3/2020

Kuvakommunikointi kuuluu kaikille

Kuva: Kuinka voit tänään?

Kirjoittaja: Tanja Gavrilov.

Kuvakommunikointi on kommunikointia tukeva menetelmä, jota käyttävät muun muassa ne henkilöt, joilla on vaikeuksia tuottaa tai ymmärtää puhetta. Kuvakommunikointi on myös tällaisten henkilöiden lähipiirin sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten käyttämä kommunikointia tukeva menetelmä. Kuvakommunikoinnin hyödyt ja mahdollisuudet nähdään tänä päivänä kuitenkin laajemmallakin kentällä, mikä on hienoa, sillä menetelmästä hyödymme me kaikki. Kuvakommunikointi on yksi osa sitä menetelmien ja kielien repertuaaria, joka kuuluu Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden vahvuusalan asiantuntijuuteen. Niin koulutuksessa kuin hanketoiminnassammekin tavoitteenamme on purkaa kommunikointiympäristöjen ja vuorovaikutuksen esteitä, ja edistää näin kielellistä saavutettavuutta, joka omalta osaltaan mahdollistaa sosiaalisen kestävyyden toteutumisen.

Humak hallinnoi vuosina 2017–2019 Euroopan sisäasioiden rahastojen (EUSA) rahoittamaa KUVAKO-hanketta, jonka tavoitteena oli kehittää kasvokkaisten vuorovaikutustilanteiden tueksi kuvakommunikointiin liittyvää menetelmää vastaanottokeskusten tarpeisiin. Hanketta edelsi vuosien 2015 ja 2016 maailman tapahtumat, joiden seurauksena turvapaikanhakijoiden vyöry saavutti myös Suomen. Turvapaikanhakijoita tuli lyhyessä ajassa Suomeen niin paljon, että muun muassa tulkkauspalvelut eivät pystyneet vastaamaan kasvaneeseen palvelujen kysyntään. Hankkeessa kehitetyillä kuvakommunikoinnin menetelmillä, kuten Kuvakom-mobiilisovelluksella, halusimme madaltaa niitä kielimuureja, joita syntyy, kun vuorovaikutustilanteen osapuolilla ei ole yhteistä kieltä. KUVAKO-hankkeessa kohtasivat Humakin tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden osaaminen sekä kentän todellinen tarve. Hanke toteutettiin yhteistyössä kumppaneiden kanssa, joita olivat Kehitysvammaliiton Papunet, XAMK Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Pohjois-Savon opisto.

Kuvakommunikointi murtaa kielimuureja hanketyössä

Kuvilla on erilaisia tehtäviä, ja ne voivat muun muassa täydentää ja havainnollistaa puhettamme (Papunet 2020). Kuvalla voi olla myös monia muita tehtäviä viestinnässä ja vuorovaikutustilanteissa. Menetelmä on laajalti käytössä muun muassa afaatikoilla sekä lapsilla, joilla on kielellisiä häiriöitä ja menetelmää voidaan käyttää vuorovaikutustilanteissa monin eri tavoin. Joillekin ihmisille kuvakommunikointi voi olla äidinkielen asemassa läpi koko elämän, mikä on meidän kaikkien hyvä tiedostaa.

Kuvakommunikointi on alkanut menetelmänä kuitenkin laajentua palvelemaan yhä laajempaa joukkoa. Kuvan käytön hyödyt vuorovaikutuksessa on huomattu muun muassa päiväkodeissa sekä maahanmuuttajien parissa tehtävässä työssä. Päiväkodeissa kuvat voivat mahdollistaa esimerkiksi leikkiin liittyvän keskustelun eri kieltä puhuvien lasten keskuudessa (Gavrilov 2020). Myös suomea toisena kielenä opiskelevat sekä henkilöt, jotka tarvitsevat toiminnanohjaukseen tukea, hyötyvät kuvista kommunikaatiossaan (Heikurainen 2020). Hankkeemme myötä kuvat ja kuvakommunikointi laajenivat edelleen uuteen kontekstiin ja uusille käyttäjäryhmille, kun kehitimme menetelmää vastaanottokeskusympäristössä. Kehitystyötä tehtiin niin kuvakommunikoinnin, kielellisen saavutettavuuden, graafisen suunnittelun kuin mobiilisovelluksen suunnittelun ammattilaistenkin kanssa. Myös kohderyhmät olivat kehitystyön tärkeitä kehittäjäkumppaneita. (Eskel & Anttonen 2019.) Oivalsimme hanketyön aikana, kuinka tärkeää on työskennellä kohderyhmien kanssa ja heidän lähellään. Työskentelin itse hankkeen kohderyhmien parissa vastaanottokeskuksissa eräänlaisena pop up -suunnittelijana, mikä auttoi suuntaamaan omaa työtäni hankkeemme tavoitteiden mukaisesti.

Hanketyön keinoin kehitimme kuvakommunikointia muun muassa niiden viranomaisten käyttöön, jotka haastattelevat maahamme tulleita turvapaikanhakijoita. Kuvitimme hankkeessa muun muassa erilaisia turvapaikkaperusteita, joiden avulla hakijoiden taustoja voidaan selvittää. Useissa viranomaistilanteissa kuvat toimivat puhutun kielen rinnalla tai tulkkauksen tukena, mutta arkisemmissa tilanteissa yksittäinen kuva voi itsessäänkin riittää kertomaan jonkin tärkeän asian. Kuvalla yksinään voidaan ilmaista tai kysyä esimerkiksi asioita uskonnosta, ruokavaliosta tai voinnista.

Kuvakommunikoinnin käytön valjastaminen laajemmin yhteiskunnan käyttöön toteuttaa Design for All -ideologiaa, jossa palveluja pyritään alusta alkaen suunnittelemaan kaikille sopiviksi. Vaikka hankkeemme keskiössä olivatkin vastaanottokeskuksissa työskentelevät ammattilaiset ja siellä asuvat turvapaikanhakijat, ovat hankkeen tulokset nyt laajemminkin yhteiskunnan hyödynnettävissä. Design for All -ajattelu tukee sosiaalisen kestävän kehityksen toteutumista ja meitä jokaista, sillä ihmisten toimintakyky ei ole aina vakio, vaan esimerkiksi ikääntyminen tuo meille jokaiselle erilaisia tarpeita elämämme varrella (Virtanen 2020). Myös tarpeet vuorovaikutuksessa muuttuvat elämämme aikana, minkä vuoksi on hyvä, että palvelut suunnitellaan jo alusta pitäen kielellisesti saavutettaviksi. Kuvien käyttö lisää osaltaan kielellistä saavutettavuutta.

Piirränkö vai näytänkö kuvan kännykästä?

Meidän jokaisen tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi toteutuu paremmin, kun emme anna kielimuurien estää toistemme kohtaamista. Kuten tässä tekstissä on jo käynyt ilmi, kuvakommunikointi on keino, jolla tällaisia muureja voidaan murtaa. Kuvia voi piirtää itse, jos saatavilla ei ole olemassaolevaa sopivaa kuvaa. Omista piirustustaidoista ei kannata olla huolissaan, sillä viestin välittämiseen ei vaadita taiteilijan lahjoja tai kalliita välineitä. Kohtaamisissa riittää monesti paperi ja kynä tai kännykkä.

Tärkeintä kuvakommunikoinnissa ja kommunikoinnissa yleensäkin on varmistua siitä, että välitettävät viestit tulkitaan oikein ja että vuorovaikutuksen osapuolilla on kuvien merkityksestä samanlainen käsitys (Papunet 2020). Kuvien merkitysten tulkintaan voivat vaikuttaa muun muassa kulttuurierot sekä vuorovaikutuskumppaneiden kuvanlukutaidot. Vaikka kuva kertoo sanonnan mukaan enemmän kuin tuhat sanaa, on hyvä muistaa, että kuva voi kertoa vastaanottajalle myös vääriä sanoja. Kuvien käyttöä vuorovaikutustilanteissa on siis hyvä harjoitella. Kuvan käytön tavat voivat olla myös tuttuja, ja käytämmekin niitä monesti ihan oikein: Kuvakommunikointi voi olla emojien lähettämistä tai menneistä tapahtumista kertomista valokuvien avulla. Tärkeää on, että annamme erilaisille kommunikointia tukeville menetelmille mahdollisuuden, jos kielemme eivät kohtaa riittävän hyvin.

Kuva voi esiintyä kommunikointitilanteessa monessa muodossa. Puhevammaisten henkilöiden käytössä on niin yksittäisiä kuvia kuin lausetasoisia kommunikointikansioitakin. Tietokoneavusteisuus tuo kuvakommunikointiin myös oman ulottuvuutensa (Heikurainen 2020). Teknologia on tuonut paljon mahdollisuuksia kielellisen saavutettavuuden edistämiseen. Myös hankkeessamme tuotettu kuvakommunikointiin perustuva mobiilisovellus Kuvakom on yksi esimerkki teknologian mahdollisuuksista. Alati mukana kulkeva älypuhelin mahdollistaa kuvien jatkuvan mukanaolon, ja se jollain tapaa tasa-arvoistaa meitä keskustelijoina, sillä me kaikki kannamme mukanamme samoja laitteita. Vastaanottokeskuskontekstiin kehitetty Kuvakom-mobiilisovellus on otettu kentällä hyvin vastaan, ja olemme iloksemme kuulleet, että sitä käytetään nyt työkaluna niin puheterapiassa, tulkkaustilanteissa kuin muistisairaidenkin kanssa.

Kielellisesti tasavertainen hanketyö

Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivi velvoittaa kaikkia digipalvelujen tuottajia rakentamaan sisältönsä niin, että ne ovat saavutettavat kaikille (Valtiovarainministeriö 2020). On hienoa, että myös yhteiskunnan tasolla toimijoita ohjataan ottamaan käyttöön erilaisia viestinnän menetelmiä, jotta me kaikki olisimme yhdenvertaisia myös digipalvelujen äärellä. Direktiivi velvoittaa myös digiympäristöjen visuaalistamiseen. Visuaaliset menetelmät, kuten kuvat, voivat tukea viestin ymmärtämistä ja herättää huomion, ja siten ne palvelevat paremmin myös digipalvelujen tuottajia. Saavutettavat digipalvelut mahdollistavat Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -julkaisussakin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010) asetettujen osallisuuden vahvistamisen ja tasa-arvoisemman kohtelun tavoitteiden toteutumisen.

Kuvakommunikoinnin ja muiden kommunikointia tukevien menetelmien käytön tavoitteena on se, että kaikki pystyisivät tasavertaisesti osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, kukin omilla keinoillaan. Mahdollisuus itseilmaisuun on ihmisoikeus, joka on meillä jokaisella. On kuitenkin hyvä muistaa, että toimiva vuorovaikutus tulee nähdä tärkeämpänä kuin mikään kommunikoinnin keinoista itsessään (Heikurainen 2020). Kuvat tai muutkaan menetelmät eivät siis korvaa sitä seikkaa, että meillä tulisi olla halu pysähtyä kohtaamaan, näkemään ja kuuntelemaan ihmisiä, joiden kanssa emme puhu samaa kieltä.

Jotta osaisimme kohdata ihmisiä tasavertaisesti myös hanketyössä, kuten monikielisissä ja -kulttuurisissa hankkeissa, meidän tulee tehdä siihen satsauksia. KUVAKO-hanke on hyvä esimerkki siitä, että sen huomioinen on haastavaa. Vaikka käsittelimme hankkeessa ydinosaamisalueitamme ja olimme huomioineet hanketyömme suunnittelussa kielien moninaisuudesta aiheutuvat kustannukset, yllätyimme. Hankkeen tulkkausbudjetti hupeni nopeasti ja huomasimme, ettemme olleet osanneet kuitenkaan huomioida kohtaamisista syntyviä kustannuksia riittävän tarkasti.

Tiedän, että kaikenlaisten kielimuurien yli päästään sujuvammin ja varmemmin, kun käytämme haastavissa vuorovaikutustilanteissa tulkkeja tai kommunikaation asiantuntijoita. Hanketyössä näiden ammattilaisten käyttö tulee muistaa resursoida jo suunnitteluvaiheessa. Tästä syksystä alkaen hankekustannuksiin on hyvä budjetoida myös saavutettavan hankeviestinnän tekemisestä aiheutuvat kustannukset. Sujuva vuorovaikutus läpi koko hankkeen edistää kielellisen saavutettavuuden toteutumista ja auttaa varmasti pääsemään myös parempiin tuloksiin.

Kirjoittaja

Tanja Gavrilov, FM (kulttuurintutkimus); viittomakielen tulkki (AMK); medianomi, graafinen viestintä (AMK); lehtori, tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden vahvuusala, Humanistinen ammattikorkeakoulu; tanja.gavrilov(at)humak.fi


Eskel, M. & Anttonen, E. (toim.) 2019. KUVAKO – kuvakommunikaatio arjen tukena vastaanottokeskuksissa. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Helsinki. 21.8.2020. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2019/12/kuvako-kuvakommunikaatio-arjen-tukena-vastaanottokeskuksissa-1.pdf

Gavrilov, T. 2020. Hanketyössä kehitetyt kuvat tukevat kielellistä saavutettavuutta. Blogikirjoitus. Humanistinen ammattikorkeakoulu. 15.8.2020. https://www.humak.fi/blogit/hanketyossa-kehitetyt-kuvat-tukevat-kielellista-saavutettavuutta/

Heikurainen, I. 2020. Kipinää ja käytännön ideoita kuvakommunikointiin -verkkokoulutus. Kipinä-keskus. 21.5.2020.

Papunet 2020. Kuvat kommunikoinnissa. Kehitysvammaliitto. 10.6.2020. https://papunet.net/tietoa/kuvat-kommunikoinnissa

Sosiaali- ja terveysministeriö 2010. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. 11.6.2020. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/73418/URN%3ANBN%3Afi-fe201504223250.pdf?sequence

Valtiovarainministeriö 2020. Saavutettavuus. 12.8.2020. https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi

Virtanen, S. 2020. Saavutettavuustyöpaja. Saavutettavuus – mitä etua saadaan? Webinaari. 20.8.2020.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *