1/2020, Katsaus

Yhteistyöllä kohti korkeuksia

Kirjoittaja: Mikko Matveinen.

Joensuun Penttilänrantaan valmistui elokuussa 2019 Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse Joensuu. Kohde on samalla myös maailman korkein jännetankojäykistetty puukerrostalo. Ainutlaatuista projektissa on myös ollut, että puukerrostalo toteutettiin pitkälti paikallisten yritysten voimin. Kaikki tämä ei ole ainoastaan sattumaa, vaan pitkäjänteisen ammattikorkeakouluvetoisen kehitystyön lopputulema.

Kuva 1. Suomen korkein puukerrostalo: Lighthouse Joensuu. (Kuva: Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy).

Strateginen valinta

Vuonna 2014 Karelia-ammattikorkeakoulu valitsi yhdeksi painopistealueekseen puurakentamisen osaamisen kehittämisen Pohjois-Karjalan alueella. Tästä lähtien puurakentamiseen liittyvää osaamista on lähdetty systemaattisesti kehittämään osana rakennustekniikan koulutusvastuun (Insinööri AMK) toimintaa, mukaan lukien opetus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Kehitystyötä on tehty muun muassa lukuisien kehittämishankkeiden puitteissa kiinteässä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Yhtenä kehittämisen osa-alueena on varusteltu ja kehitetty puurakentamisen osaamisen kehittymistä tukevia laboratoriomittakaavan testaustoimintoja.

Kehityspanoksia on suunnattu erityisesti puukerrostalorakentamiseen ja siihen liittyvään rakennuttamis- ja suunnitteluosaamiseen. Yhteistyö on ollut tiivistä ennen kaikkea rakennuttajien kanssa. Tavoitteena on ollut tuoda puu vaihtoehtoiseksi rakennusmateriaaliksi suunniteltavissa kohteissa. Tämän lisäksi on pyritty vahvistamaan alan suunnittelijoiden ja rakennusliikkeiden osaamista sekä ratkomaan suunnittelussa ja rakentamisessa esiin nousseita ongelmia. Myös päätöksentekoon on pyritty vaikuttamaan tuomalla esille aihealueeseen liittyvää paikkansapitävää informaatiota eri kohderyhmille.

Konkreettisia kehitystyön tuloksia alkoi näkymään keväällä 2017, kun Joensuuhun valmistui 6-kerroksinen puukerrostalo As Oy Joensuun Pihapetäjä. Pihapetäjä oli ensimmäinen yli 2-kerroksinen puukerrostalokohde Pohjois-Karjalassa. Samoihin aikoihin käynnistyi myös muita suuren mittakaavan puurakentamisen kohteita, mukaan lukien Hukanhaudan päiväkoti ja Mehtimäen pesäpallostadion.

Joensuun majakka

Joensuun kaupunki oli jo pidemmän aikaa tavoitellut Penttilänrantaan puurakentamista.  Puurakentaminen ei ollut kuitenkaan edistynyt alueella toivotulla tavalla. Alkusysäys Lighthouse Joensuun rakentamiselle oli Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen keskittäminen Savonlinnasta Joensuuhun: tarvittiin lisää opiskelija-asuntoja. Tähän aikaan Joensuun kaupungilla oli vain rajallinen määrä tontteja, jotka soveltuivat opiskelija-asumiseen. Kaupunki tarjosi opiskelija-asuntoja rakennuttavalle tytäryhtiölleen Joensuun Ellille tonttia keskeiseltä paikalta Penttilänrannasta. Kaava mahdollisti rakentamisen 14 kerrokseen saakka, tosin ehtona oli, että rakennusmateriaalina tulisi käyttää puuta.

Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli tarttui haasteeseen ja yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa alettiin etsimään toteutusvaihtoehtoja ennennäkemättömälle puurakennukselle Suomessa. Harva uskoi rakennushankkeen toteutusmahdollisuuksiin vielä tässä vaiheessa. Myös kaupungin rakennusvalvonnassa suunnitelmat aiheuttivat haasteita, mutta onneksi aikaisemmista puurakentamisen rakennushankkeista aihealue oli jo jokseenkin tuttu. Lopulta joulukuussa 2017 Lighthousen rakentaminen käynnistyi.

Yksittäinen maamerkki vai puurakentamisen edistäjä?

Samaan aikaan Lighthousen rakentamisen käynnistymisen kanssa Karelia-ammattikorkeakoulu käynnisti rinnalle oman tutkimus- ja kehityshankkeen ympäristöministeriön rahoituksella. Hankkeen avulla oli tarkoitus kerätä tietoa puukerrostalokohteen suunnittelusta ja toteutuksesta. Virallisesti tutkimushankkeen toteutus päättyi vuoden 2019 lopussa, mutta käytännössä toimenpiteet tulevat jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen.

Tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa korkeiden, yli 8-kerroksisten puukerrostalojen suunnitteluun ja työmaatoteutukseen liittyen. Kohteesta kerättävää tietoa olivat muun muassa rakenteiden lämpö- ja kosteustekninen toimivuus, rungon painumat ja huojunta sekä rakenteiden äänitekninen toimivuus. Eri mittauksia ja dokumentointia integroitiin opiskelijoiden opinnäytetöiden aiheisiin ja muihin opintoihin. Kohteesta tuotettu tieto oli hyödynnettävissä opetuksessa sekä puurakentamisen alan kehitystyössä. Tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia esiteltiin myös laajasti alan kansallisissa ja kansainvälisissä lehdissä ja seminaareissa.

Tutkimus- ja kehityshankkeen keskiössä oli myös osallistaa rakennustekniikan (insinööri AMK) opiskelijat sen toimenpiteiden toteutukseen. Aikaisempia kokemuksia vastaavasta toimintamallista, josta todellista rakentamisen kohdetta käytetään ns. oppimisalustana, oli jo saatu Pihapetäjä-kerrostalon ja Hukanhaudan päiväkodin osalta.

Kuva 2. Painumamittauslaitteiston asennus Lighthouse Joensuun rakennustyömaalla. (Kuva: Mikko Matveinen).

Vaikuttavuutta tutkimus- ja kehittämistoiminnalla

Lighthouse Joensuu -kohteen valmistumisen jälkeen elokuussa 2019 se palkittiin useilla valtakunnallisilla tunnustuksilla. Yksi niistä oli myös Puuinfo Oy:n vuosittain myöntämä Puupalkinto. Yhtenä keskeisenä osana palkinnon myöntämiskriteereitä nostettiin esille Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminta kohteeseen liittyen.

Tänä päivänä Pohjois-Karjalan maakunnan ja Joensuun seudun kasvustrategioissa puurakentamisella osana biotaloutta on vahva asema. Myös alueen yrityksille puurakentamisen alueelta kertynyt osaaminen on alkanut tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Karelia-ammattikorkeakoulu on myös tunnistettu alan yhtenä osaajana Suomessa, tästä osoituksena muun muassa säännöllinen julkaisu- ja seminaariyhteistyö alan edistämisen kärkitoimijan Puuinfo Oy:n kanssa. Huomion arvoista on myös se, että osa rakennustekniikan insinööreiksi valmistuneista on myös hakeutunut työtehtäviin, joissa voi hyödyntää hankittua osaamista puurakenteiden suunnitteluun liittyen.

Kuva 3. Vuoden 2019 Puupalkinto myönnettiin Lighthouse Joensuu -puukerrostalolle. Karelia-ammattikorkeakoulua palkintojakotilaisuudessa edusti Mikko Matveinen. (Kuva: Anne Ilvonen).

Kohti vähähiilistä tulevaisuutta

Ammattikorkeakouluille syntyy painetta toimintansa kehittämiseen muun muassa teknologisen kehityksen, työelämän muutoksien, elinkeinorakenteiden sekä valtion ohjauksen myötä. Näiden lisäksi globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, ohjaavat toimintaa. Kaikkien näiden edellä mainittujen tekijöiden huomioon ottaminen toimintaa suunniteltaessa vaatii rohkeita avauksia ennen kaikkea strategisella tasolla.

Rakentamisen osalta tarve ympäristötehokkaille ratkaisuille tulee vaikuttamaan voimakkaasti alan kehitykseen tulevaisuudessa. Suomessa ympäristöministeriö on parhaillaan laatimassa kansallisia raja-arvoja uudisrakennusten elinkaaren hiilidioksidipäästöille (CO2e). Raja-arvojen on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 2025. Säädöskehityksen perimmäisenä tavoitteena on kannustaa vähäpäästöisten materiaalien käyttöön sekä energian kulutuksen vähentämiseen rakentamisessa. Karelia-ammattikorkeakoulun osalta aikaisemmin tehdyt valinnat puurakentamiseen liittyvän osaamisen kehittämisen osalta näyttäytyvät tässä valossa oikeana ratkaisuna, sillä puulla hiiltä sitovana materiaalina voidaan nähdä valoisa tulevaisuus rakentamisessa.

Kirjoittaja

Mikko Matveinen, Projektipäällikkö, TaM, Karelia-ammattikorkeakoulu, mikko.matveinen(at)karelia.fi


Bionova Oy 2017: Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa, Ympäristöministeriö. file:///Users/mikko.matveinen/Desktop/Tiekartta%20rakennuksen%20elinkaaren%20hiilijalanj%C3%A4ljen%20huomioonottamiseksi%20rakentamisen%20ohjauksessa%20(1).pdf 27.12.2019

Karelia-ammattikorkeakoulu 2019: Puurakentaminen.
https://www.karelia.fi/puurakentaminen/tutkimus/joensuu-light-house-tutkimus-ja-kehitystoimenpiteet/ 27.12.2019

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö 2019: Joensuun Pihapetäjä. http://www.joensuunpihapetaja.fi/ 27.12.2019.

Mertanen V. 2019. Puu korkeassa kaupunkirakentamisessa: Artikkelikokoelma, C: Raportteja, 56, Karelia-ammattikorkeakoulu. URN: ISBN:978-952-275-270-3
saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/160082

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli