2/2011, Koulutus ja oppiminen, Puheenvuoro

Korkeakoulutusta kulttuuripääkaupunkihankkeissa

Kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia vietettiin 15.1.2011 kirpeässä pakkassäässä. Kuva: 2011 Säätiö/ Lauri Paasio
Kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia vietettiin 15.1.2011 kirpeässä pakkassäässä. Kuva: 2011 Säätiö/ Lauri Paasio

Tänä vuonna kulttuuri on Turussa esillä enemmän kuin koskaan. Parhaillaan meneillään oleva Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi nostaa esiin kulttuurin toimijoita eri kansankerroksista ja näkökulmista. Tie tähän vuoteen on ollut pitkä – kymmenvuotinen. Vuonna 2001 Turun kaupunginjohtajat esittivät kulttuuriministeri Suvi Lindenille Turun kiinnostuksen toimia kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011. Varsinainen valmistelutyö alkoi jo vuonna 2003. Alusta asti Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia on ollut mukana suunnittelutyössä ja se on antanut oman panoksensa turkulaisen kulttuurin ja kulttuurialan koulutuksen esiin nostamisessa.

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia on yksi Suomen suurimmista kulttuurialan ammattikorkeakoulutusyksiköistä. Taideakatemian viisi koulutusohjelmaa kouluttavat laaja-alaisesti kulttuurialalle tarjoten myös muutamia kansallisesti ainutlaatuisia koulutuksia, kuten animaatio, sirkus, nukketeatteri ja mainonnan suunnittelu. Uutena koulutuspalettia täydentävänä osa-alueena on vuoden 2011 alusta aloittanut journalismi.

Alan rajoja rikkomaan

Taiteen ja kulttuurin koulutusmäärät ovat jälleen keskustelussa, ja yleisen näkemyksen mukaan koulutusta tulisi vähentää merkittävästi. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden pääteemaksi on otettu ”kulttuuri tekee hyvää”. Kulttuuripääkaupunkivuoden hankkeissa on haluttu nähdä kulttuurin moninaisuus ja tuoda esiin positiivisia elämänlaatuun ja hyvinvointiin liittyviä näkökulmia. Taideakatemian TKI-toiminnassa on haluttu luopua vanhanaikaisesta ajatuksesta ”omalla alalla toimimisesta”. Sen sijaan yhteyksiä on lähdetty avaamaan ennakkoluulottomasti mm. terveys- ja hyvinvointialan suuntaan. Näemme kulttuurin yhteiskunnalliset yhtymäkohdat erinomaisina työllistymismahdollisuuksina ammattimaisille toimijoille. Samalla kulttuurin ja taiteen tuoma sisällöllinen lisäarvo saadaan näkymään monilla uusilla aloilla. Tilastollisesti tämä on haaste, koska aivan yhtälailla teknologiayrityksen viestintäosastolla toimiva kuvataiteilija kuin sairaalamuusikkokin ovat koulutustaan vastaavissa tehtävissä – tosin kulttuurialan ulkopuolella.

Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa on tämän kevään aikana ilmestynyt kolme julkaisua, joissa käsitellään taiteen ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä: ”Taidetyöskentely arjen näyttämöillä – teoriaa, menetelmiä ja sovelluksia” (toim. Anja Kuukasjärvi, Outi Linnossuo ja Jussi Sutinen); ”Ihminen ja musiikki – musiikillisen vuorovaikutuksen ulottuvuuksia” (toim. Liisa-Maria Lilja-Viherlampi) ja ”Iloa ja eloa – musiikkitoiminnasta sairaala- ja hoivakotiympäristöissä” (toim. Liisa-Maria Lilja-Viherlampi). Nyt jo tutkimuksellisestikin todennetut tulokset ovat erittäin lupaavia ja jatkokehittelyyn kannustavia.

Neljä omaa hanketta

Kulttuuripääkaupunkivuoden hankeohjelmahaussa Taideakatemia sai läpi neljä omaa hanketta. Sen lisäksi Turun AMK:n tulosalueita on mukana useissa muissa kulttuuripääkaupunkihankkeissa, ja Turku 2011 -säätiö on tehnyt myös suoria toimeksiantoja mm. kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisiin ja hankedokumentointiin liittyen. Taideakatemian hankkeista kaksi korostaa perinteisiä erityisiä osaamisalueita uusiin miljöisiin vietyinä. Mobiilianimaatiohankkeessa tehtiin kymmeniä lyhyitä animaatioita, joita esitetään yllättävissä paikoissa verkossa ja kaupungilla. Future Circus -hanke täyttää Turun elokuussa kansainvälisellä sirkusfestivaalilla. Uraauurtavaa yhteistyötä hankkeessa tehdään Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen kvanttifysiikan keskuksen kanssa Quantum Circus -työpajoissa.

Kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisissa Tu‐ run AMK:n opiskelijat tekivät yhteistyötä ava‐ jaisten taiteellisessa vastuussa olleen englanti‐ laisen Walk The Plank ‐ryhmän kanssa. Ava‐ jaisten toteutukseen osallistui muotoilun, esittävän taiteen, kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmien opiskelijoita. Kuvassa näkyy mm. sirkusopiskelijoita nostureissa ja tulikep‐ pien kanssa sekä kuvataitelijoiden työstämiä tulifiguureja. Kuva: 2011 Säätiö/ Olli Sulin
Kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisissa Tu‐ run AMK:n opiskelijat tekivät yhteistyötä ava‐ jaisten taiteellisessa vastuussa olleen englanti‐ laisen Walk The Plank ‐ryhmän kanssa. Ava‐ jaisten toteutukseen osallistui muotoilun, esittävän taiteen, kuvataiteen ja viestinnän koulutusohjelmien opiskelijoita. Kuvassa näkyy mm. sirkusopiskelijoita nostureissa ja tulikep‐ pien kanssa sekä kuvataitelijoiden työstämiä tulifiguureja. Kuva: 2011 Säätiö/ Olli Sulin

Yhteisöllinen ja hyvinvointiin liittyvä näkökulma nousee esiin ”Old Spaces, Living Art” sekä ”2000 & 11 Omakuvaa” -hankkeissa, joissa opiskelijoita, ammattilaisia ja tavallisia kaupunkilaisia tuodaan yhteen kulttuurin keinoin. Old Spaces, Living Art -hanke elävöittää historiallisia tiloja Turussa ja Tallinnassa koululaisten toteuttamien tanssija mediaprojektien avulla. Hankkeen aikana nuoret taiteilijat vetävät työpajoja, joista syntyy lasten toteuttamia yhteisötaideteoksia. 2000 & 11 Omakuvaa -hankkeessa toteutetaan 2011 omakuvaa, joista järjestetään 8 näyttelyä syksyn 2011 aikana. Turkulaiset valokuvataiteilijat sekä kutsutut kuvataiteilijat toimivat omakuvallisten ja yhteisötaiteellisten työpajojen vetäjinä.

Kulttuuripääkaupunkivuosi tukee hyvin Taideakatemian TKI-toimintaa, jonka tavoitteena on soveltavan kehitystoiminnan ja soveltavan taiteen integrointi opetukseen. Hankkeet rikastuttavat opetusta ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden kehittää yrittäjämäistä työskentelytapaa. Samalla oppilaitos tukee alueellisten toimijoiden osaamisen kehittymistä. Kulttuurialalle luontevaa on toimiminen paitsi yritysten ja yhteisöjen kanssa, myös suoraan kulttuurin loppukäyttäjien parissa. Todellinen asiakaskontakti ja -palaute ovat kehittyvälle taiteilijalle ensiarvoisen tärkeää.

Uusi näkökulma opettajuuteen

Hanketoiminta on haaste perinteiselle opettajuudelle. Opettajilta vaaditaan samanlaisia uudistumisen ja projektinhallinnan valmiuksia kuin nykyaikaiseen työelämään valmistuvilta opiskelijoilta. Teoriatiedon käytäntöön soveltaminen on ollut kulttuurialalla itsestään selvyys vuosikausia. Sen sijaan projektinhallinnan taidot, rahoitusmekanismien tunteminen ja osaamisen tuotteistaminen ovat monelle pitkän linjan opettajalle uusia osaamisvaateita. Tämä korostuu erityisesti monialaisten rajoja rikkovien hankkeiden moniammatillisissa työryhmissä työskenneltäessä. Ammattiopettajuuskaan ei voi enää pohjautua perinteiseen ammattikuvanäkemykseen.

Kulttuuri kuuluu kaikille

’Kulttuuripääkaupunkivuosi on pian puolivälissä. Vanhaan VR:n konepajaan Turun rautatieaseman läheisyyteen saneerattu kulttuurikeskus Logomo on vetänyt näyttelyihin ja esityksiin ennätysyleisöjä. Kansaa ovat liikuttaneet niin keski-ikäisten harrastajien toteuttama Hair-musikaali kuin Turun nuoren teatterin 1827 Infernal Musical, jonka lisänäytöksetkin olivat viimeistä sijaa myöten loppuunmyytyjä. Vuosi on tarjonnut myös turkulaisille opiskelijoille ainutkertaisen mahdollisuuden nähdä erikoisannos kulttuurin moninaisuutta ja päästä toteuttamaan itseään uusilla näkyvillä tavoilla. Kulttuuripääkaupunkivuoden pitkäaikaiset vaikutukset tulevat arvioitavaksi vasta vuosien päästä. Tässä vaiheessa on kuitenkin huomattavissa, että ”kulttuuri kuuluu kaikille” -tunnuslause elää Turussa vuonna 2011.

Kirjoittaja

Timo Tanskanen, koulutusjohtaja, timo.tanskanen(a)turkuamk.fi, Turun ammattikorkeakoulu / Taideakatemia

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli