat alat määritellään ja miten niitä mitataan? Miten tekijänoikeudet turvataan ja luovan työn tekijälle taataan toimeentulo, kun työn ja ansainnan logiikat muuttuvat digi-, keikka- ja jakamistalouden mukana? Miten luovien alojen osaamista sovelletaan muilla aloilla? Mikä on luovan osaamisen ja luovan työn tekijän itseisarvo ja lisäarvo? Miten korkeakoulujen opetuksessa ja kehittämistyössä otetaan huomioon tulevaisuuden liiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet?

3) Taide & elämä: Mikä on taiteen ja luovan osaamisen henkinen ulottuvuus yksilön ja yhteisön arvojen, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan näkökulmasta? Miten taide toimii maailman tulkkina, merkityksellisyyden tuottajana ja tulevaisuuden ennakoijana? Miten taidetta ja luovuutta voidaan käyttää viestinnän ja kommunikaation välineenä? Pelastaako kulttuuri diplomatian? Millaista on arjen luovuus? Miten taiteen ja luovan osaamisen merkitykset otetaan huomioon korkeakoulujen opetuksessa ja kehittämistyössä?

Teemanumeroon toivotaan artikkeleita sekä ammattikorkeakouluista että niiden ulkopuolelta. Tarjottavat tekstit voivat olla artikkelien ohella myös vapaamuotoisempia katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja sekä kehitystä kommentoivia asiantuntijatekstejä.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja puheenvuoron 3 000 merkkiä. Tutustu huolellisesti kirjoitusohjeisiin ja julkaisuehtoihin osoitteessa https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/

Numeron 4/2019 aikataulu

  • Artikkeliehdotukset: viikon 37 loppuun (15.9.2019) mennessä.
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikon 41 loppuun (13.10.2019) mennessä.
  • Korjattu versio artikkelista tulee toimittaa viimeistään viikon 43 loppuun (27.10.2019) mennessä.
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 49.

Välitäthän kutsua eteenpäin omassa organisaatiossasi ja omissa verkostoissasi.

Kysy rohkeasti lisätietoa teematoimittajilta!

Silja Suntola, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, silja.suntola(at)xamk.fi
Mervi Rajahonka, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, mervi.rajahonka(at)xamk.fi

//

Call for papers for our themed issue 4/2019 is open

Briefly in English (if you need more information, please contact uasjournal@hamk.fi):

Creative  fields and innovations

The themed issue discusses creativity and innovations widely.  You can concider following aspects when writing your article:

1) Future competences and instruments: What kind of competences and instruments do the fields based on creativity and innovations need? How are creative people and processes managed in any field? How do creative workings and competences change thinking and thereafter innovations?

2) Creative fields and business challenges and opportunities: How will we define and measure creative fields? How are copyright and earning secured to people working in creative fields when the working and earning logic are changing in the era of digitalisation, ”temp” and sharing economy? Are creative competences and creative authors or makers valuable per se and do they bring added value?

3) Art & life: What is the intellectual scope of art and creativity from the perspectives of individual and societal values and wellbeing? How does art interpret the world, anticipate future and generate meaning? How art and creativity can be used as an instrument of communication? Does culture save diplomacy? What is everyday creativity like?

General instructions for writers can be found here.

Send your draft by September 15, 2019 (week 37) to the associate theme editors Silja Suntola or Mervi Rajahonka (firstname.surname@xamk.fi).

You will receive feedback in the week 41. Deadline for final papers is in the week 43. The themed issue will be published in the week 49.

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 3/2019, Tekoäly

AMK-lehti / UAS Journalin numeron 3/2019 teemana on tekoäly ja miten se kohtaa käytännössä ammattikorkeakoulun ja sitä kautta työelämän − vai kohtaako?

Millä tavalla tekoäly tulee muuttamaan työelämää ja vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin, joihin vastaamme ammattikorkeakoulujen nykyisillä opetussuunnitelmilla? Millaisia asioita ammattikorkeakoulujen arjessa näkyy tällä hetkellä meneillään olevasta muutoksesta?

Tässä numerossa keskitytään ns. kapeaan eli heikkoon tekoälyyn, joka toimii rajoitetuissa tehtävissä tyypillisesti koneoppimisen alueella. Suurin osa tekoälyn sovelluksista on juuri tällaisia. Tässä teemanumerossa ei käsitellä vahvan tekoälyn myötä syntyviä visioita tai ilmiöitä, joissa tekoäly ohittaa ihmisen kyvykkyyden.

Haemme konkreettisia esimerkkejä tekoälyn käytöstä erityisesti muiden alojen kohtaamispinnoilla.

  • Miten ammattikorkeakoulujen opetuksessa ja kehittämistyössä huomioidaan tekoälyn käyttömahdollisuudet eri koulutusaloilla?
  • Millaisia uusia tutkinto-ohjelmia on syntymässä tekoälyn ympärille?
  • Miten vaikka terveysteknologian tekoälykehitys näkyy hoitotyön opiskeluarjessa tai alan työpaikoilla?
  • Onko konenäkö jo mukana röntgenkuvien analysoinnin opetuksessa?
  • Kuinka tradenomikoulutuksessa ja tuotantotaloudessa huomioidaan tekoälyn soveltamisen ja hyödyntämisen mukanaan tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet?
  • Millaisia näkökulmia tekoäly avaa luovan alan opetukselle, kun koneet säveltävät, kirjoittavat ja maalaavat jo nyt uusia kulttuurisisältöjä?
  • Millaista keskustelua käydään tekoälyn eettisestä perustasta ihmislähtöisillä aloilla?
  • Ollaanko kehityksessä mukana kritiikittömästi, vai tuoko juuri työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus arjen realismia vastapainona teknologiahuumaan?

Teemanumeroon toivotaan artikkeleita sekä ammattikorkeakouluista että niiden ulkopuolelta. Tarjottavat tekstit voivat olla artikkelien ohella myös vapaamuotoisempia katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja sekä kehitystä kommentoivia asiantuntijatekstejä. Numeroon voi tarjota myös koneoppimiseen liittyviä konkretisoivia audiovisuaalisia tai taiteellisia sisältöjä.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja vapaamuotoisemmat tekstit noin 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti.

Teematoimittajat:
Tuire Ranta-Meyer, johtaja, FT, MuM, tekoälyskeptikko
Katri Halonen, yliopettaja, YTT, FL, tekoälyentusiasti

Artikkeliehdotukset tulee lähettää teematoimittajille osoitteeseen etunimi.sukunimi@metropolia.fi viimeistään viikolla 33 (16.8.2019).

  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikolla 35
  • Korjattu versio artikkeleista tulee toimittaa viimeistään viikolla 37
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 40

Call for papers for our themed issue 3/2019 is open

Briefly in English (if you need more information, please contact uasjournal@hamk.fi):

What has AI (artificial intelligence) to do in higher education?  How will it change the relationship between education and work? Do you see AI in the everyday life in higher education?

The themed issue focuses on the weak or narrow AI, working in limited tasks in machine learning. We are looking for tangible examples on how AI is used, especially when interfacing various fields and disciplines.

Send your draft by August 16, 2019 (week 33) to the associate theme editors Tuire Ranta-Meyer or Katri Halonen (firstname.surname@metropolia.fi).

You will receive feedback in the week 35. Deadline for final papers is in the week 37. The themed issue will be published in the week 40.

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 2/2019 Digitalisaatio ja tietohallinnon uusi rooli – ammattikorkeakoulujen AAPA-verkosto 20 vuotta

AMK-lehti / UAS Journalin numeron 2/2019 teemana on Digitalisaatio ja tietohallinnon uusi rooli – ammattikorkeakoulujen AAPA-verkosto 20 vuotta.

Tietohallintojen rooli ammattikorkeakouluissa on digitalisaation edetessä muuttunut yhä enemmän ydintoimintaa mahdollistavaksi tekijäksi sekä korkeakoulun johtamisen kumppaniksi pelkän teknisen infran ylläpitämisen sijaan. Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohdon – johtajien, päälliköiden ja avainhenkilöiden – yhteistyöverkosto AAPA on ollut toiminnassa 20 vuotta. Sen viimeisimmässä kehittämisohjelmassa tietohallinnon uudenlainen rooli on määritelty seuraavasti: ”Tietohallinto on tiedon, tietovarantojen, hallinnon ja johtamisen toimintaprosessien sekä informaatioteknologian hallintaa”.

Vastaavasti moniselitteistä näkymää digitalisaatioon on ammattikorkeakoulujen tietohallinnoissa haluttu selkeyttää yhteisesti linjaamalla, että digitalisaatiolla ymmärretään ”toimintatapojen asiakaslähtöistä uudistamista teknologiaa hyödyntämällä”.

Tässä teemanumerossa halutaan tuoda monipuolisesti esiin tietohallinnon rooli ammattikorkeakoulujen erilaisten palveluiden ja toimintojen mahdollistajana.

Teemanumeroon toivotaan sekä AMK:eista että niiden ulkopuolelta artikkeleita siitä, miten tietohallinto on ollut ja miten se voisi jatkossa olla edistämässä prosessien muutosta, datan muuttamista jalostetuksi tiedoksi, uusien teknologisten ratkaisujen toteuttamista taikka kokonaisuuksien hallintaa arkkitehtuurien avulla, yms. kysymysten ratkaisemista.

Tekstit voivat käsitellä esimerkiksi kokemuksia eri toimintaprosessien digitalisaatiosta, tietohallinnon palveluista ja organisointimalleista sekä yhteistyöhön ja kumppanuuteen liittyviä näkemyksiä. Toki myös teknisten innovatiivisten palveluiden kuvaukset ovat tervetulleita.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja puheenvuoron 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti.

Numeron 2/2019 aikataulu

  • Artikkeliehdotukset tulee lähettää osoitteeseen jaakko.riihimaa (at) haaga-helia.fi viimeistään viikon 6 loppuun mennessä
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikolla 10
  • Korjattu versio artikkeleista tulee toimittaa viimeistään viikolla 15
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 21

Välitäthän kutsua eteenpäin omassa organisaatiossasi ja omissa verkostoissasi!

Ystävällisin terveisin,

Teematoimittajaryhmä (AAPA-työvaliokunta)
yhteyshenkilönä Jaakko Riihimaa, AAPA IT-pääsihteeri, Haaga-Helia AMK

UAS Journal Workshop in the EAPRIL 2018 Conference

In the workshop ”International Collaboration Promoting Publishing Practice-oriented Articles in Higher Education”, given by Jaana Lamberg, Ilkka Väänänen, Mervi Friman and Mauri Kantola from the UAS Journal, there was discussion on what a good PBR (practice-based research) article is from the author’s, referee’s and reader’s perspectives. We also received theme ideas for the next international issue both in this workshop and in the session earlier today. The discussion was very active in both spoken and written form, as via the Padlet platform.

UAS Journal at the EAPRIL 2018 Conference

Members of the UAS Journal editorial board and the editor-in-chief gave a presentation in the EAPRIL 2018 conference in Portorož – Piran, Slovenia.

Ilkka Väänänen, Mervi Friman and Mauri Kantola gave a presentation ”The impact of the publication activities of practice-based research”. After the presentation, there was interesting discussion e.g. on the significance of national (mother tongue) publishing versus international publishing. The participants perceived it is important to share ideas internationally.

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 1/2019 – Osaamisperustaisuus ammattikorkeakouluissa

AMK-lehti / UAS Journalin numeron 1/2019 teemana on osaamisperustaisuus ammattikorkeakouluissa.

Vuonna 2005 aloitettu Bologna-prosessi viitoitti tietä kohti kansainvälisesti yhtenäisiä korkeakoulujen tutkintorakenteita. Uudistuksen myötä myös opintojen tavoitteet määriteltiin uudella tavalla, opiskelijan osaamisina tutkintojen opintokokonaisuuksissa. Ryhdyttiin puhumaan osaamisperustaisesta korkeakoulutuksesta.

UAS-journalin 1/2019 teemanumerossa tarkastellaan kysymystä, missä ammattikorkeakoulujen osaamisperustaisuus on nyt. Onko se vain lisääntynyttä osaa-sanan viljelyä opetussuunnitelmissa, vailla vaikutusta koulutuksen toteutukseen, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, opiskelija-arviointiin, työelämäläheisyyteen?

Teemanumeroon toivotaan kirjoituksia osaamisperustaisuudesta ja sen toteutumisesta mitä moninaisimmissa muodoissaan korkeakoulussanne. Teksti voi käsitellä opiskelijan osaamisperustaisen oppimisprosessin vaiheita tai jotain osaa siitä, osaamisperustaisen koulutuksen työelämäläheisyyttä tai TKI-yhteyttä, kansainvälistä ulottuvuutta jne.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja puheenvuoron 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoitusohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti.

Numeron 1/2019 aikataulu

  • Tarjoa artikkeliehdotusta sähköpostilla teemanumeron toimittajalle (esa.virkkula(at)oamk.fi) viimeistään viikolla 4
  • Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikolla 6
  • Julkaistava versio artikkeleista tulee toimittaa viimeistään viikolla 8
  • Teemanumero ilmestyy viikolla 11

Välitäthän kutsua eteenpäin omassa organisaatiossasi ja omissa verkostoissasi.

Ystävällisin terveisin teematoimittaja
Esa Virkkula
Yliopettaja
Ammatillinen opettajakorkeakoulu/
Oulun ammattikorkeakoulu

Toimituskunta on päättänyt vuoden 2019 teemoista

UAS Journalin toimituskunta on kokouksessaan 25.9.2018 päättänyt vuoden 2019 teemat, jotka asettuvat seuraaviin aihepiireihin:

1/2019: Osaamisperusteisuus ammattikorkeakoulussa
2/2019: Tietohallinnon uusi rooli digitalisaatiossa
3/2019: Tekoäly
4/2019: Luovien alojen uudet innovaatiot

Kirjoittajakutsu: UAS Journal 4/2018 – Osallistava aluekehittäminen

AMK-lehti / UAS Journalin numeron 4/2018 teemana on osallistava aluekehittäminen.

Tähän teemanumeroon toivomme kirjoituksia korkeakoulujen osallistumisesta alueiden kehittämistyöhön. Kirjoituksissa voidaan kuvata erilaisia aluekehittämisen menetelmiä ja yhteistyömuotoja. Aluekehittämistä voi tarkastella taloudellisten, teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden näkökulmasta tai muista erilaisen katsomisen tavoista käsin. Kirjoituksessa on mahdollista tarkastella sitä, millä tavoin alueiden kulttuurista ja sosiaalista pääomaa voidaan kasvattaa ja millä tavoin se kytkeytyy aluekehittämisen. Kirjoituksia toivotaan myös siitä, mikä voisi olla ammattikorkeakoulujen rooli alueiden uudistamisessa ja elinvoimaistamisessa.

Kansalaisten osallistumista asuinalueensa ja elinympäristönsä kehittämiseen korostetaan ja sen uskotaan tuottavan tehokkaampia ratkaisuja alueiden ja yhteisöjen ongelmiin, koska ne perustuvat asukkaiden paikalliseen tietoon. Alueiden kehittäminen edellyttää kansalaisten osallisuutta tukevia menetelmiä. Aluekehittämiseen liittyvät kaupunkisuunnittelu ja aluepolitiikan kysymykset. Alueet voivat olla maita, kaupunkeja, seutukuntia tai vaikkapa julkisia tiloja. Tärkeää on se, että määrittelee alueen itse. Aluekehittämisen tavoitteena voi olla kansalaisten hyvä elämä ja kotoutuminen sekä alueen kukoistuksen kaikinpuolinen edistäminen.

Asiantuntija-artikkelin enimmäispituus on 10 000 merkkiä, katsauksen 4 000 merkkiä ja puheenvuoron 3 000 merkkiä (sis. välimerkit). Tarkemmat kirjoittajaohjeet löytyvät www-osoitteesta https://uasjournal.fi/kirjoita-lehteen/kirjoitusohjeet/. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti.

Numeron 4/2018 aikataulu
Artikkeliehdotukset tulee lähettää osoitteeseen virpi.lund(at)laurea.fi viimeistään viikolla 41
• Palaute artikkeleista lähetetään vastuukirjoittajalle viikolla 44
• Korjattu versio artikkeleista tulee toimittaa viimeistään viikolla 46
• Teemanumero ilmestyy viikolla 49

Välitäthän kutsua eteenpäin omassa organisaatiossasi ja omissa verkostoissasi!

Ystävällisin terveisin,

Teematoimittajaryhmä (Sun Idea-hankkeen tutkijaryhmä)
Virpi Lund, Soile Juujärvi ja Ossi Salin Laureasta