2/2019, Katsaus

AAPA ja FUCIO: Korkeakoulujen digitalisaation yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan

Kirjoittajat: Jaakko Riihimaa & Teemu Seesto.

Kun ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa, niiden tietohallintojen avainhenkilöt perustivat viipymättä yhteistyöverkoston nimeltään AAPA. Nimi juontuu ajalta, jolloin skandinaaviset merkit eivät olleet diginimissä sallittuja: ”Ammattikorkeakoulujen AtkPAallikot”. Suomen yliopistoissa IT-yhteistyö oli alkanut yli 30 vuotta aiemmin ensimmäisiä tietokoneita käyttöön otettaessa. Silloiset atk-päälliköt muodostivat jo verkoston, nykyiseltä nimeltään FUCIO. Tavoitteena verkostoissa on ollut jakaa tietoa avoimesti. Vaikka ammattikorkeakoulut ja yliopistot kilpailevatkin hyvistä opiskelijoista, rahoituksesta ja resursseista keskenään, on kummankin tietohallintoverkoston toiminnassa vallalla monipuolinen ja monen tasoinen yhteistyö sekä tiedonvaihto niin verkostojen sisällä kuin välilläkin. Yhä harvempi tietohallinnollinen haaste kohdentuu vain amk- tai yliopisto-sektoriin.

Tietohallintojen yhteistyö on noussut jälleen uudelle tasolle, kun ammattikorkeakoulut ja yliopistot eri tavoin pyrkivät saamaan synergiaetuja alueellisten yhteenliittymien avulla. Esimerkiksi Lapissa, Tampereella ja Lappeenrannassa on luotu ja luodaan korkeakoulukonserneja. Yhteenliittymien taustalle tarvitaan yhteentoimivat tieto- ja järjestelmäarkkitehtuuriin nojaavat ratkaisut. Paikallisen korkeakouluyhteistyön lisäksi kansainvälistyminen ja koulutusviennin tavoitteet asettavat uusia vaatimuksia tietohallinnon työkaluille ja palveluille, puhumattakaan opiskelijoille tarjottavista korkeakoulujen rajat ylittävistä uusista mahdollisuuksista kuten ristiinopiskelusta.

Sekä ammattikorkeakoulujen AAPA että yliopistojen FUCIO ovat jo useiden vuosien ajan koordinoineet toimintaansa täysipäiväisen pääsihteerinsä avustamana. Pääsihteeri toimii käsikassarana verkostojen sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Hän osallistuu erilaisiin korkeakoulusektoriin liittyviin tapahtumiin, kerää ja välittää tietoa verkostolle ja luo kokonaiskuvaa meneillään olevista aktiviteeteista korkeakouluissa ja yliopistoissa. Pääsihteerin työtä ohjaa kummassakin verkostossa tietohallintojohtajista muodostettu työvaliokunta.

Eräs em. tiedonkeruista on vuosittainen korkeakoulujen IT-barometri. Tietohallintojohtajia pyydetään arvioimaan seuraavan puolentoista vuoden näkymä ja siihen vaikuttavat tärkeimmät tekijät. Viimeisten vuosien ajan resurssien riittävyys on ollut vahvasti esillä. Muutokset korkeakoulujen rahoituksessa ovat olleet julkisen hallinnon taloustilanteen vuoksi nopeita. Tietohallinnon kaltaiselle toiminnolle, joka mm. vastaa korkeakoulun infrastruktuurista, tällaiset ennakoimattomat heilahdukset ovat myrkkyä, eikä vähiten korkeakoulujen kaltaisissa vahvasti tietointensiivissä organisaatioissa. Palvelun pitää pelata häiriöttömästi.

Vuodesta 2010 alkaen korkeakoulut ovat osallistuneet yhteiseen IT-palveluiden kvantitatiiviseen analyysiin nimeltä BencHEIT. Kyseessä on kattava selvitys korkeakoulujen talouden ja volyymien tunnusluvuista. Merkittävää on, että luvut jaetaan toisten osallistuvien korkeakoulujen kanssa täysin avoimesti. Alun perin suomalaisten korkeakoulujen tarpeesta lähtenyt kartoitus kattaa kuluvanakin vuonna noin 60 korkeakoulua ympäri Euroopan. Pohjoismaisilla korkeakouluilla on tässä kyselyssä vahva edustus. Kansainvälinen taso tuo mahdollisuuden esimerkiksi teknillisen alan korkeakoululle verrata omia indikaattoreitaan vastaaviin kansainvälisiin teknillisiin korkeakouluihin nähden.

Alusta lähtien on tietohallintojen yhteistyö korkeakoulusektorilla kanavoitunut erityisesti asiantuntijoiden välillä. Esimerkiksi tietoturva-, tietosuoja-, kokonaisarkkitehtuuri-, lisenssi- ja identiteetinhallinnan asiantuntijat ovat aktiivisesti yhteydessä toisiinsa. Näin syntyy mahdollisuuksia paitsi osaamisen jakamiseen myös yhteishankintojen toteuttamiseen. Julkishallinnon hankinnat ovat usein haasteellisia ja yhteistyöllä kerätään enemmän asiantuntemusta mukaan. Samalla hankintavolyymit nousevat ja veroeuroja saadaan säästetyksi.

Eräs asiantuntijayhteistyön ilmentymä on korkeakoulujen IT-päivät. Tämä konferenssi kerää vuosittain 400–500 korkeakoulujen IT-asiantuntijaa yhteen akuuttien teemojen pariin. Tänä vuonna IT-päivät pidetään marraskuun alussa Helsingissä.

Yhteinen haaste korkeakouluilla on vastata digitalisaation vaatimuksiin. On ollut hienoa huomata, että monessa korkeakoulussa ylin johto on ottanut tämän asian työlistalleen.

Kirjoittajat

Jaakko Riihimaa, FT, IT-pääsihteeri, Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohdon verkosto AAPA, jaakko.riihimaa(at)haaga-helia.fi

Teemu Seesto, KTM, IT-pääsihteeri, Yliopistojen IT-johtajien verkosto FUCIO, teemu.seesto(at)utu.fi

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *