Hanna Nygren & Matti Honkanen
Kaksi kerrostaloa sortunut. Kerrostalot ovat vielä osittain pystyssä. Pelastustoiminta on käynnissä. Ihmisiä on jäänyt loukkuun rakennusten sisälle. Tämän hetken arvion mukaan noin 13 henkilöä on vielä rakennuksen sisällä loukussa. Loukkaantuneita on tällä hetkellä noin 30. Paikalle on hälytetty sortumapelastukseen erikoistuneita muodostelmia, ja pelastuslaitos on pyytänyt Puolustusvoimilta virka-apua kohteeseen.
Yllä oleva viesti lähti sisäministeriölle Pelastusopiston Krisu-harjoituksessa marraskuussa 2025. Suuronnettomuusjohtamista simuloitiin Pelastusopistolla, jossa pelastustoimen päällystö ja yhteistyöalueiden johtokeskukset harjoittelivat muun muassa moniviranomaisyhteistyötä noin 50 henkilön voimin.
Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkasen kehittämää konseptia on toteutettu jo 23 kertaa. Harjoitus toimii täydennyskoulutuksena ja hyödyntää simulaatiopedagogiikkaa pelillisesti. Pääpaino on sellaisten pelastustilanteiden johtamisessa, jotka ovat pitkäkestoisia ja vaativat useiden muiden viranomaisten läsnäoloa.
Harjoitukset pohjautuvat erilaisille skenaarioille aina lento-onnettomuuksista sortumapelastustehtäviin ja useita johtamisen sähköisiä tukivälineitä käytetään laajasti. Tähän kansallisen turvallisuuden resilienssiä edistävään toimintaan osallistuvat pelastustoimen lisäksi Rajavartiolaitos, Poliisi, sosiaali- ja kriisipäivystys, ensihoito, Puolustusvoimat, Ilmatieteenlaitos ja tieliikennekeskus Fintraffic.
Pelastushenkilöstön psykofyysiseen kuormitukseen on alettu kiinnittää huomiota entistä enemmän, ja tämän vuoksi Krisuun sisällytettiin nyt yksilön psykofyysisen resilienssin näkökulmaa. Harjoituksessa testattiin EU:n rahoittamassa CREXDATA-hankkeessa kehitettyjä mittareita, joilla monitoroitiin kuormittumista pelastustilanteen johtamisessa.
Mittareilla on aiemmin tutkittu pelastajan kuormittumista maastopalotehtävällä, ja tästä on saatu lupaavia tuloksia työturvallisuutta edistävään monitorointiin liittyen. Käsivarteen kiinnitettävä mittari tarjoaa liikennevalomallin avulla reaaliaikaisen tarkkailumahdollisuuden kuormittumisesta. Kun näyttö on vihreä, jaksamista tehtävällä on vielä. Keltainen valo osoittaa seurannan tarpeen ja punainen kertoo jo selvästi, että pelastajan tehtävä tulee keskeyttää. Mittarin käytettävyyttä testattiin nyt johtokeskuksen kontekstissa, jossa kuormittumista tapahtuu, vaikkakin se on luonteeltaan enemmän psyykkistä.
Biometriseen mittaukseen osallistui yhdeksän pelastusalan henkilöä, ja he saivat harjoituksessa erilaisia pelastustilanteiden johtamiseen liittyviä tehtäviä. Yksi heistä sai johdettavakseen sortumapelastustehtävän. Tehtävätyyppinä sortuma on Suomessa hyvin harvinainen ja osallistujan mukaan pelastustilanteen johtaminen vaatikin häneltä kognitiivista ponnistelua.
Osallistuja itse totesi sykkeensä nousseen tehtävän yhteydessä erityisesti tilanteessa, jossa hän pyysi sortumapelastustehtävän tueksi hyvin tarpeellisen sammutusmetsäkoneen, mutta jossa se olikin jo käytössä toisaalla. Biometrisen mittauksen ja osallistujan oman kuvailun mukaan rauniopelastustehtävän haastavin tehtävä oli kuitenkin tiedostustilaisuuden pitäminen medialle.
Testiin osallistuneiden kokemus mittarista oli positiivinen. Monitorointi, joka kertoo kuormittumisesta vaativan työtehtävän aikana voikin parhaimmillaan toimia itsetuntemuksen välineenä ja muistuttaa työntekijää riittävästä palautumisesta. Tieteellistä tutkimustietoa monitoroinnista ja sen käyttöönoton hyödyistä tai haasteista tarvitaan pelastusalan johtamisen kontekstissa lisää.
Pelastustoimi on osa suomalaista kokonaisturvallisuutta. Kansallinen viranomaisyhteistyö Suomessa on poikkeuksellista ja aktiivista – se on ihmettelyn ja ihastelun aihe maailmalla. Tämä erityislaatuinen, yhteen pelaava viranomaisyhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se vaatii systemaattista harjoittelua Krisu-harjoituksen kaltaisissa yhteyksissä.
Mutta miten tuossa sortuneen kerrostalon pelastustehtävässä sitten kävi? Harjoitusta seuranneen Sortumapelastus-hankkeen projektipäällikön Nina Pullin mukaan harjoituksessa tehdyt toimenpiteet oli tehty hyvin – niin hyvin, että niillä olisi pelastettu ihmishenkiä.
CREXDATA-hankkeen CREXDATA – Official site tavoitteena on ollut kehittää monipuolinen alusta reaaliaikaiseen kriittisten tilanteiden hallintaan, mukautuvaan toimintasuunnitteluun ja ketterään päätöksentekoon datan avulla. Laajaa hanketta (EU 1/2023 – 12/2025) koordinoi Kreetan teknillinen yliopisto ja Paderbornin yliopisto on ollut kehittämässä mittaria. Mittarit mittaavat ihon pinnan ja ympäröivän ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta, sykettä, yksilön aktiivisuutta sekä hikoilunopeutta (tuotetun hien määrä tunnissa ja ihon pinnan neliömetriä kohden).
Kirjoittajat
Hanna Nygren, KM, opettaja ja väitöskirjatutkija, Pelastusopiston erikoistutkija
Matti Honkanen, Pelastusopiston pelastustoiminnan johtamisen yliopettaja
The Krisu multi-agency exercise was held at the Emergency Services Academy Finland in November 2025 to train largescale incident management and strengthen interagency cooperation through different scenarios and simulations. Around 50 participants from rescue services, the police, the Border Guard, emergency medical services, the Defense Forces, and other national safety actors took part. The exercise also tested biometric monitoring tools developed in the EU funded CREXDATA project to assess the psychophysical load on personnel in leadership roles. The results showed that the tools may provide useful realtime information on stress and may enhance both occupational safety and individual selfawareness. The exercise further strengthened Finland’s unique multiagency collaboration and strengthened national resilience.
Vastaa