4/2011, Koulutus ja oppiminen

Tutkijat kokoontuivat Jyväskylään pohtimaan korkeakoulutuksen kannattavuutta

Korkeakoulututkimuksen seura (CHERIF) ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos järjestivät 22.–23.8.2011 korkeakoulututkimuksen valtakunnallisen symposiumin teemalla Kannattaako korkeakoulutus? Ensimmäinen symposium järjestettiin jo vuonna 1981, ja nyt pidetty oli järjestyksessään yhdestoista. Symposiumiin osallistui noin 130 asiantuntijaa etupäässä eri yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Symposiumin tavoitteena oli pureutua niihin korkeakoulujärjestelmämme uudistuksiin, joita on taloudellisuuden, tehokkuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisen nimissä viime vuosina tehty. Ovatko nämä uudistukset kannattaneet henkilöstön ja opiskelijoiden, korkeakoulujen ja yhteiskunnan näkökulmasta?

Symposiumin kutsutut alustukset pitivät professori Simon Marginson (University of Melbourne) ja tohtori Rajani Naidoo (University of Bath). Ohjelmassa oli yhteensä 58 tieteellistä esitelmää, kolme teemaryhmää ja kolme posteria. Lisäksi symposiumin teemasta käytiin vauhdikas keskustelu, jossa keskustelijoina olivat emeritusprofessori Jorma Sipilä (Tampereen yliopisto), johtaja Hannu Sirén (OKM) ja ympäristöjohtaja Mia Suominen (VAPO) sekä puheenjohtajana tutkija Terhi Nokkala (Jyväskylän yliopisto).

Professori Marginson väitti puheessaan, ettei talouspolitiikka riitä perusteeksi ylläpitää korkeakoulujärjestelmää. Hänen mukaansa nykyinen talouspoliittisen ajattelun lähtökohdat ovat väärät ja pohjautuvat hataralle perustalle. Emme voi yksioikoisesti päätellä, että esimerkiksi korkeakoulutus ja tieteellinen tutkimus edistävät automaattisesti innovaatioita, tuottavuutta ja taloudellista kasvua. Meillä ei ole kiistatonta tietoa siitä, missä määrin korkeakoulutuksen tuottama osaaminen todella muuttuu tuotavuuden kasvuksi ja millä ehdoilla tämä tapahtuu. Marginson suosittaakin sosiokulttuurista lähestymistapaa, jossa taloudellinen hyöty on vain yksi korkeakoulutuksen monista ulottuvuuksista.

Tohtori Naidoo puolestaan arvioi, että kilpailusta on tullut pakkomielle korkeakoulutuksessa. Hänen mukaansa korkeakoulutuksessa on aina esiintynyt kilpailua, mutta kilpailun luonne ja ehdot ovat muuttuneet, kun korkeakoulutusta on alettu tarkastella tietotalouden ydintekijänä. Yksi esimerkki uudenlaisesta kilpailusta ovat
rankinglistat, joissa korkeakoulut pyrkivät todistamaan mainettaan kansallisesti ja globaalisti. Samalla muokkautuu helposti vääristyneitä näkemyksiä siitä, mikä korkeakoulutuksessa on arvokasta. Naidoon mukaan kilpailun korostaminen on johtanut tilanteeseen, jossa päätöksentekijät eivät enää osaa löytää muunlaisia lähestymistapoja ja perusteluita korkeakoulujärjestelmien kehittämiseen.

Symposiumin esityksissä tarkasteltiin muun muassa syitä opintourien pitkittymiseen ja pätkittymiseen, siirtymää opinnoista työelämään ja nopean valmistumisen kannattavuutta. Lisäksi pohdittiin korkeakoulupedagogiikan, opiskelun ja oppimisen kysymyksiä sekä korkeakoulutuksen laadun arvioinnin ja tutkimuksen mittaamisen haasteita. Useat esitelmät käsittelivät myös korkeakoulupoliittisia muutoksia ja niiden vaikutuksia akateemiseen työhön. Symposiumissa keskusteltiin lisäksi korkeakoulutuksen metodologioista ja teorioista – onko niitä lainkaan?

Paneelikeskustelussa pohdittiin korkeakoulutuksen kannattavuutta yksilön, korkeakoulun ja yhteiskunnan näkökulmasta. Miksi yksilön kannattaa hankkia korkeakoulututkinto, jos tarjolla on vain pätkätöitä? Miksi yhteiskunnassa korkeakoulutus on nostettu kultajalustalle, jota nyt ollaan erinäisin uudistuksin sahaamassa palasiksi.

Korkeakoulututkimuksen seura (CHERIF) on vuonna 1999 perustettu Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan jäsenseura. CHERIF:n tavoitteena on edistää korkeakouluihin kohdistuvaa laaja-alaista ja monitieteistä tutkimusta sekä parantaa alan tutkijoiden, hallintoihmisten ja muiden korkeakoulujen ja korkeakoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen yhteydenpitoa. Seuraava symposium järjestetään vuonna 2014.

Lisätietoa seurasta ja ohjeet jäseneksi liittymiseksi »

Kirjoittajat

Jani Ursin, korkeakoulututkimuksen seuran puheenjohtaja, erikoistutkija  jani.p.ursin(at)jyu.fi, Jyväskylän yliopisto

Oili-Helena Ylijoki, korkeakoulututkimuksen seuran varapuheenjohtaja, dosentti, akatemiatutkija  oili-helena.ylijoki(at)uta.fi, Tampereen yliopisto

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli