Sirpa Riikkinen, Marjo-Riitta Järvinen, Timo Bergman & Anu Nuutinen
Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen uraseurantatiedon hyödyntämistä osaamistarpeiden ja työelämän ennakoinnissa. Tarkastelussa nousee esille myös koulutusorganisaatioiden rooli työelämän vaatimusten ymmärtämisessä ja niihin vastaamisessa.
Koulutusorganisaatioilla tulee olla näkemys koulutuksen työelämävastaavuudesta ja koulutustarpeista. Työelämän kehittämistyöhön tarvitaankin koulutusorganisaatiot mukaan kaikilla tasoilla (Siikaniemi et. al. 2010, 10). Kaivo-ojan & Marttisen (2008, 21) mukaan Suomessa on toteutettu koulutustarpeiden ennakointia laaja-alaisena yhteistyönä, missä julkisen sektorin toimijoita ovat olleet muun muassa eri ministeriöt, Opetushallitus, maakuntaliitot, TE-keskukset, kunnat ja korkeakoulut.
Yksi näistä yhteistyön foorumeista on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen Osaamisen ennakointifoorumi, mikä edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä tuottaa keskipitkän ja pitkän aikavälin tietoa työvoiman, koulutuksen ja osaamisen kysynnästä ja tarjonnasta. (Opetushallitus 2024.)
Ammattikorkeakoululaki (932/2014) edellyttää, että annettava korkeakouluopetus perustuu työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin, joten ammattikorkeakoulujen on tunnettava työelämä hyvin. Koulutusorganisaatiot voivat kerätä työelämästä sekä laadullista että määrällistä ennakointitietoa.
Laadullinen ennakointitieto välittyy työelämästä koulutusorganisaatioihin muun muassa opettajien työelämäjaksojen, henkilökohtaisten suhteiden sekä erilaisten vierailujen ja yhteisten projektien kautta (Saikkonen et. al. 2007, 32). Laadullinen ennakointi liittyy yleensä osaamistarpeiden ennakointiin.
Sen sijaan määrällistä ennakointitietoa syntyy työelämän, koulutuksen yhteistyöryhmien ja erilaisten elinkeinoelämän klustereiden välityksellä (Saikkonen et. al. 2007, 34). Määrällinen ennakointi liittyy yleensä työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Sekä laadullista että määrällistä ennakointitietoa tulisi pyrkiä yhdistämään analyysiksi ja tulkinnaksi, mikä huomioi myös tulevaisuussuuntautuneen tiedon, kuten esimerkiksi heikot signaalit, trendit ja megatrendit.
Osaamistarpeiden ja työelämän ennakointia
Osaamisen ennakointifoorumissa osaamistarpeiden ennakointi pohjautuu kolmeen eri tasoon jäsentyvään luokitukseen, joita ovat geneeriset osaamiset, yleiset työelämäosaamiset ja ammattialakohtaiset osaamiset. Geneerisillä osaamisilla tarkoitetaan oppimisen ja osaamisen pohjana olevia kognitiivisia taitoja, metataitoja sekä ominaisuuksia, joita tarvitaan työssä, harrastuksissa ja arjessa. Yleiset työelämäosaamiset ylittävät toimialarajat, ja näitä sekä pehmeitä että kovia tietoja ja taitoja tarvitaan työelämässä. Ammattialakohtainen osaaminen koostuu spesifeistä ja kovista ammattialakohtaisista tiedoista ja taidoista sekä kyseisellä ammattialalla vaadittavista geneerisistä ja yleisistä työelämäosaamisista.
Leveälahti et. al. (2019) ovat osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia käsittelevässä raportissaan nostaneet esille, että merkitykseltään viisi eniten kasvavaa geneeristä osaamista kaikilla toimialoilla ovat ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, kokonaisuuksien hallinta, luovuus ja oppimiskyky. Vastaavasti yleisistä työelämäosaamisista kasvaa digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämisosaaminen, digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot, asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen sekä innovaatio-osaaminen. (Leveälahti et. al. 2019, 14–16, 30.)
World Economic Forumin vuonna 2023 julkaistun raportin mukaan työnantajat ovat arvioineet, että 44 prosenttia työntekijöiden taidoista tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien viiden vuoden aikana. Nopeimmin on arvioitu kasvavan kognitiivisten taitojen tärkeyden, mikä heijastaa yhä suurempaa merkitystä monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa työpaikoilla. Raportin mukaan luova ajattelu kasvaa tärkeydeltään hieman nopeammin kuin analyyttinen ajattelu. Kolmanneksi nopeimmin kasvava geneerinen taito on teknologinen lukutaito.
Itsevarmuuteen liittyvät taidot ovat yritysten mukaan tärkeämpiä kuin yhteistyötaidot. Lisäksi yritysten tärkeimpinä pitämät sosioemotionaaliset asenteet ovat uteliaisuus ja elinikäinen oppiminen, resilienssi, joustavuus ja ketteryys sekä motivaatio ja itsetuntemus. Järjestelmäajattelu, tekoäly ja big data, lahjakkuuksien hallinta, palveluorientaatio ja asiakaspalvelu täydentävät kymmentä nopeimmin kasvavaa taitoa.
Vaikka raportin mukaan mikään taito ei olekaan kokonaisuudessaan laskusuunnassa, huomattava osa kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan, globaalin kansalaisuuden, aistinkäsittelykykyjen sekä manuaalisen näppäryyden, kestävyyden ja tarkkuuden merkityksen vähenevän työntekijöillään. (World Economic Forum 2023, 37–40.)
Uraseurantatiedosta
Yksi ehkä liiankin vähän käytetty tietolähde osaamistarpeiden ja työelämän ennakoinnissa on korkeakoulujen uraseurantatieto. Uraseurantatiedolla tarkoitetaan ajantasaista tietoa valmistuneiden työllistymisestä, koulutuksen tuottamista uramahdollisuuksista sekä opintojen työelämävastaavuudesta.
Ensimmäinen valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely toteutettiin keväällä 2018. Uraseurantakysely lähetetään vuosittain noin 27 000 ammattikorkeakoulusta viisi vuotta aiemmin valmistuneelle, AMK- tai YAMK-tutkinnon suorittaneelle henkilölle. Viimeisimpään eli vuonna 2018 valmistuneille vuonna 2023 toteutettuun kyselyyn vastasi 12 051 henkilöä (Ammattikorkeakoulujen uraseuranta 2024).
Uraseurantatieto kertoo nykyisyydestä ja menneisyydestä. Se luo lisäarvoa ennakointiin antamalla syötettä työelämän ja koulutusmaailman väliseen yhteistyöhön ja vuoropuheluun. Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn pohjalta olisi mahdollista tehdä myös alakohtaisten osaamistarpeiden ennakointia, mutta tämä tarkastelu on tehty yleisellä tasolla.
Uraseurantatiedon hyödyntämisestä
Yksi keskeinen kysymys ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyssä osaamistarpeiden ennakoinnin näkökulmasta on: Kuinka tärkeitä seuraavat ominaisuudet ovat nykyisessä työssäsi? ja Miten hyvin amk-opiskelu kehitti kyseisiä osaamisia? Näiden kysymysten yhtäaikainen tarkastelu paljastaa niin sanottuja osaamisen kuiluja, mitkä ovat merkityksellisiä koulutuksen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta.
Seuraavassa taulukossa tarkastellaan AMK-tutkinnon suorittaneiden erilaisten geneeristen ja yleisten työelämäosaamistaitojen kehittymistä opinnoissa ja tärkeyttä nykyisessä työssä viisi vuotta valmistumisen jälkeen kaikissa ammattikorkeakouluissa 2023 ja 2018 toteutettujen uraseurantakyselyiden perusteella.
Taulukko 1. Osaamisen kehittyminen opinnoissa ja tärkeys nykyisessä työssä viisi vuotta valmistumisen jälkeen 2023 ja 2018 (Vipunen, Opetushallinnon tilastopalvelu 2024).
Kun tarkastellaan uraseurantakyselyjä osaamiskuilujen osalta, näyttäisi siltä, että suurelta osin eri osaamisten tärkeys on kasvanut, mutta samanaikaisesti koulutus näyttäisi myös pystyneen vastaamaan tähän osaamishaasteeseen ainakin osittain, koska kuilut eivät ole juurikaan kasvaneet. Joka tapauksessa osaamiskuilu on suurimmillaan stressinsietokyvyssä ja uusiin tilanteisiin sopeutumisessa, ongelmanratkaisutaidoissa, organisointi- ja koordinointitaidoissa sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaidoissa (vrt. Leveälahti et. al. 2019). World Economic Forumin raportin perusteella nopeimmin on arvioitu kasvavan kognitiivisten taitojen tärkeyden, mihin myös ongelmanratkaisutaidot kuuluvat (World Economic Forum 2023, 39).
Ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyssä kysytään myös sitä, antoiko tutkinto riittävät eväät työelämään.
Kuva 1. Koulutuksen antamien työelämävalmiuksien riittävyys (Kuva: Vipunen, Opetushallinnon tilastopalvelu 2024).
Hieman alle puolet vuonna 2023 toteutetun ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn vastaajista oli joko täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään. Täysin eri mieltä tai eri mieltä tästä väitteestä oli noin 8 prosenttia vastaajista. Kun näitä tuloksia verrataan vuonna 2018 toteutettuun uraseurantakyselyyn, voidaan havaita, että täysin samaa tai samaa mieltä olevien osuus oli silloin pienempi (39 %) ja vastaavasti täysin eri mieltä olevien osuus suurempi (12 %). Ennakoinnin ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta tämä kysymys vaatisi jatkokysymyksen, mitä osaamista tutkintoon pitäisi sisällyttää, jotta valmiudet työelämään olisivat paremmat.
Lopuksi
Kun näyttäisi siltä, että ammattialakohtainen osaaminen vanhenee nopeasti, on entistäkin merkityksellisempää pyrkiä ennakoimaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia geneerisille osaamisille ja yleisille työelämäosaamisille. Syksyllä 2024 LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin pilotti, jossa keskitytään geneeristen osaamisten sekä yleisten työelämäosaamisten harjoittelun näkyväksi tuomiseen.
Syksyllä 2024 LABin liiketoimintayksikön IT-koulutuksessa tietojenkäsittelyn tradenomikoulutuksen aloittaneille opiskelijoille ei tuoda uusia aiheita, vaan jo aiemmin opintojaksoilla opeteltuja taitoja sanoitetaan ja taitojen harjoittelemista seurataan systemaattisesti läpi ensimmäisen opiskeluvuoden. Kehittämiskohteeksi valittiin ajanhallinnan ja organisoinnin taidot, keskittymisen taidot sekä tunnetaidot ja vuorovaikutus. Nämä kaikki jakautuvat pienempiin osakokonaisuuksiin, kuten Leveälahti et. al. (2019) mainitsema kokonaisuuksien hallinta.
Pilotissa valittujen taitojen valinnan pohjalla olivat muun muassa Osaamisen ennakointifoorumin tulokset sekä tulevaisuuden työelämätaidoista tehty kooste , missä käytettyjä lähteitä olivat esimerkiksi Financial Times, Gov UK, World Economic Forum ja OECD.
Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely sisältää useita sellaisia kysymyksiä, joista on hyötyä osaamistarpeiden ja työelämän ennakoinnissa. Lisäksi tarvitaan keskustelua ja toimenpiteitä, missä kerätty tieto muuttuu ennakointitiedoksi.
Osa uraseurantakyselyn osaamista kuvaavista termeistä ei ole kovin nykyaikaisia, kuten tieto- ja viestintätekniikan taidot, ja kyselyssä voisi olla myös muun muassa luovuuteen ja innovatiivisuuteen liittyvä osaaminen mukana (vrt. World Economic Forum 2023). Entä voisiko ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyssä kerätä tietoa myös tulevaisuuden työelämästä ja sen osaamistarpeista?
Kirjoittajat
Sirpa Riikkinen, suunnittelupäällikkö, LUT-yliopisto, sirpa.riikkinen(at)lut.fi
Marjo-Riitta Järvinen, suunnittelupäällikkö, LUT-yliopisto, marjo-riitta.jarvinen(at)lut.fi
Timo Bergman, TKI-asiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu, timo.bergman(at)lab.fi
Anu Nuutinen, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu, anu.nuutinen(at)lab.fi
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen uraseuranta. (2024). Ammattikorkeakoulujen uraseurannan www-sivut. Viitattu: 2.10.2024. https://uraseurannat.fi/ammattikorkeakoulujen-uraseuranta/index.html
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. (2014). Viitattu 7.6.2024. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
Kaivo-oja, J. & Marttinen, J. (2008). Foresight Systems and Core Activities at National and Regional Levels in Finland 1990-2008. Developing Foresight Systems for a Better Life in Finland and Europe. FFRC eBOOK 6/2008. Turku: Turku School of Economics. Viitattu 10.10.2024. https://core.ac.uk/download/pdf/200332834.pdf
Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S. (toim.). (2019). Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:14. Opetushallitus. Viitattu 2.10.2024. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf
Opetushallitus. (2024). Osaamisen ennakointifoorumi. Viitattu 29.7.2024. https://www.oph.fi/fi/palvelut/osaamisen-ennakointifoorumi-oef
Saikkonen, S., Härkönen, A. & Järvinen, M.-R. (2007). Koulutusorganisaation rooli ja haasteet alueellisessa ennakoinnissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 9 (4), 27–37.
Siikaniemi, L., Saikkonen, S. & Härkönen, A. (2010). Innovaatiojärjestelmä haastaa osaamisen ennakoinnin. Teoksessa: Osaavaa työvoimaa ja aluekehittämistä (Toim. Soili Saikkonen). Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 68. Viitattu 2.6.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20496/Saikkonen_Soili_Lamk_2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vipunen. (2024). Uraseuranta. Viitattu 3.10.2024. https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Uraseuranta.aspx
World Economic Forum. (2023). The Future of Jobs Report 2023. Viitattu 7.10.2024. https://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2023.pdf
Abstract
This article discusses the utilization of career monitoring data in forecasting skill needs and labor market. The background emphasizes the importance of educational organizations in understanding and responding to the demands of the labor market. Finland has implemented a broad-based collaboration for forecasting educational needs.
Career monitoring data is a valuable tool for identifying skill gaps and enhancing educational development. By identifying discrepancies between the skills graduates possess and the skills required in their jobs, educational institutions can modify curricula to address these gaps, ensuring that future graduates are better equipped for the workforce.
The career monitoring survey includes several questions that are useful for forecasting skill needs and work-life requirements. However, additional discussion and actions are needed to transform the collected data into forecasting information. And could the career monitoring survey also collect information on the future work-life and its skill requirements?
Vastaa