Heta Rintala, Sami Löfgren, Anniina Sippola,Tuomas Meriniemi & Katja Vähäsantanen
Suomessa polku ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta tohtoritutkintoon ei ole vielä aidosti avoin. Ammattikorkeakoulujen kasvava kiinnostus tohtorikoulutuksen tarjoamiseen herättää tunteita – puolesta ja vastaan. Mutta mitä mieltä asiasta ovat itse ammattikorkeakoulusta valmistuneet? Ja miten heidän mielestään YAMK-tutkintoja tulisi kehittää tohtorikoulutukseen valmistavaksi?
Ammatillisen tohtorikoulutuksen tarve
Ammattikorkeakoulujen työryhmä ehdotti syksyllä 2025 ammatillisen tohtoritutkinnon käynnistämistä ja pilotoimista Suomessa seuraavan hallituskauden aikana (Ammattikorkeakoulujen ehdotus 2025). Ajatus ammatillisista tohtoritutkinnoista ei ole uusi (ks. esim. Ojala 2017, 39–40; Raijas 2014), mutta nykytilanteessa tarvetta ammatilliseen tohtorikoulutukseen on perusteltu Suomen ja yritysten heikolla kilpailu- ja innovaatiokyvyllä sekä ammattikorkeakoulujen kyvyllä vastata työelämän tarpeisiin (Ammattikorkeakoulujen ehdotus 2025; Krappe ym. 2025). Toisaalta perusteluja on löydetty myös kansainvälisestä vertailusta: Alankomaissa ammattikorkeakoulut ovat juuri yhteistyössä kehittämässä ammatillisia tohtoriohjelmia (Jukema ym. 2025), kun taas Iso-Britanniassa duaalimallia on purettu ja professional doctorate -tutkintoja kehitetty aina 1990-luvulta lähtien (Bourner ym. 2001; Krappe ym. 2025). Ehdotus on toisaalta aikaansaanut korkeakoulutuksen duaalimallia puolustavia (Määttä 2025) sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tohtorikoulutuksessa kannattavia puheenvuoroja (Tiitinen ym. 2024).
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK-tutkinnot) vakinaistettiin 2005, vaikka valmisteluvaiheessa erityisesti yliopistot suhtautuivat kriittisesti ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokoulutukseen (Ojala 2017, 34–36). YAMK-tutkintoja on sittemmin kuvattu koulutusinnovaatioksi (Ojala 2017), ja nykyään ne tukevat laajasti osaamisen kehittämistä sekä erityyppisiä urapolkuja (Ojala & Isopahkala-Bouret 2020, 2022). Vaikka YAMK-tutkinnot tuottavat kelpoisuuden jatko-opintoihin, niiden yhdeksi keskeiseksi haasteeksi on jo pitkään tunnistettu selkeän jatko-opintoväylän puuttuminen (Ojala 2017, 170). Tällä hetkellä YAMK-tutkinnon suorittaneet puuttuvat lähes täysin esimerkiksi kansallisen tohtorikoulutuspilotin osallistujista (ks. Kivistö ym. 2025).
Ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutukseen liittyvän ehdotuksen jatkokäsittelyä varten on tärkeää saada tietoa siitä, mitä mahdolliset opiskelijat ajattelevat ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutuksesta. Tässä artikkelissa tarkastelemme Insinööriliiton ja Tradenomien jäsenten ajatuksia tohtorikoulutuksesta. Insinööriliitto toimii laajasti tekniikan alan asiantuntijoiden edunvalvojana, ja Tradenomit puolestaan on tradenomien oma ammattiliitto.
Tekniikan sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alat ovat isoja ammattikorkeakoulukentällä, esimerkiksi vuonna 2023 tekniikkaa opiskeli 23 prosenttia ja kauppaa, hallintoa ja oikeustieteitä 21 prosenttia kaikista opiskelijoista (Suomen virallinen tilasto, 2023). Artikkelimme perustuu laajempaan selvitykseen (Rintala ym. 2026), jonka aineistona oli syksyllä 2025 liittojen jäseniltä kerätty kyselyaineisto (N = 2069).
Kuvaamme tässä artikkelissa tarkemmin vastaajaryhmittäin ajatuksia ammattikorkeakoulujen tarjoamasta tohtorikoulutuksesta nykyisessä, vielä jäsentymättömässä koulutuspoliittisessa tilanteessa. Tämän jälkeen tarkastelemme YAMK-tutkintojen kehittämistä, jotta polku YAMK-tutkinnoista olisi sujuva ammatillisiin tohtoritutkintoihin.
Ammatillisen tohtorikoulutuksen tarpeellisuus
Kyselyssä vastaajat kuvasivat ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutuksen tarpeellisuutta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä sekä omaa kiinnostustaan sitä kohtaan. Kuvio 1 osoittaa, että molemmissa vastaajaryhmissä noin 30 prosentilla vastaajista ei ollut selvää mielipidettä koulutuksen tarpeellisuudesta.
Tradenomien vastaajista 53 prosenttia koki tohtorikoulutuksen tarpeellisena tai jokseenkin tarpeellisena kehityksenä. Sen sijaan Insinööriliiton vastaajat arvioivat asiaa hieman varovaisemmin siten, että 41 prosenttia näki kehityssuunnan tarpeellisena tai jokseenkin tarpeellisena. Molempien vastaajaryhmien avoimissa vastauksissa näkemyksiä koulutuksen tarpeellisuudesta perusteltiin sillä, että tohtorikoulutuspolun tulisi olla tasavertaisesti avoin AMK-opiskelijoille, ja ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutus voisi madaltaa kynnystä jatko-opintoihin.
Yksi vastaaja kuvasikin, kuinka ”edelleen yliopistoissa [on] hankalaa hyväksyä YAMK-opiskelijaa tohtoripolkuun”. Toisaalta Tradenomien ja Insinööriliiton vastaajat tunnistivat myös käytännönläheisen tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen hyödyt yrityksille. Näiden näkökulmien lisäksi osa Tradenomien vastaajista näki tohtorikoulutuksen nostavan ammattikorkeakoulujen arvostusta samalle tasolle yliopistojen kanssa.
Yhteensä alle viidesosa koko vastaajajoukosta (17 %) piti ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutuksen kehittämistä täysin tarpeettomana. Avointen vastausten perusteella varautuneemmin suhtautuvat vastaajat kokivat tohtorikoulutuksen kuuluvan perinteisesti yliopistoille. Tradenomien vastaajat toivat osin esiin myös sen, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on tarkoituksenmukaista kehittää erillään eikä muuttaa samankaltaisiksi.
Erityisesti Insinööriliiton vastaajat myös pohtivat, onko ammattikorkeakouluissa tarpeeksi osaamista ja tuottavatko AMK-opinnot riittävät valmiudet tohtorikoulutukseen. Työelämän näkökulmasta molemmissa vastaajajoukoissa tuotiin esiin se, että usein työelämässä painotetaan enemmän (moni)osaajia ja tekijöitä kuin tutkintoja: ”Tulevaisuuden työelämä tarvitsee multipotentiaaleja generalistisia tekijöitä, moniammatillisia ja -tieteellisiä visionäärejä, ei yhden asian syväosaajia.”
Ammatillisen tohtorikoulutuksen kiinnostavuus
Omaa kiinnostusta ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutukseen oli yli kolmasosalla kaikista vastaajista: 35 prosenttia Tradenomien vastaajista ja 27 prosenttia Insinööriliiton vastaajista oli itse kiinnostunut tai jokseenkin kiinnostunut koulutuksesta. Molemmissa vastaajaryhmissä noin neljännes vastaajista (23 %) arvioi oman kiinnostuksensa neutraaliksi.
Avointen vastausten perusteella Tradenomien vastaajat tunnistivat koulutuksella arvoa oman työuran ja osaamisen kehittämisessä, kun taas Insinööriliiton vastaajat kuvasivat kiinnostusta koulutukseen yleisemmällä tasolla: ”Pitäisin tohtorikoulutuksen lisäämistä AMK-koulutustarjontaan erittäin kiinnostavana mahdollisuutena.”
Havaitsimme, että kiinnostus ammatillista tohtorikoulutusta kohtaan oli saman kaltaista sukupuolesta, toimiasemasta tai toimialasta riippumatta (Rintala ym. 2026, 29). Sen sijaan keskeiseksi havainnoksi nousi, että YAMK-tutkinnon suorittaneet osoittivat tilastollisesti merkitsevästi voimakkaampaa kiinnostusta AMK-tohtorikoulutusta kohtaan kuin muut vastaajat: 61 prosenttia viimeisimpänä YAMK-tutkinnon suorittaneista oli kiinnostunut ammatillisesta tohtorikoulutuksesta (Rintala ym. 2026, 29).
Kuvio 3 kuvaa tarkemmin YAMK-tutkinnon viimeisimpänä suorittaneiden kiinnostusta tohtorintutkinnon suorittamiseen ammattikorkeakoulussa. YAMK-tutkinnon suorittaneista Tradenomien vastaajista 63 prosenttia ja Insinööriliiton vastaajista 58 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut ammatillisesta tohtorikoulutuksesta.
YAMK-tutkinnot ammatillisten tohtoritutkintojen perustaa rakentamassa
Koska YAMK-tutkinnot muodostaisivat merkittävän polun ammatilliseen tohtorikoulutukseen, nousee myös niiden kehittäminen keskeiseen asemaan. Kyselyssä vastaajat saivat pohtia YAMK-tutkintojen kehittämistarpeita avoimissa vastauksissa. YAMK-tutkintojen kehittämistarpeet kohdistuivat opintopolkujen ja opintojen kehittämiseen, koulutuksen pedagogiseen kehittämiseen sekä tutkinnon parempaan tunnettuuteen ja arvostukseen työelämässä (Rintala ym. 2026, 24–26). Tässä artikkelissa tarkastelemme näitä teemoja erityisesti ammatillisten tohtoritutkintojen näkökulmasta.
Ammattikorkeakoulujen ehdotuksen mukaan ammatillinen tohtoritutkinto eroaisi profiililtaan akateemisesta tohtoritutkinnosta kytkeytymällä vahvasti käytännöllisten ratkaisuiden etsimiseen ja työelämään (Ammattikorkeakoulujen ehdotus 2025, 12). Opintopolkujen näkökulmasta vastaajat toivat esiin jo aiemminkin tunnistetun haasteen siitä, että nykymuodossaan AMK-opiskelijan profiili ei tarjoa sujuvaa polkua tohtorikoulutukseen asti:
Nyt AMK → YAMK-polku jää ’keskeneräiseksi’, koska jatko-opinnot edellyttävät yleensä siirtymistä yliopistoon. Tämä katkaisee AMK-sektorin oman osaamisen kehityspolun.
Koulutuksen pedagogisen kehittämisen näkökulmasta vastaajat korostivat tarvetta vaatimustason nostoon sekä opetuksen ja koulutuksen laadun vahvistamiseen. Työelämälähtöisyyden kuvattiin kuitenkin toteutuvan YAMK-tutkinnoissa pääosin hyvin, mutta esiin nostettiin myös teoreettisuuden tärkeys: ”Be more connected to work life but also be theoretical enough”. Nykytilanteessa YAMK-tutkintojen tunnettuus ja arvostus pohditutti vastaajia, ja se nähtiin myös ammatillisten tohtoritutkintojen kehittämisen haasteena: ”Hieman olen huolissani siitä, miten AMK-pohjaiseen tohtorikoulutukseen suhtaudutaan. Nyt näkee paljon sitä, että YAMK-opintoja pidetään vähemmän arvokkaana kuin yliopistossa suoritettua korkeakoulututkintoa”.
Lopuksi
Tulokset osoittavat, että noin puolet kyselyyn vastanneista insinööreistä ja tradenomeista piti ammatillista tohtorikoulutusta tarpeellisena tai jokseenkin tarpeellisena, ja noin kolmannes ilmoitti olevansa itse kiinnostunut ammatillisesta tohtorikoulutuksesta. Ammatillisen tohtorikoulutuksen ydinkohderyhmässä, eli YAMK-tutkinnon suorittaneissa, kiinnostus oli selvästi korkeampaa: heistä yli puolet piti koulutusta kiinnostavana. On kuitenkin hyvä huomata, että kiinnostus ei vielä suoraan tarkoita aikomusta suorittaa ammatillista tohtorikoulutusta, mikäli se tulisi mahdolliseksi.
Ammatillisen tohtoritutkinnon edistäminen ja mahdollistaminen on lopulta poliittinen päätös. Ammattikorkeakoulujen ehdotuksen (2025) mukaan tohtorikoulutusta tulisi pilotoida seuraavalla hallituskaudella. Ammattikorkeakoulujen ehdotus ja teemaan liittyvät selvitykset toimivat avauksena laajemmalle yhteiskunnalliselle ja korkeakoulupoliittiselle keskustelulle, joka varmasti jatkuu aiheen ympärillä. Keskustelun ytimessä on kysymys siitä, mihin suuntaan ammattikorkeakoulujen kehitystä ja niiden yhteiskunnallista tehtävää halutaan suunnata.
Kirjoittajat
Heta Rintala, FT, KM, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Sami Löfgren, KT, postdoc-tutkija, Hämeen ammattikorkeakoulu
Anniina Sippola, erityisasiantuntija, Insinööriliitto
Tuomas Meriniemi, erityisasiantuntija, Tradenomit
Katja Vähäsantanen, KT, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen ehdotus (2025). Ammatillinen tohtorikoulutus: 12 ammattikorkeakoulun ehdotus. https://www.ammatillinentohtoritutkinto.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Ammatillinen-tohtorikoulutus_WEB.pdf
Bourner, T., Bowden, R., & Laing, S. (2001). Professional doctorates in England. Studies in Higher Education, 26(1), 65–83. https://doi.org/10.1080/03075070124819
Jukema, J. S., Kuiper, C., van Doorn, L., de Jonge, E., Goumans, M., van Zaalen, Y., van der Zwan-Scholtz, F., de Bruijn, E., Ketelaar, N., Andriessen, D., & Pelgrum-Keurhorst, M. (2025). Pioneering the professional doctorate program at universities of applied sciences in the Netherlands: The case of health and well-being. Discover Education, 4, 237. https://doi.org/10.1007/s44217-025-00681-6
Kivistö, J., Lilja, E., Matikainen, M., Muhonen, R., Pekkola, E., Siekkinen, T., & Virtanen, M. (2025). Kansallisen tohtorikoulutuspilotin seurannan ja arvioinnin tutkimushanke. 1. edistymisraportti 28.2.2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3868-8
Krappe, J., Taatila, V., & Mielityinen, I. (2025). Ammattikorkeakoulujen näkemyksiä tohtorikoulutusoikeuksista. AMK-lehti / UAS Journal 19.3.2025. https://uasjournal.fi/1-2025/ammattikorkeakoulujen-nakemyksia-tohtorikoulutusoikeuksista/
Määttä, T. (2025, 7. joulukuuta). Lisää yliopistoja Suomeen? Suomen Kuvalehti. https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/tapio-maatta-tarvitaanko-suomeen-todella-lisaa-yliopistoja/
Ojala, K. (2017). Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis C, 437. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6823-7
Ojala, K., & Isopahkala-Bouret, U. (2020). Ylempi ammattikorkeakoulututkinto palvelee monenlaisia uravaihtoehtoja. AMK-lehti / UAS Journal 9.12.2020. https://uasjournal.fi/4-2020/yamk-antaa-uravaihtoehtoja/
Ojala, K., & Isopahkala-Bouret, U. (2022). ”Ura on jonkinlainen menestyksen mitta” – YAMK-tutkinnon suorittaneiden uratoiveiden ja urapolkujen rakentaminen erilaisten uratyyppien viitekehyksessä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24(1), 44–62. https://doi.org/10.54329/akakk.115641
Raijas, R. (2014). Miksi Suomessa ei ole ammatillista tohtorintutkintoa? Teoksessa T. Rautkorpi, A. Mutanen ja L. Vanhanen-Nuutinen (2014). Kestävä innovointi. Oppimista korkeakoulun ja työelämän dialogissa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja TAITO-TYÖELÄMÄKIRJAT 7. https://www.metropolia.fi/sites/default/files/publication/2019-11/2014_Rautkorpi_Mutanen_Vanhanen_nuutinen_Kestava_innovointi_TAITO7.pdf
Abstract
This article examines prospective students’ views on the proposed professional doctorate in Finnish universities of applied sciences (UAS), a degree suggested for piloting by a consortium of universities of applied sciences to address national innovation challenges and strengthen work‑life‑oriented research. Using survey data collected in autumn 2025 from members of Professionals of Business and Technology and the Union of Professional Engineers (N = 2069), we analyse perceptions of the necessity of UAS‑based doctoral education and respondents’ personal interest in such studies. While around one third of all respondents expressed interest, the figure was notably higher among graduates of Master’s Degree UAS (YAMK). Respondents highlighted the need for a coherent progression pathway from YAMK to doctoral studies. The findings indicate clear demand for professional doctorates and suggest that strengthening YAMK quality and visibility is essential for developing a viable UAS doctoral track.
Vastaa