Kaksoissiirtymä – digitalisaation tuomat ratkaisut vihreään siirtymään

Tervetuloa lukemaan vuoden 2025 viimeistä UAS Journal teemanumeroa Kaksoissiirtymä – digitalisaation tuomat ratkaisut vihreään siirtymään. Teemanumeron artikkelit tarjoavat ajankohtaisen näkymän käsillä olevan teeman tarkasteluun ammattikorkeakoulujen näkökulmasta. Teemanumeron artikkeleista voidaan tunnistaa neljä laajempaa kokonaisuutta, joiden toivomme tarjoavan lukijalle selkeät askelmerkit teemanumeron sisältöön. Nämä neljä kokonaisuutta olemme nimenneet seuraavasti:

• korkeakoulujen vastuullisuusraportointi ja kaksoissiirtymä
• oppiminen, osaaminen ja kaksoissiirtymä
• TKI ja kaksoissiirtymä eri toimialoilla
• TKI ja kaksoissiirtymä kehittyvissä maissa.

Kun otamme tarkempaan tarkasteluun näinkin laajat nykyhetkeä ja tulevaisuutta muokkaavat megatrendit, on perusteltua lähestyä teemaa eri toimijatasojen kautta. Makrotasolla kaksoissiirtymään vaikuttavat esimerkiksi EU-tason linjaukset ja kansalliset tavoitteet. Ne määrittelevät puolestaan organisaatiotasolla meitä ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Ammattikorkeakoulujen strategiset linjaukset ja koulutusohjelmien sisällöllinen kehittäminen vaikuttavat viime kädessä toimijatasoon, jossa kaksoissiirtymän sisällöt tulevat näkyväksi yksittäisten opiskelijoiden ja opettajien osaamisina, ura- ja opinto-ohjauksessa tai opettajankoulutuksessa.

Puhuttaessa vihreästä siirtymästä, tarkoitetaan sillä erityisesti sellaista yhteiskunnallista murrosta, jota vauhdittaa siirtymä pois fossiilisista energialähteistä kohti puhtaan energian ratkaisuja. Vihreä siirtymä vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan toiminnan osa-alueisiin, kuten teollisuuteen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, liikkumiseen ja biodiversiteetin suojelemiseen.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä ovat kaksi toisiaan vahvistavaa muutossuuntaa, jotka muovaavat tulevaisuutta. Vihreä siirtymä tähtää kestävyyteen sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristön heikkenemisen torjumiseen, kun taas digitaalinen siirtymä hyödyntää digitaalisia teknologioita kestävyyden, vaurauden ja osallisuuden vahvistamiseksi. Nämä siirtymät kytkeytyvät toisiinsa esimerkiksi tiedonkeruun, analytiikan, energiatehokkuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön kautta. (Euroopan komissio, 2022).

Euroopan unionin Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä (Euroopan komissio, 2021). Lisäksi EU on nimennyt 2020-luvun digitaaliseksi vuosikymmeneksi (European Commission, 2025). Näiden kahden rinnakkaisen muutoksen – vihreän ja digitaalisen siirtymän – muodostamaa kaksoissiirtymää pidetään keskeisenä yhteiskunnallisena ja taloudellisena murroksena, joka luo uusia osaamistarpeita, joihin myös ammattikorkeakoulujen on vastattava. Kaksoissiirtymään liittyy kuitenkin myös jännitteitä: esimerkiksi tekoälyjärjestelmien ja datankäsittelyn nopea kasvu lisää merkittävästi energiantarvetta ja siten paineita kestävien infrastruktuuriratkaisujen kehittämiseen.

Tiedämme Suomen tavoittelevan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä (Ympäristöministeriö, 2025). Käsillä oleva murros muuttaa työvoiman kysyntää, työn sisältöjä ja osaamistarpeita. Tästä syystä erityisesti ammatillinen koulutus on avainasemassa vihreän siirtymän osaajien kouluttamisessa, koska koulutuksen järjestäjinä vastuullamme on elinkeinoelämän kehittämistehtävä ja valmius reagoida tarvittaessa nopeastikin muuttuviin osaamistarpeisiin. Kun OECD:n vihreää siirtymää tarkastellaan ammatillisen koulutuksen näkökulmasta, raportissa nousi Suomen erityisinä vahvuuksina esiin julkisten tavoitelausumien lisäksi myös joustava ja modulaarinen tutkintorakenne sekä kestävän kehityksen sisällyttäminen kaikkiin tutkintoihin. Kuitenkin yhteistä työsarkaa riittää paljon. Esimerkiksi uraohjauksessa ei vielä tuoda riittävästi esille vihreän siirtymän mahdollistamia uravaihtoehtoja esimerkiksi puhtaan energian tai kiertotalouden saralla. Myöskään vihreän siirtymän osaaminen ja sisällyttäminen ammatillisen opettajankoulutuksen sisältöihin ei ole vielä systemaattista. (OEDC, 2025.)

Ammattikorkeakoulujen rooli kaksoissiirtymässä on keskeinen. Sitä voidaan vahvistaa tutkintokoulutuksen sisällöissä. Esimerkiksi vihreän siirtymän GreenComp ja digitaalisen osaamisen DigComp ovat osaamiskehyksiä (competence frameworks), jotka määrittelevät niitä geneerisiä taitoja ja osaamisalueita, joita tarvitaan vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseen. Jatkuvan oppimisen väylät, kaupalliset koulutuspalvelut ja mikrokredentiaalit tarjoavat joustavia keinoja vastata nopeasti kehittyvien vihreiden ja digitaalisten alojen osaamistarpeisiin. Tällaisia kasvavia sektoreita ovat muun muassa vety- ja akkuteollisuus, vähähiilinen rakentaminen sekä datakeskusten energiatehokkuus ja puhtaan energian infrastruktuuri. Korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä lab-ympäristöt tukevat tätä muutosta vahvistamalla alueellista elinkeinoelämää ja luomalla yhteisiä kokeilu- ja kehittämisalustoja. Samalla korkeakoulut voivat toimia yrittäjyyden ja uusien, kestävien urapolkujen edistäjinä. Hiilineutraaliustavoitteiden rinnalla korkeakoulujen tulisi kuitenkin lisätä myös digitaalisen energiankulutuksen ja sen ympäristövaikutusten näkyvyyttä, jotta kaksoissiirtymä toteutuisi aidosti kestävällä tavalla.

Seuraavaksi esittelemme tämän teemanumeron kirjoittajat ja artikkelit.

Korkeakoulujen vastuullisuusraportointi ja kaksoissiirtymä

Mirva Juntti ja Vappu Kunnaala-Hyrkki esittelevät artikkelissaan lukijalle, miten ammattikorkeakoulujen verkosto tuotti yhteistyössä CSRD-periaatteita mukailevan kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin mallin. Artikkelissa esitellään myös digitalisaation ja uusien tekoälypohjaisten ratkaisujen roolia raportoinnin kehittämistyössä.

Taru Konst ja Johanna Krappe tarkastelevat puolestaan artikkelissaan koulutuksen kestävyyskädenjälkeä ammattikorkeakouluissa. He pohtivat, miten kädenjälki voi osaltaan tukea korkeakoulujen kaksoissiirtymää.

Oppiminen, osaaminen ja kaksoissiirtymä

Leigh Anne Rauhala ja Sofie Van Holle tarjoavat artikkelissaan esimerkin kestävyysopintojen integroimisesta urbaanin elämän, kaupunkisuunnittelun ja kaksoissiirtymän kysymyksiin yhteistyössä kaupunkien kanssa. Samalla he valottavat opetuksen kehittämisen haasteita ja mahdollisuuksia eurooppalaisessa yliopistoallianssissa.

Elina Turunen, Kaija Saramäki, Marika Lappalainen, Anne Ryhänen ja Outi Sulopuisto kuvaavat puolestaan artikkelissaan, kuinka he sovelsivat puolestaan Flash Fiction-menetelmää ja tekoälyä yhteisöllisessä oppimisessa. Mukana oli osallistujia yhdeksästä eri maasta pohtimassa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia.

Appu Haapio-Karjalainen, Minna Varheenmaa, Sampo Saari ja Heli Viik esittelevät OHITE-hankkeen kehitteillä olevan palvelumallin. Se pyrkii vastaamaan valmistavan teollisuuden kaksoissiirtymän osaamishaasteisiin, jossa yhdistetään ennakoiva osaamistarpeiden tunnistaminen, joustavat koulutusratkaisut ja strateginen verkostoyhteistyö yhdessä työelämän toimijoiden ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

Peter Hertel-Storm ja Mikhail Nemilentsev kutsuvat artikkelissaan lukijaa pohtimaan, miten kaksoissiirtymään sisäänrakennettu vahva teknologiausko vaikuttaa tapaamme olla ja ajatella. Teoreettisen pohdinnan lisäksi he esittävät esimerkkejä siitä, miten opetuksessa voidaan käsitellä eksistentiaalisia ihmisyyden kysymyksiä, sosiaalista identiteettiä ja sosio-teknologista yhteistyötä.

TKI ja kaksoissiirtymä eri toimialoilla

Minna Korhonen ja Antti Kukkonen tarkastelevat artikkelissaan metsänkasvun simulaatioita, jotka tukevat vihreää ja digitaalista kaksoissiirtymää, jossa kestävä metsänhoito ja datalähtöinen päätöksenteko tuodaan osaksi metsäalan koulutusta. Esitellyt ilmaiset, tieteellisesti perustellut työkalut mahdollistavat harjoittelun metsäalan tulevaisuuden osaajille.

Meri-Maaria Salo ja Veera Seikkula käsittelevät artikkelissaan hulevesiratkaisuja, joissa yhdistetään luontopohjaiset menetelmät ja digitaaliset työkalut tehokkuuden seurantaan ja tulvariskin hallintaan. Kehitetyt ratkaisut datalähtöisestä päätöksenteosta ja kaupunkisuunnittelun skaalautuvista malleista edistävät kaksoissiirtymää.

Teknologian ja digitalisaation kehitys tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia vihreän siirtymän edistämiseen merilogistiikassa ja satamaliiketoiminnassa. Veera Seikkula, Piia Lukkaroinen ja Natalie Kylliäinen ovat kehittäneet digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ympäristövaikutusten seurannan sekä hiilineutraaliuteen ja energiatehokkuuteen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamisen.

Natalia Katailan artikkeli vie meidät muodin maailmaan. Siellä tekoäly on samanaikaisesti tärkeä apuväline ja uhka muun muassa estetiikan yksipuolistumiselle. Kataila tuo esille myös tarpeen tehdä suunnittelijat tietoisiksi tekoälyn ympäristövaikutuksista ja eettisistä ongelmista.

Johanna Salmian ja Ari Hietalan artikkeli kuvaa, kuinka eurooppalaisen teollisuuden innovaatioista ilmastohaasteisiin saadaan korkeakouluyhteistyöllä uusia ideoita myös opetukseen. Konkreettisina esimerkkeinä mainitaan muun muassa sienistä valmistetut autonosat ja pakkaukset.

TKI ja kaksoissiirtymä kehittyvissä maissa

Dimitar Nikoloskin, Gjorgji Mancheskin ja Marija Petkoskan artikkeli esittelee tekoälyä hyödyntävää mobiilisovellusta yhtenä ratkaisuna Länsi-Balkanin saastuneiden alueiden puhdistamiseen. Löydetyistä jätteistä tunnistetaan erilaisia kierrätettäviä materiaaleja, kuten metalli ja paperi, jolloin tulevat puhdistustoimet pystytään kohdentamaan tarkemmin.

Richard Osei ja hänen tutkimusryhmänsä esittelevät ensimmäisessä artikkelissaan analyysin, joka perustuu laajaan haastatteluaineistoon valmistuvien opiskelijoiden ammatillista valmiuksista vihreään siirtymään ja digitalisaatioon elinkeinoelämän näkökulmasta. Seuraavassa artikkelissa Osei ja hänen tutkimusryhmänsä analysoivat tarkemmin ghanalaisen yliopiston strategiaa sekä henkilöstön ja opiskelijoiden valmiuksia kaksoissiirtymään. Tuloksista nousee erityisesti pedagogisen johtamisen ja opetussuunnitelmatyön merkitys.

Vaikka teemanumerossa keskitytään neljään keskeiseen kokonaisuuteen, jäi useita merkittäviä näkökulmia tulevien tarkastelujen ja tutkimusten aiheiksi. Näitä ovat esimerkiksi kaksoissiirtymää käsittelevän opetustarjonnan ja ammatillisen opettajankoulutuksen sisältöjen kehittäminen, jotka ovat keskeisiä kestävän ja digitaalisen osaamisen vahvistamiseksi ammatillisessa koulutuksessa.

Myös kaksoissiirtymän eettiset ulottuvuudet, kuten esimerkiksi tekoälyn kasvavan energiankulutuksen vaikutukset, ansaitsisivat ehdottomasti syvempää tutkimusta. Lisäksi ammattikorkeakoulujen ja työelämän välinen yhteistyö, kestävyysraportointi sekä teknologiset ratkaisut hiilineutraaliustavoitteiden tukena muodostavat tärkeitä jatkotutkimuksen ja -kehittämisen alueita. Kaksoissiirtymää vahvistavat TKI-hankkeet puolestaan tarjoavat konkreettisen alustan, jossa digitaaliset innovaatiot ja vihreät ratkaisut voivat yhdistyä vaikuttavaksi korkeakoulutoiminnaksi.

Teemanumeron 4/25 on teematoimittanut ammattikasvatuksen tutkimuksen kehittämisryhmä, jonka ovat perustaneet Suomen viisi ammatillista opettajakorkeakoulua (Haaga-Helia, HAMK, JAMK, OAMK ja TAMK). Ryhmän tavoitteena on edistää työelämäläheisen oppimisen ja ammattikasvatuksen tutkimusta, lisätä sen näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä sekä levittää uusia toimintatapoja ja tutkimustuloksia ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kehittämiseksi.

Tutkimusryhmä keskittyy erityisesti ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen pedagogiikan, opettajuuden, digitalisaation ja työelämässä oppimisen kysymyksiin. Samalla pyritään tiivistämään yhteistyötä korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa, vahvistamaan tutkimusperustaista kehittämistä ja lisäämään ammatillisen opettajuuden vetovoimaa sekä vaikuttamaan aktiivisesti koulutuspoliittiseen päätöksentekoon.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS