3/2011, Kansainvälisyys

Kansainvälistyminen kv‐toimistojen tehtävissä

Kansainvälistyminen on ollut tärkeä asia koko ammattikorkeakoulun historian ajan, ja on sitä edelleen (Koulutuksen – ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmat eri vuosilta, Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009‐2015). Korkeakoulun kansainvälistymistä ja sen johtamista on tutkittu monista näkökulmista (ks. lisää keskustelua esim. Söderqvist 2002, ed. Martikainen 2006). Kansainvälisten asioiden toimistot (myöh. kv‐toimistot) ovat olennaisia kansainvälistymissektorin toimijoita. Kv‐toimistot ovat monenlaisissa rooleissa tämän päivän korkeakouluissa. Ne voivat olla esimerkiksi ainoastaan yhden tärkeän kansainvälistymistoiminnon, opiskelijaliikkuvuuden, organisaattoreita tai niillä voi olla strategisen kehittäjän tehtävä ylimmän johdon tukena, tai ne voivat olla kaikkea tältä väliltä, ja tehtävät voivat vaihtua. Tämän puheenvuoron tavoitteena on tutkimuksen ja havaintojen esittelyn avulla lisätä keskustelua kv‐toimiston tehtävistä korkeakoulun vision täyttämisessä.

Tässä tutkimuksessa käytetään pohjana Söderqvistin, Salmen ja Karkun yhteensä kymmenien vuosien kv‐työkokemusta. Sen perusteella esitellään kv‐toimiston tehtäviä kuvaamaan tehty kuvio vuodelta 2008. Lisäksi maalis‐ ja huhtikuun vaihteessa 2011 on pyritty keräämään kaikilta ammmattikorkeakoulujen kv‐päälliköiltä tai vastaavaa tehtävää muulla nimikkeellä tekeviltä vastaus kysymykseen: ”Mitkä ovat näkemyksenne siitä, mitkä ovat korkeakoulun kv‐toimiston (tai jos haluaa vastata kv‐johtajan ts. sinun johtamasi toiminnan) [tai jos korkeakoulun organisoinnin kannalta järkevämpää vastata kv‐toiminnan] tärkeimmät kolme tai viisi tehtävää.” Tiedonkeruu pyrittiin tekemään haastatteluina, ja osin saatiin täydennystä sähköpostitse. Osin vastaukset saatiin sähköpostitse, ja niitä tarkennettiin haastatteluin. Yhteensä Suomen 27:stä ammattikorkeakoulusta
vastaukset saatiin 23:lta ammattikorkeakoululta. Tätä d taa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Alkuperäisen kuvion pohdinnassa esitellään myös tämän uudemman datan analyysin perusteella syntyneitä ajatuksia.

Kansainvälistymisen sisällöistä

Söderqvist (2002, 29) on määritellyt kansainvälistymisen tarkoittamaan muutosta kansallisesta korkeakoulusta kansainväliseksi korkeakouluksi. Luostarinen (1979) määrittää yritysten kansainvälistymistä samaan tapaan ”transfer from the purely domestic company stage to the internationally operating company stage” keskustellessaan tutkimuskysymyksenasettelustaan.

Kansainvälistymismuutos korkeakouluissa sisältää Söderqvistin (2001) mukaan kansainvälisen näkökulman lisäämisen kaikkiin johtamisen osa‐alueisiin. Tämän kansainvälistymismuutoksen tarkoituksena on parantaa opettamisen ja tutkimuksen laatua sekä auttaa saavuttamaan halutut pätevyydet (Söderqvist 2001). Tänä päivänä ehdotamme em. määrittelyyn oppimisympäristön laadun parantamista opettamisen laadun parantamisen sijaan. Osana oppimisympäristöä on tietysti opettaminen. Söderqvist (2001) esittelee kansainvälistymisen vaiheiksi seuraavan taulukon mukaiset VIP‐toiminta, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen, tutkimuksen ja opetuksen kansainvälistäminen, kansainvälistymisen institutionalisointi, kansainvälistymisen kaupallistaminen.

Zero stage
Internationalisation as Marginal Activity
 – There are some free movers
– Internationalisation is an exotic and status phenomenon – some important actors in the organisation travel to conferences
– Foreign languages are taught
First stage
Student Mobility
 – Awareness of the need to internationalise
– Commitment to planning and implementing different programmes enhancing the mobility of students
– Creation of international offices to handle the routines of student mobility
– Internationalisation is taken as an end in itself
– ECTS becomes an important tool to facilitate counselling and the acknowledgement of foreign studies
Second stage
Curriculum and Research Internationalisation
 – Awareness of teachers necessary to make internationalisation of the curriculum and research possible
– Organising of teacher mobility
– Internationalisation taken as a means to enhance the quality of education
– Different ways to internationalise the curriculum
– Appointment of international coordinators to handle curriculum and research internationalisation
Third stage
Institutionalisation of Internationalisation
 – Internationalisation is given a strategy and a structure
– Networking both through cheap travel and new ICT; partnerships and strategic alliances
– The quality of internationalisation is receiving more attention
– Multiculturalism
– Appointment of an internationalisation manager
Fourth stage
Commercialising the Outcomes of Internationalisation
 – Exporting education services
– Franchising education services
– Licensing
– Joint ventures
– Strategic alliances
– Creation of organs to promote commercialisation

Table 1: Söderqvist´s Stages of HEI Internationalisation
Minna Söderqvist

Toisaalta, Söderqvist (teoksessa Söderqvist‐Parsons 2005 s.4, ja Söderqvist 2005a s.36‐38) havainnollistaa, että kansainvälistyminen on puu, jonka juurina ovat valtioiden ja organisaatioiden väliset sopimukset ja yleisesti hyväksytyt periaatteet sekä runkona korkeakoulun kansainvälistymisstrategia osana korkeakoulun yleisstrategiaa. Lehvästön tämän ajattelun mukaan muodostavat eri kansainvälistymisen toiminnot, joista liikkuvuus suurimpana, mutta rekrytointi ulkomailta, opiskelijamarkkinointi, kv‐tutkimus, kehitysmaayhteistyö, kotikansainvälistyminen ja kv‐ yritysyhteistyö ovat esimerkkejä. Nämä lehvästön muodostavat eri toiminnot, ja niiden painoarvot kansainvälistymistoiminnan sisällä, vaihtelevat ajassa.

Kuvio 1: © Söderqvist, Minna: Internationalisation seen as a tree,
Kuvio 1: © Söderqvist, Minna: Internationalisation seen as a tree,

Seuraavassa kuvassa kehittämme tätä näkemystä edelleen. Uuden kuvan avulla tarkastelemme maailmaa kv‐päällikön näkökulmasta ja yritämme selventää sitä, mitä kv‐toimiston tehtäviin kuuluu yksinään ja mitä taas yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Nämä tehtävät perustuvat kokemuksiin Teknillisestä ja Taideteollisesta korkeakoulusta. Söderqvist vastasi kansainvälistymisen strategisesta kehittämisestä TKK:lla 12/2006‐7/2010, Salmi on toiminut kv‐päällikkönä TAIKissa vuodesta 1991 ja sitä ennen kv‐rahoituksen tehtävissä. Karkku on ollut kv‐asioitten suunnittelijana vuodesta 2002. Söderqvist on lisäksi toiminut koulujen kansainvälistymisen kehittämisen parissa vuodesta 1994 eri oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa.

Kuvio 2: © Söderqvist, Minna, Salmi, Eija, Karkku Hanna: KV‐toimiston tehtävät
Kuvio 2: © Söderqvist, Minna, Salmi, Eija, Karkku Hanna: KV‐toimiston tehtävät

Kv‐toimiston ydintehtäviä on mielestämme kuusi kappaletta, jotka ovat kuvion keskiössä. Nämä ovat

  • proaktiivinen ylimmän johdon tukeminen kv‐asioissa
  • kv‐partneri‐ ja kv‐verkostotietämyksen kehittäminen ja ylläpitäminen
  • kansainvälistymisen koordinointi korkeakoulutasolla
  • kansainvälisten palvelujen tuottajien esimiehenä toimiminen
  • kv‐osaamisen ylläpitämistä organisaation hyödyksi
  • kv‐kampuksen kehittäminen sekä
  • ajasta nousevien kv‐asioiden tekeminen ja
  • liikkuvuus monissa muodoissaan sekä kehittämisprojektit.

Kv‐toimisto on lisäksi monessa mukana muiden toimijoiden kanssa. Tätä havainnollistamme kuvion ulkolaidan asioiden otsikoiden avulla. Kokemustemme mukaan kv‐toimisto on

  • mukana tuottamassa kv‐strategiaa ylimmän johdon tukena,
  • kansainvälistämässä opetussuunnitelmia ja tukemassa yksittäisten kurssien kansainvälistämistä,
  • tekemässä kv‐markkinointia ja kv‐viestintää,
  • ylläpitämässä ja kehittämässä kv‐verkostosuhteita ja osallistumassa kv‐verkostojen toimintaan,
  • auttamassa kv‐rekrytoinneissa sekä
  • kehittämässä kv‐tilauskoulutusta.

Nämä 12 tehtävää painottuvat eri tavoin eri konteksteissa ja eri aikoina. Esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten keskityttiin kovin kansainvälisen opiskelijamarkkinoinnin kehittämiseen, reilu pari vuotta sitten kv‐tilauskoulutuksen kehittämiseen ja tänä päivänä ehkä pähkitään strategisten partnerien ja muiden partnerien kanssa toimimista, kehitetään kaksoistutkintoja tai pyritään hankkimaan potentiaalisia opiskelijoita ulkomailta vieraskielisiin koulutusohjelmiin ja tarjoamaan erilaisia palveluita suomea osaamattomille ja suomalaista kulttuuria huonosti tunteville.

Ammattikorkeakouluista kerätty data on samansuuntaista. Ammattikorkeakoulun kv‐päälliköiden vastauksista löytyi kolme erilaista diskurssia. Laajimmin, noin puolella vastanneista 24:sta kv‐ päälliköstä, oli edelläesitetyn kuvion mukainen laaja näkemys kv‐toimistojen tehtävistä. Tätä tukevat seuraavat lainaukset:

”KV‐toimiston tehtävänä on korkeakoulun kansainvälistymisen kehittäminen.” (A11)

”KV‐toimisto ohjaa ja koordinoi AMK:n kansainvälistä toimintaa sekä tarjoaa muille tulosalueille kv‐tukipalveluja.” (A24)

”Kv‐toimiston tärkeimmät tehtävät ovat korkeakoulun, sen opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälistymisen tukeminen… ” (A6)

”KV‐toimiston tärkeä tehtävä on edistää, valmistellaja toteuttaa korkeakoulun kansainvälistymiseen liittyviä asioita” (A13)

”KV‐toimiston tehtävänä on… institutionaalisen kansainvälistymisen tukeminen.” (A22)

Kaksi muuta diskurssia olivat tasavahvoja – noin neljäsosa vastanneista kannatti niistä kumpaakin. Toisen mukaan KV‐toimiston tehtävänä on selkeästi liikkuvuuden ja kaiken siihen liittyvän tekeminen:

”Liikkuvuus on kaikkein keskeisin tehtävä” (A10, A14)

Useat myös luettelivat tärkeimmiksi tehtäviksi vain erilaisia liikkuvuuden edistämiseen liittyviä tehtäviä ( A7, A15, A16, A18, A19, A23, A27).

Toisessa tasavahvassa diskurssissa puolestaan painotettiin liikkuvuutta ”Liikkuvuus vie 50 % kaikesta ajasta. ” (A27, A8), mutta toisaalta liikkuvuuden lisäksi mainittiin jokin muu ajassa olevista kansainvälistymiseen liittyvistä kehittämisasioista (A2, A3, A9, A10, A16, A8, A25, A6). Kv‐palvelujen tuottamisen mainitsi erikseen vain kaksi AMK:n kv‐päällikköä tärkeimpien tehtävien joukossa (A11, A24).

Organisaation muu tila vaikutti selkeästi myös kv‐toimiston tehtäviksi mainittuihin asioihin. Mikäli huomiota vei jokin iso asia, kuten rakennemuutos (A8, A16, A18), niin kv‐toimiston tehtävissä painottui liikkuvuus ehkä enemmän kuin aiemmissa tutkimuksissa (Söderqvist 2001a, 2001c).

Samoin kv‐toimiston tehtävissä painottuivat aivan pakolliset pyöritettävät asiat, jos kv‐toimiston johto oli väliaikaisissa käsissä (A15, A20).

Koon vaikutus resursseihin ja kv:n sisältöihin

Ammattikorkeakoulujen kv‐toimistojen tehtävät vaihtelevat ammattikorkeakoulun koon mukaan, mitä tukevat myös Söderqvistin ja Salmen havainnot yliopistojen kv‐päälliköiden kokouksista reilulta kolmelta vuodelta vuoden 2010 heinäkuuhun saakka. Tämän lisäksi, korkeakoulujen kv‐toimistojen tehtävien painotukset vaihtelevat tämänkin kyselyn perusteella kovin sen mukaan, miten kv käsitetään ammattikorkeakoulun tehtävien seassa. Siitä on konkreettisena osoituksena myös kv:hen allokoidut henkilöresurssit, jotka vaihtelevat haastateltujen keskuudessa yhdestä reiluun kymmeneen kv‐toimiston työntekijään – lisäksi useimmissa ammattikorkeakouluissa tulevat myös aloittain nimetyt useimmiten opettajataustaiset kv‐koordinaattorit tai kv‐vastaavat. Yliopistopuolella ”kv‐koordinaattorit” ovat useimmiten kv‐suunnittelijoita, siis eivät opetuskokemusta omaavia, vaan hallinnollisia henkilöitä. Näin tehtävätkin painottuvat hyvin erilaisiksi, ja substanssin kehittäminen kansainvälisyyden keinoin jää vähemmälle. Mikäli kv:hen on allokoitu vain vähäisiä resursseja, niin tehtävät useimmiten amk‐datan valossa ovat hyvin liikkuvuuspainotteisia, mukana on ehkä yksi ajasta nouseva kehittämisprojekti. Jos kv‐toimistossa puolestaan on enemmän väkeä, niin tehtävätkin ovat laajempia. Toisaalta, voihan asia olla niinkin päin, että jos kv käsitetään laajempana ilmiönä kuin vain liikkuvuus, niin siihen myös allokoidaan enemmän resursseja. Joka tapauksessa, nämä ilmiöt, enemmän resursseja ja enemmän tehtäviä, vähäiset henkilöresurssit ja vain liikkuvuuden organisointiin liittyviä tehtäviä, tuntuvat esiintyvän yhtaikaa, vaikka syy‐ ja seuraussuhteista onkin mahdotonta tämän datan valossa sanoa mitään.

Kansainvälistymisen osa‐alueista käytännössä

Esittelemme seuraavassa edellä mainittuja eri tehtäviä tarkemmin. Kansainvälistymisen johtaminen on kv‐toimiston tärkeimpiä tehtäviä. Kv‐toimisto toimii tässä tietysti ylimmän johdon ohjeiden mukaan, ja toivottavasti ylimmän johdon suorassa alaisuudessa. Strateginen kehittäminen on mahdotonta muualta kuin toiminnan kovasta ytimestä. Tätä näkemystä edustivat myös muutamat ammattikorkeakoulut (A24, A22, A26).

Kansainvälistymisen operatiiviseen johtamiseen kuuluu mm. kv‐strategian laatiminen ja ylläpitäminen yhteistyössä organisaation muiden toimijoiden kanssa, ylimmän johdon tukeminen kv‐ asioiden valmistelussa, kv‐toimintojen koordinointi, arviointi ja jatkuva kehittäminen korkeakoulutasolla sekä kv‐palveluja tuottavien esimieheys. Ylimmän johdon tukemisen mainitsi vain yksi ammattikorkeakoulun kv‐päällikkö (A13), tosin kv‐toimiston roolin kv:n asiantuntijana mainitsi lisäksi kaksi (A2, A9). KV‐palveluja tuottavien henkilöiden esimiestehtävät toi esiin useampi henkilö (A24, A26, A11, A13, A14, A22).

Ajantasaisen tiedon seurannan ja tiedottamisen mainitsi sen sijaan useampi (A3, A9, A13, A26). Sen sijaan kv‐toimintojen koordinointi – ilman suurempaa analyysiä mitä se tarkoittaa – tuli mainituksi lähes kaikissa tiedonkeruutilanteissa.

Asioiden ja ihmisten suoran johtamisen lisäksi tarvitaan todellista tekemistä. Ehkä näkyvin k ‐ toimistojen tekeminen liittyy opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan liikuttamiseen Suomeen ja Suomesta. Liikkuvuuden tai tuen liikkuvuudelle mainitsivat KAIKKI ammattikorkeakoulujen kv‐päälliköt. Kv‐toimistot luovat, kehittävät ja käyttävät tähän liittyviä prosesseja. Suomessa onkin loistavia käytänteitä, varsinkin opiskelijaliikkuvuuden prosesseissa (ks esim PINNET‐ nettisivusto). Ruotsissa on sama tilanne (ks Goda Exempel 2005).

Opettajaliikkuvuuden kehittyminen on valitettavasti Euroopankin tasolla vielä huonolla tolalla (ks. esim. EU:n Trends‐ raportit). AMK:n kv‐päälliköistä monet kuitenkin mainitsivat opettajien ja muun henkilöstön kv‐osaamisen tukemisen tärkeimpien tehtä ien joukossa (A5, A6, A18, A19, A24, A25).

Toinen esimerkki todellisesta tekemisestä on kv‐toimistoissa partneri‐ ja verkostosuhteiden luominen ja partnerien ja verkostojen kanssa toimiminen käytännössä – verkostossahan tehdään sitä, mitä sen jäsenet haluavat, ja organisaatio saa verkostosta parhaimman tuen omille tavoitteilleen toimimalla verkostossa aktiivisesti. Suuremmissa organisaatioissa tehtävän luonne muuttuu helposti siten, että kv‐toimisto koordinoi muualla tehtyä suhteiden luomista ja kehittämistä, mutta toisinkin voi olla. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa yliopistoissa kv:n strateginen kehittäjä osallistui johdon toiveesta itse aktiivisesti johdon määrittämien neljän verkoston toimintaan kolmen vuoden ajan. Verkostojen kanssa toiminnan mainitsi vain muutama ammattikorkeakoulun kv‐päällikkö (A8, A18, A22, A27), strategisten kumppanuksien kehittämisen sen sijaan toi esille 13 kv‐päällikköä, ja partnerisuhteiden kehittämisen ja luomisen myös moni (A3, A8, A9, A13, A16, A25, A27). Sidosryhmäyhteistyön mainitsi vain yksi käyttäen tätä termiä (A24), ja yksi toi myös esiin asiakkuuksien ja kumppanuuksien eron (A8).

Kolmas tärkeä tehtävä on kv‐kampuksen kehittäminen. Se tarkoittaa monenlaisia asioita kampuksen kyltittämisestä vierailla kielillä kampuksen hengen luomiseen. Knight (1995) piti jo kuusitoista vuotta sitten ”ethos”ta eli kansainvälisyyttä tukevan kulttuurin ja ilmapiirin luomista yhtenä tärkeimmistä neljästä kansainvälistymisen suuntauksesta. Näitä asioita ei maininnut yksikään ammattikorkeakoulun kv‐päällikkö – ehkä ne ovat jo tehtyä asiaa?

Erilaiset kv‐toimistojen tervetuloa‐aktiviteetit ja vaihto‐opiskelijoille järjestettävät ohjelmat ovat osa tätä ilmapiirin luomista ja ylläpitämistä, ja tätä tehdäänkin aktiivisesti. Yhä enemmän pitäisi korkeakouluissa tuottaa vastaavaa ohjelmaa myös opintojensa alussa oleville ulkomaisille tutkinto‐ opiskelijoillle, hehän ovat sentään paikan päällä useamman vuoden. Osaaminen tähän on jo olemassa kv‐toimistoissa, joten kv‐toimistojen ja kv‐ohjelmista vastaavien tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä näissä merkeissä. Vieraskielisten ohjelmien kansainvälistymiseen liittyvät asiat mainitsikin jopa 14 ammattikorkeakoulun kv‐päällikköä, ja erilainen neuvonta, ohjaus, infopäivät, tiedotus yms kansainvälisen ilmapiirin luomista epäsuorasti edesauttavat toimet tuli esille lähes jokaisen vastauksessa jollain tavalla.

Koulutusohjelmavastaava (kova) yrittää luoda puitteita kansainvälistymiselle, jotta opettajat ja opiskelijat voisivat toimia niin, että opiskelijoilla olisi halutut osaamiset tulevassa työssä. Opiskelijoiden kv‐osaamisen kehittämisen kv‐toimiston tehtävänä toi esille vain kolme AMK:n kv‐ päällikköä (A5, A11, A25). Kaksoistutkinnotkin mainitsi vain neljä (A10, A12, A14, A22).

Kova käyttää hyödykseen kv‐päällikön luomia suhteita, ja luo niitä toisaalta itse tietyn koulutusohjelman tarpeista käsin. Suhteita tarvitaan paitsi toisiin korkeakouluihin, jotta voidaan tehdä yhteisprojekteja, myös kansainvälisiin yrityksiin koti‐ ja ulkomailla, jotta saadaan huolehdittua, että kaikilla koti‐ ja ulkomaisilla opiskelijoilla on työharjoittelupaikat, ja sitä kautta mahdollisuus työllistyä. Tänä päivänä ulkomaalaisten työttömyysprosentti on onneksi pudonnut 29%:sta (Söderqvist 2005b, Söderqvist 2006) muutamia prosenttiyksikköjä, mutta on edelleen tiettyjen kansalaisuusryhmien kohdalla moninkertainen kotimaisiin verrattuna. Yrityksiin päin tarpeet eivät jää tähänkään: tarvitaan englanniksi vastaanottavia vierailukohteita, englanniksi puhuvia vierailuluennoitsijoita, sekä ulkomaisillekin opiskelijoille opinnäytetyö‐ ja projektiaiheita. Samoin kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisessä tukeminen on Suomessa tärkeä tehtävä. ”Rekryt” ja vastaavat tukevat tässä, mutta kyllä kv‐toimiston on hyvä olla mukana luomassa kv‐kampusta tältäkin osin. Tämän mainitsi vain kaksi kv‐päällikköä (A2, A9), joista toinen erikseen toi esiin, ettei se kuulu kv‐päällikön tehtäviin, huolimatta ulkomaalaisten vaikeudesta työllistyä tai löytää työharjoittelupaikkoja. Tämä yllätti analyysissä, sillä asia tulee kuitenkin usein esille kv‐päälliköiden tavatessa toisiaan esimerkiksi kv‐kevätpäivillä tai ministeriön tai CIMOn tilaisuuksissa.

Rikkana rokassa on vielä tutkimusyhteistyö, jopa ammattikorkeakoulun lakisääteisissä tehtävissä on tutkimus. Joissakin onnekkaissa tapauksissa monikansallinen tai muu yritys tulee kampukselle ja yhteistyö syvenee entisestään – näin esim. Nokia TKK:lla. TKI:n kansainvälistämisen mainitsi vain neljä henkeä (A12, A2, A6 ja A19), joten tällä puolella lie riittää vielä asennemuokkausta, että tehtävä otetaan kv‐toimistojen asialistalle. Toisaalta viisi muuta AMKia (A5, A22, A23, A24, A27) mainitsi tärkeimpien asioiden joukossa hanketoiminnan, joka tosin käsitettiin varsin monilla tavoilla. Hanketoiminnalla tarkoitettiin joko opetustoiminnan kansainvälistämiseen liittyvää hanketta, mutta useammin esimerkiksi kv‐viikon järjestämistä, kesäkoulun järjstämistä, Erasmukseen tai muuhun rahoitusohjelmaan liittyvää hanketta, hakutoimintoa tai markkinointia.

Yksittäisen opettajan on hankala ehtiä luoda näin moniulotteisia suhteita, joten korkeakoulun sisäisten palvelutoimintojen apua kaivataan, tuleepa se sitten kv‐toimistosta tai yrityssuhteista vastaavasta yksiköstä. Eettisestä näkökulmasta olisi hienoa, jos suhteita ehdittäisiin luoda myös kehitysmaiden auttamisen näkökulmasta – se varmaankin edistäisi maailmanrauhaa ja toteuttaisi korkeakoulujen kolmatta tehtävää.

Kv‐kampuksen luomisessa niinikään opiskelijayhdistykset ovat tärkeä toimija kv‐hengen luomisessa, esimerkiksi Helian Kanto‐ryhmä oli maailmankuulu. Tällä hetkellä yhä useammat opiskelijayhdistykset ovat onneksi valmiina toimimaan myös kv‐tutkinto‐opiskelijoiden palvelemiseksi, mutta toiminnassa on vielä paljon kehitettävää, jotta kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi. Vain yksi AMK:n KV‐päällikkö toi esiin tämän tehtävän.

Useimmista paikoista taitaa yhä puuttua erityiset kv‐henkilökunnan perehdyttämiskäytännöt, koska useimmilla työpaikoilla Suomessa on kotimaisenkin henkilöstön perehdyttämisessä tutkimusten mukaan yhä kehitettävää. (ks esim. Tuomi 2005). Tätä ajatusta tukee myös suuri joukko perehdyttämiseen tehtyjä ammattikorkeakoulun johtamisen aineen opinnäytetöitä. Henkilöstön kv‐ osaamisen tukemisen eri muodoissaan mainitsi onneksi usea AMK:n kv‐päällikkö (A5, A25, A24, A6, A19, A18, A20

Ajasta nousevia kv‐asioita tehdään myös usein ensin kv‐toimistossa, kunnes uusille toiminnoille saadaan tekijät. Tällaisia ajasta nousevia asioita ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana mm. ulkomaisen henkilökunnan rekrytointi, kansainvälinen markkinointi potentiaalisille opiskelijoille, tilauskoulutuksen kehittäminen ja verkostoissa toimiminen. Ammattikorkeakoulujen kv‐päälliköiden vastauksista tällä kertaa esille nousivat vieraskielisten ohjelmien kehittäminen (14 vastaajaa), strategisten kumppanuuksien kehittäminen (13 vastaajaa), henkilöstön kv‐osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat (aiemmin mainitut 7 vastaajaa), kv‐markkinointiin liittyvät asiat 7 vastaajaa (A8, A9, A18, A23, A24, A26, A27). Kv‐viestinnän mainitsi vain neljä (A15, A18, A24, A26), vaikka kv‐ markkinoinnin otti esille useampi. Rahoitukseen liittyvät ongelmat (A4, A13, A15, A18, A26) ja viennin aloittaminen (A5, A9, A12, A22, A 23) tulivat myös mainituiksi tärkeimpien tehtävien joukossa.

Koulutuksen antamisen näkökulmasta erittäin tärkeä kansainvälistymisen osa‐alue on opetussuunnitelmien kansainvälistäminen ja opettajien tukeminen kansainvälistymisessä. Tämä linkittyy kv‐kampuksen luomisen kanssa, kuten yllä huomattiin. Opetussuunnitelmien kansainvälistymiseen osallistuvat toki monet muutkin toimijat: yliopistoissa mm. professorit ja koulutussuunnittelijat sekä ammattikorkeakouluissa mm. opettajat. Kv‐toimistoissa on tietämystä korkeakoulujen välisistä suhteista, jotka ovat tässä kohden avainasemassa käytännön opetussuunnitelmaa kansainvälistettäessä. Tehokkaassa organisaatiossa luodaan rakenteita, joiden avulla eri toimijoiden luomat kv‐suhteet saadaan kaikkien saataville, vaikka niistä vastaisikin tietty taho. Kukkakaan ei kuki hoitamatta. Työvälineenä voivat olla esimerkiksi markkinoinnin maailmasta tutut CRM‐ohjelmistot, jotka tosin harvemmin ovat vielä yleisessä käytössä korkeakouluissa.

Taidealoilla ja ammattikorkeakouluissa tehdään myös paljon kansainvälisiä kehittämisprojekteja erilaisille organisaatioille, kuten kuviossa 2 kuvaamme. Design‐opiskelijat tuottavat mm. näyttelyitä ja ammattikorkeakouluopiskelijat osallistuvat kansainvälisten yritysten kehittämiseeen monimuotoisilla projekteilla, jotta opiskelijat saavat käytännön osaamista kansainvälisessä, monikultturisessa kontekstissa tehtävästä projektista. AMKien kv‐päälliköistä yksi toi esille kulttuuritoimialan kv‐koordinaattorin osaamisen erilaisuuden suhteessa muihin aloihin – usein kulttuurin alalla osaaminen on niin kapea‐alaista, että on vaikea edistää sisältöjä, vaan tekeminen jää rakenteiden tuottamisen tasolle (A13).

Toisaalta, tutkimusta painottavissa perinteisissä korkeakouluissa ja yliopistoissa kansainvälisen tutkimuksen puitteiden luominen on erittäin tärkeä kv‐toimiston arjen tehtävä. Etabloituneet professorit kyllä osaavat hoitaa asiansa, mutta uransa alussa olevat tutkijat tarvitsevat Innovaatioyliopiston työryhmätyönä tekemiemme kyselyiden ja järjestämiemme tilaisuuksien perusteella luomisvaiheessa ohjausta mm. rahoituksen hankinnassa, olennaisten partnerien, tutkimuslehtien ja tutkimuskonferenssien valinnassa sekä mm. matkustamiskäytäntöihin liittyen esimerkiksi pidempien tutkimusvierailujen kohdalla. Tätä ohjausta kv‐toimisto ei tietenkään voi antaa ilman etabloituneiden professorien kanssa tehtyä yhteistyötä ja heiltä saatuja eväitä. AMK‐ puolella tämän TKI‐tehtävien kansainvälistämisen mainitsi neljä henkeä, kuten aiemmin jo mainittiin.

Kansainvälinen rekrytointi on yhä tärkeämpää, kun halutaan olla kansainvälisesti eturivin toimijoita – pelkin kansallisin voimin se tuskin onnistuu, vaan mukaan tarvitaan laajempaa näkemystä, jonka vuoksi tulee olla erilaisista kulttuuri‐ ja organisaatiotaus oista tulevia henkilöitä varmistamassa monet näkökulmat. Kansainvälinen rekrytointi on monimuotoisempaa kuin kansallinen, niinpä sitä tehdäänkin yhteistyössä henkilöstöjohtamisen asiantuntijoiden kanssa. KV‐rekrytointia ei maininnut yksikään AMKin kv‐päällikkö tärkeimpien tehtävien joukossa.

Kv‐tilauskoulutus on vasta mahdollistettu lainmuutoksin. Se vaatii kokonaan uudenlaista ajattelua ja toimijuutta (Laitinen 2010). Kv‐toimistot eivät voi tuottaa tätäkään yksinään, mutta kylläkin ovat tarpeellinen osa kv‐tilauskoulutuksen kehittämisen tiimiä partneritietämyksineen ja sopimuksentekokokemuksineen. Viennin edistämisen mainitsi ajassa olevana kehittämishaasteena viisi AMK:n kv‐päällikköä.

Yllättävää oli, että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kansainvälistämisen mainitsi vain yksi AMK, ja alueen kansainvälistämisenkin vain kaksi (A12, A 20).

Lopuksi

Yllä esiteltiin kansainvälistymistä ja sen johtamista kv‐päälliköiden näkökulmasta. Tehtävä on erittäin monimuotoinen, paljon laajempi kuin vain liikkuvuus, kv‐kampus, kv‐kumppanuudet ja kv‐ opiskelijoiden hankinta, kuten edellä saatettiin havaita.

Kirjoittaja

Minna Söderqvist, yliopettaja, koulutusohjelmavastaava, minna.soderqvist(at)kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Eija Salmi, kansanvälisten asioiden päällikkö, eija.salmi(at)aalto.fi, Aalto‐yliopiston taideteollinen korkeakoulu

Hanna Karkku, kansainvälisten asioiden suunnittelija, hanna.karkku(at)aalto.fi, Aalto‐yliopiston taideteollinen korkeakoulu

European Unversity Association Trends‐reports

Högskoleverket Goda exempel på internationalisering, Högskoleverket 2005:6R, Kalmar: Lenarders grafista Ab, 2005

Knight, Jane Internationalization at Canadian Universities: the Changing Landscape. Ryerson International, Ryerson Polytechnic University in collaboration with Association of Universities and Colleges of Canada, February 1995

Laitinen Markus Tilauskoulutuskäsikirja, si9‐2015, Opetusministeriön julkaisuja 2009:21, Helsinki: Yliopistopaino 2009

Koulutus ja tutkimus 2003 – 2008 kehittämissuunnitelma, Opetusministeriön julkaisuja 2004:6, Helsinki: Yliopistopaino 2004

Koulutus ja tutkimus 2007 – 2012 kehittämissuunnitelma, Opetusministeriön julkaisuja 2008:9, Helsinki: Yliopistopaino 2008

Söderqvist, Minna European Policy Statements Suomen korkeakoulujen EPS‐strategiat 2000, Cimo REPORT, Helsinki: Multiprint 3 /2001

Söderqvist, Minna Internationalisation and its management at higher‐education institutions, applying conceptual, content and discourse analysis, Acta academiae oeconomicae helsingiensis, HSE A‐206, Helsinki: Heseprint 2002

Söderqvist, Minna The Internationalisation and Strategic Planning of Higher‐Education Institutions. An analysis of Finnish EPS‐strategis, Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B‐33, Helsinki: Heseprint 2001

Söderqvist, Minna Jämförelse ave internationalisering av högre utbildning I Finland och Sverige, teoksessa En gränslös högskola? om internationalisering av grund och forskarutbildning Högskoleverket 2005:1 R, Stockholm: EO Print Ab, 2005a

Söderqvist, Minna Kansainvälistyminen osana opettajan työtä – johtamisen näkökulmasta s. 15 ‐ 24, Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2008: 2

Söderqvist, Minna Korkeakoulujen kansainvälistyminen – mitä se on? Korkeakoulutieto 1/2005 36 ‐
40, Opetusministeriö, Vammala: Vammalan kirjapaino

Söderqvist, Minna Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistymisen kehittymisestä s. 135 ‐ 143 teoksessa ”Yli rajojen. Erasmus eurooppalaista korekakoulutusta rakentamassa”. Helsinki: Libris, CIMO 2007

Söderqvist, Minna Työnantajien näkemyksiä ulkomaalaisista työpaikoilla s. 278 ‐ 295 teoksessea toim. Martikainen, Tuomas: Ylirajainen kulttuuri, etnisyys Suomessa 2000‐luvulla, Tietolipas 212, SKS, Helsinki: Hakapaino 2006

Söderqvist, Minna Ulkomaalaiset työnantajan silmin – se on niinku tyyppi ja osaaminen, ei se tutkinto, ei. Helian julkaisusarja A:20, Helia, Helsinki: Multiprint, 2005b

Söderqvist, Minna & Holstius Karin Internationalization of Finnish small and medium‐sized service companies, Helian julkaisusarja A:19, Helia, Helsinki: Multiprint, 2005c

Söderqvist, Minna & Parsons, Christine Effective stratregic management of internationalization , EAIE Occasional paper 18 Amsterdam: Drukkerij Raddraaier, 2005

Tuomi, Lauri Strategic human resource development in SMEs. The identification of key employees and their discourses on human resource development. Vaasa: Universita Wasaensi. 2005

Liite 1: Haastatellut ammattikorkeakoulun kv‐päälliköt tai vastaavaa tehtävää tekevät

Diakonia‐ammattikorkeakoulu HELSINKI Riikka Hälikkä  sposti 30.3.2011
Haaga‐Helia ammattikorkeakoulu  HELSINKI  Sirpa Holmström  sposti 5.4.2011
Humanistinen ammattikorkeakoulu  HELSINKI  Timo Sorvoja  haastattelu
Hämeen ammattikorkeakoulu  HÄMEENLINNA  Marja Räikkönen  haastattelu 29.3.2011
Jyväskylän ammattikorkeakoulu  JYVÄSKYLÄ  Nina  Björn  sposti 30.3.2011
Kajaanin ammattikorkeakoulu  KAJAANI  Meira Kaikkonen  spostit 31.3.2011
Kemi‐Tornion ammattikorkeakoulu  KEMI  Annikki Pulkkinen  haastattelu 31.3.2011
Keski‐Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ‐
Mellersta Österbottens yrkeshögskola
 KOKKOLA  Peter Finell  haastattelu 31.3.2011
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu  KOTKA  Henrik Luikko  haastattelu 29.3.2011
Lahden ammattikorkeakoulu  LAHTI  Ulla Weijo  haastattelu 31.3.2011
Laurea‐ammattikorkeakoulu  VANTAA  Arja Majakulma  haastattelu 29.3.2011
Metropolia Ammattikorkeakoulu  HELSINKI  Arja Hannukainen  haastattelu 31.3.2011
Mikkelin ammattikorkeakoulu  MIKKELI  Henrik Luikko  haastattelu ja sposti 29.3.2011
Oulun seudun ammattikorkeakoulu  OULU  Marjo Pääskylä  haastattelu 1.4.2011
Pohjois‐Karjalan ammattikorkeakoulu  JOENSUU  Katriina Korhonen  haastattelu ja sposti 31.3.2011
Rovaniemen ammattikorkeakoulu  ROVANIEMI  Hellevi Leppiaho  sposti 31.3.2011
Saimaan ammattikorkeakoulu  LAPPEENRANTA  Seppo Pellinen  haastattelu 31.3.2011
Satakunnan ammattikorkeakoulu  PORI  Marina Wikman ja Jari Heiniluoma  haastattelut 1.4.2011
Savonia‐ammattikorkeakoulu  KUOPIO  Tuula Linnas  haastattelu 1.4.2011
Seinäjoen ammattikorkeakoulu  SEINÄJOKI  Helli Kitinoja  sposti 1.4.2011
Tampereen ammattikorkeakoulu  TAMPERE  Kirsi Tolvanen  haastattelu 1.4.2011
Turun ammattikorkeakoulu  TURKU  Kirsti Virtanen  sposti 30.3. ja haastattelu 1.4.2011
Vaasan ammattikorkeakoulu ‐ Vasa yrkeshögskola  VAASA  Tuija Tammi  sposti 31.3.2011
Yrkeshögskolan Novia  VASA  Inger Westerlund  sposti 31.3.2011
 Högskolan på Åland  MARIEHAMN  Lena Nyman‐Wiklund  haastattelu 31.3.2011

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *