2/2019, Katsaus

Tietohallinnon uusi rooli digitalisaatiossa

Kirjoittajat: Anssi Hietaharju & Mari Nyrhinen.

Usealla eri toimialalla on tällä hetkellä käynnissä digitalisaation tuoma suuri toimintaympäristön muutosaalto, jossa organisaatioiden tulee jatkuvasti parantaa toimintaansa ja pyrkiä innovoimaan uutta pysyäkseen aallon harjalla. Digitalisaatio tarjoaa organisaatioille uusia mahdollisuuksia muun muassa tehostaa toimintaa ja parantaa palvelukokemusta asiakkaille ja loppukäyttäjille. Monien organisaatioiden johto miettiikin kuumeisesti sitä, miten pysyä mukana alati nopeutuvissa muutoksissa ja miten ottaa ketterästi käyttöön nopeasti kehittyvää teknologiaa. Digitalisaation hyödyntämismahdollisuuksia mietitään tällä hetkellä myös korkeakoulukentällä useammalla tasolla: valtakunnallisesti OKM 2030 vision jatkotyössä ja yhteistyöverkostoissa sekä paikallisesti yksittäisissä ammattikorkeakouluissa.

Tietohallinnon rooli muutoksessa

Digitalisaatiota halutaan nykypäivänä hyödyntää mahdollisimman laajasti osana organisaatioiden erilaisia prosesseja ja palveluita. Business Technology Forum julkaisi tammikuussa 2019 uuden BT-standardin (ent. tietohallintomalli), jossa organisaation teknologian johtaminen ja kehittäminen on määritelty yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Teknologian tunkeutuessa kaikkialle on tietohallinnon asiantuntijuutta hyödyntäen mahdollisuus kehittää koko organisaation toimintoja. Tietohallinnon rooliin kuuluu tuntea eri teknologiat ja digitalisaation toteutukseen soveltuvat erilaiset kehittämismenetelmät sekä koordinoida ja hallita kokonaisarkkitehtuuria. Tietohallintoa ei siis enää tule nähdä omassa siilossa toimivana yksikkönä, vaan yhdessä organisaation ydintoimintojen kanssa toimivana kokonaisuutena. Näin varmistetaan, että organisaatio tuottaa palveluillaan mahdollisimman suurta lisäarvoa sekä sisäisille että ulkoisille asiakkaille. Tätä ajattelua tukee BT-standardi (kuvio 1).

Kuvio 1. BT-standardin ajattelumalli (www.managebt.org)

Digitalisaation hyödyntäminen organisaatiossa

BT-standardissa kerrotaan myös teknologiasta, joka tulee terminä tässä yhteydessä ymmärtää laveasti. Se sisältää esimerkiksi ohjelmistot ja tietojärjestelmät, joilla organisaation palvelut toteutetaan. BT-standardissa teknologia on jaoteltu alla olevan kuvan mukaisesti neljään eri alueeseen. Nämä alueet on edelleen jaettu kahteen kategoriaan: asiakkaalle näkyvät teknologia-alueet (vihreällä) ja sisäisten toimintojen teknologia-alueet (sinisellä). Jokainen neljästä teknologia-alueesta pitää sisällään laajan valikoiman erilaisia teknologioita kuten ohjelmistorobotiikkaa tai käyttäjien identiteetin hallintaa. Kaikkia teknologia-alueita tukee perinteiset IT-tukitoiminnot: infrastruktuuri, data ja tietoturva.

Kuvio 2. Teknologia-alueet (www.managebt.org)

Opetusalalla erilaiset asiakasrapajapintateknologiat (vrt. Peppi, Opintopolku.fi) ovat viime vuosina olleet paljon esillä. Markkinoilta löytyy nykyisin useita palveluntarjoajia, jotka mainostavat helposti käyttöönotettavia ratkaisuja opetuksen ja oppimisen tueksi. Organisaation erilaiset digitaaliset tarpeet ja mahdollisuudet synnyttävätkin riskin kehittämisen sirpaloitumisesta yksittäisiin ja samalla toisistaan erillisiin digipalveluiden hankintoihin. Siksi digitalisaatiota ja sen tuottamia hyötyjä tuleekin arvioida kokonaisuutena muun muassa organisaation strategisten tavoitteiden ja kokonaisarkkitehtuurin avulla.

Kuinka lähteä liikkeelle?

Yhtenäisen kokonaisuuden rakentamiseksi BT-standardi tarjoaa teknologiajohtamisen parhaita käytäntöjä, selkeitä konsepteja ja rakenteita sekä konkreettisia työkaluja. Muutosta ja sen toteuttamista suunniteltaessa voi lähteä liikkeelle pohtimalla seuraavia kysymyksiä:

  • Minkälaisia tavoitteita ammattikorkeakoulumme strategia asettaa digitaalisille palveluillemme?
  • Minkä teknologia-alueen kehitystarpeita meillä erityisesti on?
  • Tukeeko nykyinen toimintamallimme tietohallinnon ja ydintoiminnan palvelualueiden yhteistyötä ja monisyklistä kehitystä?

Kirjoittajat

Anssi Hietaharju, HTM, Advisor, Sofigate Oy, anssi.hietaharju(at)sofigate.com

Mari Nyrhinen, KTT, ICT-päällikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, mari.nyrhinen(AT)diak.fi

 

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *