1/2012

Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista – uusia työtilaisuuksia taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaisille

Terveydenhuollon osuus yhteiskunnan palveluista kasvaa vauhdilla väestön ikääntyessä. Paheneva nuorisotyöttömyys ja siitä seuraava terveyserojen kasvu ja syrjäytymiskehitys asettavat sosiaalityölle kovia vaatimuksia. Kuntien kuluissa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset alkavat olla 50-60 % kokonaisbudjetista, pienimmissä kunnissa puhutaan jo lähes 80 %:n osuudesta. Tämä kehityssuunta on pistänyt poliitikot ja virkamiehet pohtimaan erilaisia keinoja, joilla tartutaan terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn raikkain ottein. Kissojen ja koirien kanssa etsitään menetelmiä, joilla ihmiset saataisiin ottamaan nykyistä enemmän vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Perinteinen terveysvalistus ei toimi. Päivän sana terveydenhuollossa onkin omahoito.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä keskitytään helposti fyysisen terveyden edistämisen keinoihin eli ravitsemukseen, liikuntaan ja painonhallintaan sekä lääkitykseen. Onneksi terveydenhuollon parissa on viime vuosien aikana kypsynyt näkemys kokonaisvaltaisemmasta hyvinvoinnista, joka sisältää myös henkisen ja sosiaalisen terveyden edistämisen näkökulmat. Taide- ja kulttuuritoiminta sekä yhteisölliset harrastukset ymmärretään kuuluvan keskeisesti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin piiriin. Tämä kehityssuuntaus on lisännyt tarvetta kehittää hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista -toimintamalleja.

Taide- ja kulttuurikenttä on ottanut varovaisen innostuneena vastaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämistoiveet. On niitä, jotka ovat kasvaneet työskentelemään taiteen ja hyvinvoinnin kentällä sekä niitä, jotka epäilevät taiteen itseisarvon kärsivän liian voimakkaasta taiteen valjastamisesta tietyn tarpeen välineeksi. Yhteiskunnallinen tilaus on kuitenkin olemassa: taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset tarvitsevat uusi työtilaisuuksia kuntien perinteisen kulttuuritoiminnan määrärahojen vähentyessä. Taiteen ja kulttuurin rahoitus tarvitsee uusia kanavia, johon mm. taiteen soveltava käyttö luo ratkaisuja. Opetuksen, matkailun ja terveydenhuollon toimialat ovat taiteen soveltavalle käytölle otollista maaperää.

Elinkeinojen kehittämisen puolella luovaan talouteen kohdistuu voimakkaan kasvun odotuksia mutta se edellyttää esim. hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista -toimintamallien rahoitusta, tuotteistusta ja monistamista helposti levitettäviksi tuotteiksi. Tässä voi olla saumaa viennin edistämiselle mutta se vaatii uudenlaista ajattelua kansainväliseen yhteistyöhön. Globaalin Angry Birds -huuman ja Duudsonien kansainvälisen voittokulun hyödyntäminen hyvinvointituotteissa kaipaa todella luovia ratkaisuja.

Vanhaa ja uutta

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tiedostaminen on syvällä meidän arkisissa toiminnoissamme. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosta löytyy tuhansia parantajien ja tietäjien käyttämiä runoja ja loitsuja tautien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Ei varmasti ole sattuma, että kansanperinteen soveltavan käytön ammattilainen ja tuotteistaja Elias Lönnrot oli lääkäri. Kajaanin piirilääkärinä hän kulki talosta taloon terveyden edistämisen nimissä. Kansallisen identiteetin rakentamisessa perinnekulttuuria ja taidetta on käytetty erittäin tietoisesti.

Eri taidemuotoja on käytetty terveyden edistämisessä kautta aikain. Runomuotoinen kerronta on ollut kansanparannuksen ytimessä satoja vuosia, valokuvaterapia otti ensi askeliaan jo 1800-luvulla samaan aikaan kun valokuvaustekniikka kehittyi, ja elokuvatekniikan yleistymisen myötä liikkuvaa kuvaa käytettiin 1900-luvun alkupuoliskolla yhteisöjen identiteetin vahvistamiseen yhteisömedian menetelmiä kehittämällä.

Nykyään toivotaan taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten auttavan jopa kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Esimerkiksi tietämyksen kasvu muistisairauksista on auttanut ymmärtämään aivojen aktivoimisen, elämysten ja sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä koetulle hyvinvoinnille. Taide voi olla väylä tunteiden ilmaisulle ja muistojen heräämiselle. Myös mielen hyvinvoinnin edistämisessä taiteen tekemisellä ja kulttuurin nauttimisella on havaittu olevan identiteettiä vahvistavia vaikutuksia.

Naamiotyöpaja 2011. Kuvaaja Anniina Aunola.
Naamiotyöpaja 2011. Kuvaaja Anniina Aunola.

Kulttuurin kuluttamisen lisäksi korostetaan taiteen tekemisen myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi nuorten omista lähtökohdista lähtevä ja taiteilijoiden opastama taiteen tekeminen on toiminut syrjäytymisen ehkäisyn menetelmänä. Taide- ja kulttuuriharrastukset lisäävät parhaimmillaan elämäniloa ja yhteisöllistä toimintaa, mikä voimaannuttaa ihmistä hallitsemaan elämäänsä paremmin ja vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta. Voimaantumista ja sitä kautta identiteetin vahvistumista on havaittu tapahtuvan myös vammaisryhmien parissa, kun on otettu käyttöön taiteen tekemisen menetelmiä. Käsite voimaantuminen onkin rantautunut keskeiseen rooliin hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista -keskustelussa.

Taiteen tekemisen ja kulttuuripalveluista nauttimisen lisäksi aktiivinen yhteisöllinen toiminta on oleellinen osa positiivisten hyvinvointivaikutusten saavuttamista. Yhteisöllinen toiminta niin työpaikoilla kuin verkkoyhteisöissä on kasvavissa määrin kehittämisen ja tutkimuksen kohteena. Taide- ja kulttuuripalvelujen paketoiminen työhyvinvoinnin edistämiseen tulee olemaan luovilla aloilla merkittävää toimintaa.

Muutoksen edellytykset

2,4 miljoonaa suomalaista on vähäisen taide- ja kulttuuritarjonnan piirissä, kulttuurialan ammatillista koulutusta vähennetään rankalla kädellä ja luovien alojen rahoitusmekanismit ovat kehittymättömiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kovat säästötavoitteet lannistavat uudistajia. Terveysteollisuuden luoma vahva sairauskeskeinen ajattelutapa tukee enemmänkin fyysistä terveyden edistämistä kuin henkisten ja sosiaalisten hyvinvointivaikutusten korostamista. Nämä ovat keskeisiä kehityskulkuja, jotka hidastavat tai jopa estävät hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista -toimintamallien rakentumista ja levittämistä.

Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista -toiminnan vahvistaminen ja vakiinnuttaminen edellyttävät terveys- ja kulttuuripolitiikan yhteistoimintaa. Taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamista on kannustettava aktiivisilla, alueellisilla ja paikallisilla taiteen edistämisen toimilla. On luotava kannustava, moniammatillinen sekä poikkitieteellinen ja -taiteellinen ilmapiiri luovalle ajattelulle ja uuden kehittämiselle.

Taide- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta on edistettävä monipuolisin keinoin. Saavutettavuuden parantamiseksi on tarjottava koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ymmärryksen lisäämiseksi kulttuurin hyvinvointia ja terveyttä edistävistä vaikutuksista. Yksi uusista keinoista on tietoyhteiskuntakehityksen valjastaminen terveyttä kohentavien toimintatapojen kehittämis- ja levittämisareenaksi. Esimerkiksi ihmisten kanssakäyminen sosiaalisessa mediassa on tehokas virike aivoterveydelle. Internet saattaa olla olennainen vuorovaikutuksen väline niille, joilla on fyysisen kohtaamisen esteitä vamman, sairauden tai vähemmistöaseman vuoksi.

Taiteen soveltavan käytön tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä tuotteistusosaamista pitää vahvistaa sekä rahoitusinstrumentteja monipuolistaa. Näin hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista – toiminnassa luodaan kestävää pohjaa taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten uusille työtilaisuuksille.

Kirjoittaja

Jyri Wuorisalo, asiantuntija, jyri.wuorisalo(at)kuopioinnovation.fi, Kuopio Innovation Oy puheenjohtaja, Pohjois-Savon taidetoimikunta

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *