Ammattikorkeakouluista luovan alan yritysten jaettujen kyvykkyyksien kehittämisen kumppaneita?

Kyvykkyyden käsite on hyödyllinen, kun kehittämisen kohteena ei ole vain yksilö tai tiimi, vaan organisaatio tai organisaatiot. Tällöin oppimisen tavoitteeksi muodostuu kehittää keinoja, joilla organisaatio voi uudistua kokonaisvaltaisesti. Kuinka ammattikorkeakoulut voisivat edistää luovalla alalla toimintaa ja kumppanuuksia, joiden ytimessä olisivat yritysten elinkeinoelämälähtöisten kyvykkyyksien kehittäminen?

Kyvykkyydet käytännössä?

Mitä kyvykkyydet ovat käytännössä? Kyvykkyyksien käsite viittaa organisaation strategisten resurssien uudistamiseen, johon tulisi heijastua megatrendit, toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutokset (MakewithEspoo 2019, 14–15). Kyvykkyyksien ja niiden osa-alueiden avulla toteutetaan organisaation palvelutarjoomaa ja synnytetään arvoa asiakkaalle. JHS 179 (2024) määrittelee kyvykkyyden käsitteen organisaation kykynä tehdä jotain, joka edellyttää sen tukemiseen tarvittavia toimintoja ja rakenteita:

“Organisaatioiden, niin yritysten kuin julkisten organisaatioidenkin, kyvykkyyksien toteuttamiseen tarvitaan yleensä yhdistelmiä seuraavista kolmesta osakokonaisuudesta: toimintamallit ja prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä tiedot ja järjestelmät. Nämä nähdään erityisesti yrityksissä kilpailutekijöinä ja kriittisinä menestystekijöinä. Kyvykkyys perustuu johtamisprosessin toimivuuteen, toiminnan prosesseihin, henkilökunnan osaamiseen sekä verkostojen hyödyntämiseen.”

Kyvykkyydet ovat siis harvoin muuttuvia organisaation strategisia resursseja, joita voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Esimerkiksi asiakaspalvelu on yksi pankkien ydinkyvykkyyksiä, jota on toteutettu menneisyydessä pääsääntöisesti ihmisten toteuttamana pankkikonttoreissa tai puhelinpalvelussa. Nykyään digitalisaatio on mahdollistanut monien asiakaspalvelujen automatisoinnin, josta syystä pankkikonttoreita on vähennetty ja ihmisten rinnalle ovat tulleet asiakaspalvelua toteuttavat chatbotit. Digitalisaation myötä kaikkia kyvykkyyksiä ei tarvitse edes toteuttaa omassa organisaatiossa, vaan asiakaspalvelunkin voi tarvittaessa ulkoistaa, sillä asiakaspalvelijan sijainnilla ei ole merkitystä, kunhan tiedonkulku toimii.

Kyvykkyyksiä johdetaan usein niin kutsuttujen kyvykkyyskarttojen avulla, jotka summaavat organisaation keskeisiä strategisia resursseja. Niitä jaetaan usein strategisiin, taktisiin, operatiivisiin ja tukikyvykkyyksiin, joiden kehittämistä jaetaan ja yhdistellään portfoliojohtamisen puitteissa projekteihin. Jakaminen ja yhdistely projekteihin on tärkeää, koska organisaatioilla on kehittämiseen käytettävissä aina rajatut resurssit (aika, raha, ihmiset ja muut). Kyvykkyyksien kehitysastetta arvioidaan säännöllisesti ja se auttaa organisaatioita ymmärtämään kyvykkyyksien kehitystarpeita sekä priorisoimaan niitä suhteessa organisaation strategisiin tavoitteisiin. (Hosiaisluoma 2022; MakeWithEspoo 2019.)

Minkälaisia kyvykkyyksiä on ammattikorkeakouluissa?

Yksi CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n tehtävistä on koordinoida korkeakoulujen välistä yhteistyötä tietojärjestelmäkehityksen saralla. Osana tätä työtä CSC koordinoi vuosina 2018–2019 niin kutsutun OPI-viitearkkitehtuurityön kehittämistä, jonka tavoitteena oli auttaa korkeakouluja sanoittamaan toimintaansa samankaltaisella tavalla ja sitä kautta pohjustamaan tietojärjestelmätyön taustalla olevaa käsitteistöä.

Yksi OPI-viitearkkitehtuurityön osa-alueista oli korkeakoulujen strategisten kyvykkyyksien tunnistaminen. Tämän työn tulokset ovat nähtävissä taulukossa 1. (Anastasiou 2020.)

Taulukko 1. Korkeakoulujen OPI-viitearkkitehtuurin osana määritelty kyvykkyyskartta (Anastasiou 2020.)

Toiminnalliset kyvykkyydet	Toimintaa tukevat kyvykkyydet	Strategiset ja dynaamiset kyvykkyydet
Oppijan ohjaus	Korkeakoulujen välinen yhteistyö	Digitaalinen liiketoiminnan muutos
Jatkuvan oppimisen toteuttaminen	Koulutusasteiden välinen yhteistyö	Kokonaisarkkitehtuuri
Joustava opintotarjonta	Yritysyhteistyö	Palvelumuotoilu
Laadukas ja uudistuva pedagogiikka	Monipuolinen ja realistinen koulutusmarkkinointi	Laadunhallinta
Tehokas opiskelijavalinta	Toiminnanohjaus
Avoin oppimateriaali	Tiedolla johtaminen
Opinnollistaminen	Analytiikka
Digitaalinen oppimisympäristö	Ulkoisen toimintaympäristön muutosten hallinta
	Henkilöjohtaminen

Osana aluekehitystehtäväänsä ammattikorkeakouluille yritysyhteistyön kyvykkyys on olennainen. Kyseinen kyvykkyys muodostuu esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa (2024) seuraavista JHS 179:n määritelmän osatekijöistä:

• Toimintamalli: Avainkumppanuusmalli.
• Prosessit: Rekrytointiyhteistyöprosessi, näkyvyysyhteistyöprosessi, projekti- ja kehitysyhteistyöprosessi, alumniverkostoprosessi.
• Henkilöstö ja osaaminen: Kuuden hengen avainkumppanuustiimi, jossa on avainkumppanuuksien, asiakkuuksien, TKI-yhteistyön, tapahtumien ja rekrytointijärjestelmien osaajia sekä johtajia.
• Tiedot ja järjestelmät: Avainkumppaniorganisaatioiden ja niiden tarjoamien työ- ja harjoittelupaikkojen tiedot, joita tallennetaan muun muassa PRM-asiakastietojärjestelmään, JobTeaser-rekryjärjestelmään sekä Laurean verkkosivuille.

Kyvykkyyksien avulla mahdollistetaan siis organisaatioiden palveluiden tuottaminen ja koska kyvykkyyksien uudistaminen on hidasta sekä mahdollisesti arvokasta työtä, uusien palveluiden ja liiketoimintamallien toteuttamisen rinnalla pitäisi suunnata huomiota organisaatioiden kyvykkyyksiin ja niiden avulla kykyyn muuttaa arkista toimintaansa. Jos näin ei tehdä, on vaarana, että uudet ideoidut ja kokeillut palvelut sekä toimintamallit eivät kytkeydy organisaatioiden arkeen, joka pyörii toisella tavalla optimoitujen kyvykkyyksien toteuttamisella.

Kuinka voidaan auttaa TKI-toiminnan kytkeytymistä organisaatioiden arkeen?

Innovaatiotoiminnan keskiössä on usein nopeiden ratkaisujen kehittäminen tai kokeileminen (Seppälä 2020). TKI-alan historiallista kehitystä tutkineet Ferrigno, Crupi, Di Minin ja Ritala (2023) ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kehittämisestä on siirrytty kohti liiketoimintamallien uudistamista sekä viime vuosina enenevässä määrin innovatiivisuutta edistävään yhteistyöhön ekosysteemisissä konteksteissa. Oppimisen näkökulmasta tarvitaan entistä enemmän kykyä tukea ekosysteemistä oppimista, jossa kehitetään organisaatioiden valmiuksia muuttaa yhdessä kyvykkyyksiään ja niiden avulla vaikuttaa toimintaympäristöjensä uudistamiseen (Seppälä 2022a; 2022b).

Ottamalla uusien innovatiivisten tuotteiden, palvelujen ja toimintamallien kehittämisen rinnalle myös organisaatioiden kyvykkyyksien kehittämisen, ammattikorkeakoulut voisivat auttaa TKI-toiminnan kytkeytymistä organisaatioiden arkeen ja niiden verkosto- tai ekosysteemiseen yhteistoimintaan. Ilman sitä onnistuneetkaan ratkaisut ja kokeilut eivät kytkeydy organisaatioiden tekemiseen sekä saavuta niiden potentiaalista vaikuttavuutta.

Osana TKI-projektejaan ammattikorkeakoulujen tulisikin pyrkiä lisäämään ymmärrystä organisaatioiden arjesta ja strategisesta resurssien käytöstä sekä edellytyksistä kehittää kyvykkyyksiään yksin tai muiden organisaatioiden kanssa. Tämä auttaa hahmottamaan organisaatioissa tarvittavaa muutosta, jota vaadittaisiin uudenlaisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien toteuttamiseen.

Jaettuja kyvykkyyksiä luovalle alalle?

Creative Business Finland (CBF) -ohjelma toimi vuosina 2021–2023. Sen tavoitteena oli vauhdittaa luovan sektorin uudistumista sekä integroida luovaa osaamista laajemmin myös muille toimialoille. Ohjelma tarjosi innovaatiorahoitusta luoville aloille sekä tuki luovien sisältöjen palvelullistamistyötä, luovien palveluiden hyödyntämistä teollisuudessa ja luovia teknologioita eli CreaTechia. Ohjelma korosti luovuuden merkitystä innovaatioissa ja brändiymmärryksessä, tuki verkostoitumista ja strategisia kumppanuuksia sekä edisti luovan talouden roolia elinkeinotoiminnassa. CBF myös pilotoi uusia yhteistyö- ja kasvumalleja, kuten Kasvusopimusta sekä tarjosi tukea luovien alojen yritysten kansainväliselle kasvulle. (Business Finland 2023.)

Keskustelimme syksyllä 2023 Laurea-ammattikorkeakoulun ja Business Finlandin rahoittaman luovan alan veturiyritys Open Creative House Oy:n kesken mahdollisuuksista lähteä tukemaan luovan alan kehittämistä. Luova ala on kiinnostava kohde liiketoiminnallisen yhteistyön edistämiselle, sillä iso osa alalla työskentelevistä on pienyrittäjiä tai toimii itsenäisesti verokortilla (Kaira 2023). Erityisesti keskustelumme kohteena olleella musiikkisektorilla toimijat ovat usein sisällöntuottajia, jotka tuottavat sisältöjä omista tarpeistaan käsin sen sijaan, että näkisivät ne asiakaslähtöisesti kehitettävinä tuotteina tai palveluina.

Business Finlandin (2024) rahoitusinstrumentit, kuten co-innovation-rahoitus, keskittyvät yritysten omien projektien kehittämiseen, jotka tähtäävät kansainvälisen kasvun edellyttämien innovaatioiden ja niiden tuottamista mahdollistavien kyvykkyyksien kehittämiseen. Co-innovation-projekteissa yritykset eivät vain hyödy toimenpiteistä, vaan ne toteuttavat myös omia hankkeitaan, joille ne saavat erillistä rahoitusta. Co-innovation-hankkeita on myös mahdollista toteuttaa yhteistyössä useiden tutkimusorganisaatioiden kanssa, mikä voi olla hyvä keino edistää ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Business Finlandin rahoitusvälineet tähtäävät yritysten merkittävän kansainvälisen potentiaalin tukemiseen. Kuitenkin luovalla alalla monien yrittäjien pieni liiketoiminnan koko ja heikko skaalautuvuus vaikeuttavat kasvua jopa kotimarkkinoilla. Tunnistimme Open Creative Housen kanssa, että ammattikorkeakouluilla voisikin olla luovalla alalla otollinen paikka vahvistaa pienten yritysten kansainvälisen kasvun edellytyksiä kehittämällä yritysten verkostoliiketoimintaa ja sitä mahdollistavia yritysten välisiä kyvykkyyksiä.

Näiden avulla voitaisiin palvella koko luovan alan ekosysteemiä, kun pienen yrityksen ei tarvitsisi toimia yksin. Tämä edellyttäisi sitä, että kehitettäisiin luovan alan tueksi jaettuja kyvykkyyksiä, jotka voisivat auttaa alan yrityksiä esimerkiksi uusien, rinnakkaisten markkinoiden löytämiseen, myynnin lisäämiseen tai kansainvälistymiseen.

Tämän tukemisessa voisi olla paikka ammattikorkeakouluille, jotka innostuvat tuote-, palvelu-, liiketoimintamalli-innovaatioiden kehittämisen tukemisen rinnalla myös jaettujen, ekosysteemiä palvelevien kyvykkyyksien tunnistamisesta ja edistämisestä.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS