1/2012, Koulutus ja oppiminen, Puheenvuoro, Työelämä

Ammattikorkeakoulutus luo pohjan menestyksekkäälle työuralle

Kirjoituksessa on hyödynnetty TRAL:n toimeksiannosta toteutettuja tutkimuksia ’Työelämän näkemykset ja odotukset tradenomikoulutuksesta 2012’ ja ’Vastavalmistuneiden tradenomien sitoutuminen organisaatioon 2012’ sekä TRAL:n jäsentutkimuksia ja TROL:n opiskelijatutkimuksia.

Ammattikorkeakoulutuksen laatu ja työelämälähtöisyys ovat keskeisessä asemassa tutkintojen tunnettuuden ja työmarkkina-arvon edistämisessä. Ammattitaitoinen, osaamisestaan ylpeä tradenomi avaa mahdollisuuksia myös muille tradenomeille menestyä työelämässä.

Tradenomiliitto TRAL ry tekee työtä tutkinnon tunnettuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla sekä tutkinnon sisällön kehittämiseksi yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. Jotta tradenomitutkintoa voidaan kehittää entistä paremmin työelämän vaatimuksia vastaavaksi, on huomioitava monta eri näkökulmaa; Miten valmistuneet kokevat tutkinnon? Miten työelämä ottaa vastaan tradenomit? Miten tradenomit menestyvät työelämässä?

Tradenomi työelämässä – TRAL:n visio

Tradenomi on työelämän asiantuntija ja työyhteisönsä kehittäjä. Tradenomitutkinnoilla on myönteinen julkisuuskuva ja niiden tuottamat pätevyydet sekä osaamistasot tunnetaan yleisesti yhteiskunnassa sekä työ- ja elinkeinoelämässä. Tradenomi arvostaa koulutustaan ja hänellä on halu toimia tutkintonsa tunnettuuden edistämiseksi.

TRAL edesauttaa jäseniään toimimaan koulutustaan vastaavissa työtehtävissä, kehittymään urallaan sekä työtehtävissään. TRAL tukee jäsentensä ammatillista ja yhteiskunnallista kasvua siten, että heillä on edellytykset innovatiiviseen toimintaan ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Oman osaamisen tunnistaminen on urakehityksen ensimmäinen edellytys

Tradenomit saavat laaja-alaisen liiketalouden perustutkinnon, joka valmistaa työelämän asiantuntijatehtäviin. Ne koulutusohjelmat, jotka suuntautuvat vahvasti tiettyyn substanssiin, kuten tietojenkäsittelyyn tai taloushallintoon, antavat selvästi paremmat mahdollisuudet työllistyä valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Lisäksi näistä koulutusohjelmista valmistuneilla urakehitys on valmistumisen jälkeen nopeampaa kuin ”yleisemmistä” koulutusohjelmista valmistuvilla tradenomeilla. Onkin siis aihetta kysyä, onko tradenomikoulutus jo osittain liiankin laaja-alaista?

TRAL toteutti vastikään tutkimuksen, jossa kartoitettiin työnantajien näkemyksiä ja odotuksia tradenomikoulutuksesta. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kymmenen vuoden aikana näkemys tradenomien valmiuksista ja osaamisesta on selvästi parantunut, mutta silti edelleen kaivataan vahvempaa käytännön osaamista. Työnantajat arvostavat laaja-alaista käsitystä liiketoiminnasta, mutta sen rinnalle kaivataan asiantuntijuutta ja erityisosaamista joltakin liiketoiminnan osa-alueelta.

Vaikka asiantuntijuus korostuu, edellytetään myös kykyä toimia monialaisessa ja kansainvälisessä ympäristössä, jossa yleiset ominaisuudet – viestintä- ja vuorovaikutustaito, itsensä johtaminen, kehitysorientaatio ja joustavuus – ovat yhä merkittävämpiä. Työhön hakeutuessa laaja-alaisuus on haaste myös oman osaamisen tunnistamisen kannalta.

Koulutuksessa on panostettava siihen, että tradenomeille muodostuu selkeä kuva osaamisestaan, sen tuomista vahvuuksista sekä taidot markkinoida itseään työmarkkinoilla. Toisaalta myös työelämään tutustuminen sekä eri uramahdollisuuksien esille nostaminen on tärkeää. Jotta valmistumisen jälkeinen työelämään siirtyminen olisi mahdollisimman kivutonta, on uraohjaukseen panostettava merkittävästi. Hallitusohjelmassa ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tehdyt linjaukset työelämälähtöisyyden ja -taitojen vahvistamisesta koulutuksen aikana ovat askel oikeaan suuntaan.

Työelämälähtöinen koulutus antaa eväitä uralle

Nykytilanteessa työelämään siirtyminen kuluu pitkälti siihen, että tradenomi etsii itselleen sopivaa paikkaa työelämässä. Vastavalmistuneille ja opiskelijoille kohdistetut tutkimukset paljastavat ongelman: kymmenes vastavalmistuneista ei osannut sanoa, työskenteleekö koulutustaan vastaavissa tehtävissä, ja 13 % tradenomiopiskelijoista ei tiennyt koulutuksen valmistavan asiantuntijatehtäviin. Lisäksi yli kolmannes heistä näkee itsensä suorittavan tason tai toimihenkilötason tehtävissä myös kahden vuoden työkokemuksen jälkeen.

Erityisesti naistradenomit asemoivat itsensä työmarkkinoille heikommin, ja valitettavasti tämä odotusarvo toteutuu, kun katsotaan tradenomien sijoittumista työelämään. Tradenomeilla sukupuolten välinen ero työelämässä näkyy voimakkaasti sijoittumisessa sekä urakehityksessä, jolla on vaikutusta ansiotasoon. Vaikka osa muuttujista on selitettävissä, silti valtaosa sukupuolten välisistä eroista jäävät ns. selittämättömiksi tekijöiksi. Kannustammekin jo koulutuksen aikana rohkaisemaan naistradenomeja hakeutumaan voimakkaammin kohti asiantuntijatehtäviä.

Koulutuksen aikana tehdään kriittisiä valintoja; työharjoittelu ja opinnäytetyö vaikuttavat merkittävästi tulevaan työuraan. Vastavalmistuneista 58 % teki työharjoittelun tai opinnäytetyön nykyiselle työorganisaatiolleen, lisäksi yli kolmannes koki työharjoittelun olleen ensisijainen kanava rekrytoitumiselle nykyiseen tehtäväänsä. Puolet vastavalmistuneista myös työskenteli nykyisessä työorganisaatiossaan jo opintojen aikana. Toisaalta vastavalmistuneet suhtautuivat kriittisesti ammattikorkeakoulun kautta saatuihin työelämäkontakteihin – yli 60 % koki, että sai vain vähän tai ei lainkaan kontakteja ammattikorkeakoulusta.

Työelämälähtöinen koulutus edistää yhteyden muodostumista työelämään niin yksilön kuin ammattikorkeakoulun henkilöstön näkökulmasta. Työelämäyhteyksiä voidaan kehittää monella eri tavalla; käytännön projektit pitäisi sitoa tiiviimmin opetukseen, harjoittelun laatuun ja ohjaukseen tulee kiinnittää enemmän huomiota, lisäksi opinnäytetyöt ovat luontainen kanava käydä vuoropuhelua koulutuksen ja työelämän kesken.

Alumnien hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä, opiskelijoiden mentoroinnissa tai vierailevina luennoitsijana pitää sisällään vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Aluevaikuttavuus, edelläkävijyys ja osallisuus työelämän muutoksessa edellyttää työelämäyhteyksien kehittämistä laajalla rintamalla, koko ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden voimin. Uraohjaukseen yhdistettynä työelämälähtöinen koulutus antaa opiskelijoille paremman käsityksen työelämästä.

Työura on täynnä mahdollisuuksia

Tradenomin arvostus työelämässä on kasvanut tasaisesti. Työnantajien näkemykset tradenomeista ovat yhä positiivisempia. Tutkinnolla on oma paikkansa ja profiilinsa esimerkiksi kauppatieteiden kandidaatin ja maistereiden rinnalla. Tradenomitutkinnon nähdään antavan soveltuvan pohjan asiantuntija- ja esimiestehtäviin, joihin enemmistö tradenomeista myös työllistyy.

Tutkinto ei kuitenkaan takaa työtä. Jokaisen valmistuneen on osattava markkinoida osaamistaan ja tuotava esille vahvuutensa niin persoonana kuin alan asiantuntijana. Haastetta työllistymiseen tuovat myös alati lisääntyvät kanavat rekrytoitumiselle. Valmistumisen jälkeiset kaksi vuotta määrittävät voimakkaasti tulevaa urakehitystä; jos tuona aikana ei urapolkua kohti asiantuntijatehtäviä löydy, heikkenee todennäköisyys tällaiseen urakehitykseen merkittävästi – vuosittain työmarkkinoille tulee yli 5 000 uutta tradenomia. Myös suhdannevaihtelut vaikuttavat voimakkaimmin vastavalmistuneisiin. Ammattikorkeakoulun seurantaa ja tukea vastavalmistuneille tulee kehittää – pudokkaisiin ei ole varaa.

Ammattikorkeakoulun tehtävä on kouluttaa osaajia työelämään. Tradenomien menestykseen työelämässä voidaan vaikuttaa huomattavasti koulutuksen aikana. Tämän mahdollisuuden täysi hyödyntäminen on tärkeää, jotta edistetään tradenomien menestystä työelämässä ja lisätään tutkinnon houkuttelevuutta. Tässä työssä myös Tradenomiliitto TRAL ry on vahvasti mukana.

Tradenomiliitto TRAL ry on akavalainen tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ammattijärjestö, jolla on yli 28 000 jäsentä. Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry on TRAL:n jäsenliitto, joka vastaa tradenomiopiskelijoiden edunvalvonnasta valtakunnallisesti. TRAL on kaikkien tradenomien yhteinen työelämän edunvalvonta-, palvelu- ja markkinointiorganisaatio. TRAL edistää tutkinnon tunnettuutta ja tradenomien asemaa työelämässä. Tutkintopohjaisena liittona TRAL edustaa tradenomeja riippumatta heidän toimialastaan tai työtehtävästään aina opiskeluajoista eläkeikään saakka urakehityksen eri vaiheissa.

Kirjoittaja

Johanna Tuovinen, asiamies,  johanna.tuovinen(at)tral.fi, Tradenomiliitto TRAL ry

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *