3/2020

Digitaalinen opinnäytetyökonferenssi – silta työelämään

Kuvituskuva: aulatila ja porrasnäkymä

Kirjoittajat: Kaarina Sirviö, Leena Tikka & Pirjo Turunen.

Keväällä 2020 koronaepidemia edellytti uusien työtapojen joustavaa kehittämistä ja digitalisaation antamien mahdollisuuksien käyttöä yhteisöllisyyden ylläpitämisessä. Tällöin oli olennaista huolehtia ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, joka on sosiaalisen kestävän kehityksen tärkeimpiä tekijöitä (Alila, Gröhn, Keso & Volk 2015). Etätyöskentelyssä ei ole itsestään selvää kuinka sosiaalinen kanssakäyminen onnistuu työyhteisöissä ja verkostoissa. Anna Pessi (2017) toteaakin hyvin blogissaan: ”Kuitenkin juuri myötätunto – toisia ihmisiä, ihmisyyttä, luontoa ja maailmaamme kohtaan – on kaiken kestävyyden ytimessä.”

Savonia-ammattikorkeakoulun strategiassa korostetaan yhteisöllisyyden merkitystä laadukkaan opetuksen, oppimisen ja TKI-toiminnan lähtökohtana. Oppilaitoksen toiminta perustuu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Savoniassa ylläpidetään kumppanuuksia ja toteutetaan jatkuvan oppimisen periaatteita panostamalla koulutuksen ja asiantuntijaosaamisen vahvistamiseen ja vahvistamalla opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien osallisuutta tuetaan sosiaalista kestävää kehitystä.

Opiskelija osoittaa opinnäytetyössään kykenevänsä kehittämään työelämään esim. tuotetta tai palvelua soveltaen asiantuntijuuttaan. Työelämälle opinnäytetyö on siis todiste siitä, että tutkinnon suorittaneella on riittävä osaaminen alan työtehtäviin. Savonian opinnäytetyöprosessiin kuuluu keskeisesti oman työn esittäminen julkisesti. Työnsä esityksessä opiskelija osoittaa ja perustelee asiantuntijuuttaan, ja tilanne mahdollistaa dialogin eri alan opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa. Kevään 2020 tilanne pakotti ideoimaan toisenlaisia toimintatapoja opinnäytetöiden esittämiseen ja päätettiin toteuttaa digitaalinen sosiaali- ja terveysalan Hyvinvointikonferenssi (kuva 1).

Kuva 1. Savonian Hyvinvointikonferenssin markkinointikuva somessa
Kuva 1. Savonian Hyvinvointikonferenssin markkinointikuva somessa

Uudenlaisessa konferenssin toteutuksessa hyödynnettiin olemassa olevia työelämän verkostoja ja luotiin osallistava ja vuorovaikutusta mahdollisimman monipuolisesti tukeva toimintamalli. Näin vahvistettiin eri toimijoiden välisen yhteistyön ja dialogin jatkuvuutta ja konferenssi tuki opiskelijoiden integroitumista työelämään. Ammattikorkeakoulujen ja työelämätoimijoiden aktiivinen ja luottamuksellinen yhteistyö on edellytys, jotta voidaan luoda uutta ja sovittaa toimintatapoja yhteen.

Savonian Hyvinvointikonferenssi toteutettiin 7.–30.4.2020. Sen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi kolmen opettajan työryhmä yhteistyössä Savonian tietohallinnon kanssa. Uusimuotoisen tapahtuman onnistunut toteutus edellytti tehokasta markkinointia sosiaalisen median ja Savonian yhteistyökumppaniverkoston kautta. Markkinointia varten opiskelijat loivat konferenssille Facebook-sivun ja kirjoittivat blogia.

Konferenssiin osallistuneet opiskelijat laativat opinnäytetyöstään posterin, jonka esittivät 3–5 minuutin pituisella videolla. Työryhmä järjesti videoklipit kolmeen eri teemaan: 1. Lasten, nuorten ja perheiden terveys ja hyvinvointi, 2. SOTE-työntekijöiden osaamisen kehittäminen sekä 3. SOTE-palvelujen kehittäminen. Tietohallinto siirsi opiskelijoiden lähettämät videolinkit konferenssialustalle. Konferenssiin osallistujalla oli mahdollisuus katsoa esityksiä mielenkiintonsa mukaan ja katseluajankohdan pystyi valitsemaan itselleen sopivaksi sekä tarvittaessa myös palaamaan esityksiin. Hyvinvointikonferenssin sivuilla oli kaikkiaan 1339 kävijää, jotka edustivat opiskelijoita, opettajia ja työelämää. Kävijämäärästä päätellen konferenssi onnistui tukemaan sosiaalista vuorovaikutusta myös etäyhteyksin.

Hyvinvointikonferenssin sivuilla oli mahdollisuus antaa palautetta, jonka perusteella seuraavan lukuvuoden konferensseja kehitetään. Palautteiden mukaan digitaalinen konferenssi oli myönteinen kokemus niin sivuilla vierailijoiden kuin opinnäytetyön esittäjienkin mielestä. Vierailijat kokivat esitykset ammatillisesti mielenkiintoisiksi, hyvin valmistelluiksi ja niihin pystyttiin keskittymään hyvin kotoa käsin. ”Katsoin videoita paljon tarkemmin kuin olisin ollut fyysisesti paikan päällä. Näin ollen myös ’käteen jäi’ tästä syystä enemmän.”

Hyvinvointi-osaamisalan koulutusvastuujohtajan videoitu konferenssin avaus ja opiskelijoiden laatimat taukojumppaohjeet koettiin konferenssia elävöittävinä, osallistumista motivoivina ja osallisuutta vahvistavina. Opinnäytetöitään esitelleiden opiskelijoiden mielestä etäkonferenssi oli toteutukseltaan innostava ja toimiva. Sekä esittäjät että osallistujat suosittelivat tämän konferenssitoimintamallin jatkamista.

Vierailijat olisivat halunneet esittää kysymyksiä, pyytää tarkennuksia ja antaa palautetta esitetyistä töistä. Kehittämisideaksi esitettiin vuorovaikutusmahdollisuuden lisäämistä niin, että konferenssiin osallistujat voisivat jatkossa kommunikoida suoraan opinnäytetyöntekijöiden kanssa. Lukuvuonna 2020–2021 digitaalinen sosiaali- ja terveysalan Hyvinvointikonferenssi järjestetään 16.11.–29.11.2020 ja 12.4.–25.4.2021.

Käytettäessä digitaalisia menetelmiä on tärkeää ottaa huomioon osallisuuden vahvistaminen toimijoiden kesken. Uusien toimintamallien kehittämisessä aidon ihmisten välisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen on olennainen osa toimintaa. Näin vahvistetaan opiskelijan siirtymistä asiantuntijayhteisöön tasa-arvoisena toimijana opintojen päättyessä.

Kirjoittajat

Kaarina Sirviö, TtT, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, kaarina.sirvio(at)savonia.fi

Leena Tikka, TtL, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, leena.tikka(at)savonia.fi

Pirjo Turunen, YTL, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, pirjo.turunen(at)savonia.fi


Alila, A., Gröhn, K., Keso, I. & Volk, R. 2011: Sosiaalisen kestävyyden käsite ja mallintaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita: 2011:1. Helsinki.

Hirvilammi, T. 2015: Kestävän hyvinvoinnin jäljillä. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 136, 2015. Helsinki.

Jatkuva oppiminen. Haettu 19.8.2020 sivulta https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle VISION TIEKARTTA. Haettu 19.8.2020 sivulta https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf

Pessi, A. 2017: Miltä kestävä kehitys näyttää. Haettu 19.8.2020 sivulta https://www.sitra.fi/blogit/milta-sosiaalinen-kestavyys-nayttaa/

Savonia-ammattikorkeakoulun Opinnäytetyö-opintojaksokuvaus. Haettu 19.8.2020 sivulta https://portal.savonia.fi/amk/fi/opiskelijalle/opetussuunnitelmat?yks=IS&krtid=1329&tab=6&krtid2=92585

Savonia-ammattikorkeakoulun strategia vuosille 2017–2020. Haettu 19.8.2020 sivulta https://portal.savonia.fi/amk/fi/tutustu-savoniaan/organisaatio-ja-johtaminen/strateginen-ohjaus-ja-johtaminen/strategia

Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development. Haettu 19.8.2020 sivulta https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld

Voluntary National Review 2020 FINLAND: Report on the Implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development. Publications Prime Minister’s Office 2020:8. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-947-9

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *