1/2015, Koulutus ja oppiminen, Tutkimus ja innovaatiot

Projektioppimisen avulla käytännön ympäristötehokkuusyhteistyötä – Case: EcoMill-projekti

Ecomill-yhteistyöprojekteihin osallistui noin 200 opiskelijaa ja lähes 20 opettajaa

EcoMill-projektissa ympäristötehokkuus ja projektioppiminen yhdistettiin menestyksellisesti 27 työelämälähtöisessä yhteistyöprojektissa 18 eri organisaation kanssa. Yhteistyöprojekteihin osallistui noin 200 opiskelijaa ja lähes 20 opettajaa. Yhteistyöprojekteista kerätyn palautteen mukaan konkreettinen projekti antaa enemmän sekä opiskelijoille että yritykselle – liian käsitteellinen aihe jää opiskelijalle kaukaiseksi, minkä lisäksi yrityksen saama hyöty jää vähäiseksi (Jänis 2014c).

Projektioppimisen toteuttaminen EcoMill-projektissa aloitettiin yrityksen tarpeen eli ns. ympäristötehokkuusongelman määrittelemisellä. Tämän jälkeen yritys saatettiin yhteistyöhön sopivan opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa. Opiskelijat saivat työn aikana tukea ja ohjausta opettajilta, EcoMill-projektin henkilökunnalta sekä yritykseltä. EcoMill-projektihenkilöstö suoritti laadunvarmistuksen ennen kuin tulokset toimitettiin yritykselle.

Yhteistyöprojekteja tehtiin harjoitteluina, opinnäytetöinä, projektitöinä sekä osana perusopetusta. Osassa yhteistyöprojekteja hyödynnettiin problem based lerning- ja work shadowing -menetelmiä oppimisen tukena.

Esimerkkejä yhteistyöprojekteista

Seuraavassa on esitelty muutama EcoMill-projektissa toteutettu ympäristötehokkuutta parantava yhteistyöprojekti. Kaikki yhteistyöprojektit on koottu sähköiseen näyttelyyn, joka löytyy osoitteesta http://blogit.lamk.fi/paikallisia-tekoja/ecomill-nayttely-2/.

Elinkaariarviointi johti kovalevytuotteen ympäristöselosteeseen

Opinnäytetyönä keväällä 2014 toteutetussa yhteistyöprojektissa tehtiin Suomen Kuitulevy Oy:n kovalevytuotteelle standardin SFS-EN 15804 mukainen tyypin III ympäristöseloste (EPD) työkaluksi yrityksen B2B-viestintään ja markkinointiin. Työ koostui kovalevytuotteen SFS-EN ISO 14040 vaatimusten mukaisesta elinkaaritarkastelusta, itse selosteesta sekä projektiraportista, joka toimii läpinäkyvänä selostuksena käytetyistä menetelmistä ja tiedoista. Ympäristöteknologian opiskelija Petri Korhosen tekemä ympäristöseloste edisti yrityksen toiminnan läpinäkyvyyttä ympäristöasioissa. (Jänis 2014a).

Hulevesikiven ympäristöarvot ja niiden markkinointi

Tässä osana opintojaksoa toteutetussa yhteistyöprojektissa 39 opiskelijaa työsti Rakennusbetoni ja -elementti Oy:n kehittämää uutta Hulekivi 100 -tuotetta ympäristönäkökulmasta. Ryhmä tarkasteli keväällä 2014 yrityksen ympäristöarvoja ja niiden merkitystä markkinoinnissa sekä laajemmin betoniteollisuuden elinkaarta ja materiaalitehokkuutta.

Kuvio 1. Tehdyt ladontaehdotukset kuvattiin osana työn toteutusta.

Opiskelijat perehtyivät tuotteeseen myös esittämällä yritykselle erilaisia ladontatapoja (Kuvio 1). Projektissa tuotetta tuli tarkastella niin ympäristötehokkuuden, kaupallistamisen kuin markkinoinninkin näkökulmasta. Yhteistyö toteutettiin osana Elinkaariajattelu ja materiaalitehokkuus -opintojaksoa. (Jänis 2014a). Toteutetun projektin myötä huomattiin, että iso ryhmä pystyy tuottamaan paljon uusia ideoita ja yritykselle tarpeellista tietoa, jota ei edes osattu tavoitella.

Uusia ideoita biojätetyöpajassa

PBL eli Problem Based Learning on opetusmenetelmä, joka edistää tutkivaa oppimista. PBL-menetelmässä työskentely tapahtuu syklinä, joka koostuu useammasta eri vaiheesta (Kuvio 2). Menetelmä otetaan käyttöön työpajassa, jossa osallistujille perehdytetään lähtötilanne. Tämän jälkeen seuraa vapaata ideointia ryhmissä ja lopulta oppimistehtävän määrittely ryhmän kesken. Toisessa vaiheessa osallistujat tekevät itsenäistä opiskelua vastatakseen määrittämäänsä oppimistehtävään. Syklin kolmannessa vaiheessa oppimistehtävien tulokset esitellään muille ryhmille sekä käydään läpi palaute. (Öystilä 2012).

Kuvio 2. PBL-syklin vaiheet.

EcoMill-projektin lokakuussa 2011 järjestämässä biojätetyöpajassa käsitellyt ympäristötehokkuusongelmat olivat kotitalouksien likainen energiajäte sekä kouluissa syntyvä turha ruokajäte. Kyseessä oli ensimmäinen EcoMill-projektissa järjestetystä viidestä PBL-työpajasta ja kohderyhmänä 20 Aalto-yliopiston opiskelijaa. Annettujen ympäristötehokkuusongelmien perusteella ryhmät muodostivat oppimistehtävät, joiden pohjalta laadittiin raportit.

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan PBL-lähetymistapa nähtiin tehokkaana uusien ideoiden syntymiseksi. Toisaalta ideariihi-osuuden sekä oppimistehtävän laatimisen koettiin kestävän liian pitkään. EcoMill-projektin edetessä huomattiin, että menetelmän käyttö kehitti opiskelijoiden kärsivällisyyttä, sopeutumiskykyä ja toisaalta kriittistä ajattelua. Ideoinnille on tärkeä jättää paljon aikaa, jotta käsiteltävästä aiheesta aukeaa uusia näkökulmia.

Kuvio 3. Biojätetyöpajassa opiskelijat joutuivat sopeutumaan ryhmän toimintaan ja sietämään epävarmuustekijöitä.

Hoitoalan ympäristönäkökulmia työtä varjostamalla

Work shadowing eli työn varjostaminen on työn kehittämisen menetelmä, joka perustuu vertaistoimintaan. Menetelmässä saman alan työntekijät seuraavat ja havainnoivat kumpikin vuorollaan toisen työskentelyä 1–2 päivän ajan. (Häkkinen 2011). EcoMillissä työn tekemistä ja puitteita tarkasteltiin käyttämällä Work Shadowing -menetelmää ympäristönäkökulmasta.

Kolmannen vuosikurssin terveydenhoitajaopiskelijat havainnoivat lokakuussa 2012 Lahden kaupungin Lepolakodin palvelutalon ja Keskustan kotihoidon työntekijöitä työpäivän ajan. Työn varjostamisen havainnot raportoitiin yhteisen mallin mukaan. Opiskelijat havainnoivat asioita, joihin työntekijä voi omassa toiminnassaan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi liikkuvassa työssä kuluva aika, jätteiden lajittelu, veden ja energian käyttö, hoitovälineiden käyttö sekä työtapojen muuttaminen. Havainnoinnin tulokseksi saatiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Havainnointi työpaikoilla vahvisti työelämän tarpeita vastaavaa opetusta, opiskelijoiden osaamista ja sitoutumista alueelle (Jänis 2014b).

Menetelmästä saadun palautteen perusteella työn varjostus herätti hoitajat pohtimaan ympäristöasioita ja valintoja. Yksikkö sai tietoa ympäristöasioiden tilanteesta sekä mahdollisista epäkohdista. Opiskelijoiden ympäristöosaaminen lisääntyi, minkä lisäksi opiskelijat kertoivat vievänsä tietoa eteenpäin tuleviin työpaikkoihin. Palautteessa kritisoitiin myös kyseisen toiminnan tarkkailun tarpeellisuutta, sillä kotihoidon asiakkaat päättävät monia asioita itse. Lisäksi mietittiin, tulisiko tarkkailtavalle paljastaa tarkkailun rajaus – tämä kun saattoi vaikuttaa työntekijän toimintaan tilapäisenä skarppauksena. (EcoMill 2012).

Opiskelijayhteistyö hyödytti yrityksiä konkreettisesti

Työelämäkumppaneilta välittömästi kunkin projektin jälkeen kerätyn palautteen perustella saatuja tuloksia pidettiin hyvinä ja jopa yllättävinä. Yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä, eikä sen koettu kuormittavan yritystä. Palautteen mukaan tehty projekti lisäsi työntekijöiden tietoja ympäristönäkökulmista omalla työpaikalla. Työelämän kehitysehdotuksissa tuli ilmi toiveita siitä, että olisi hyvä hahmottaa kokonaiskuva, selkeyttää ohjeistukset ja työnjako sekä tarkkailla aikataulussa pysymistä. (Jänis 2014c).
Työelämäkumppaneilta hankkeen lopussa kerätyn palautteen mukaan yhteistyöprojekteista oli yrityksille hyötyä myös jatkossa. EcoMill-projektissa tuotettuja tuloksia on hyödynnetty mm. jatkotoimenpiteiden ja -selvitysten pohjana, yritysten tuotekehityksessä ja asiakasviestinnässä. Vastausten perusteella yritykselle tehdyn projektin tuloksilla on ollut merkitystä yrityksien liiketoimintaan, vaikka kaikki eivät osanneet arvioida vaikutusta. (Jänis 2014c).

Opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan projektioppimisessa hyvää oli mm. käytännönläheisyys yhdistettynä teoriaan, ryhmätyöskentely- ja organisointitaitojen kehittyminen, oikeaan projektitehtävään pohjaava motivaatio sekä kontaktit eri tahoihin. Kritiikkiä projektioppimista kohtaan nousi epämääräisistä tehtävänannoista, liian korkeista laatuvaatimuksista, liian pienistä aikaresurssista, tiedottamisen puutteista sekä liiasta vastuusta omasta oppimisesta. (Jänis 2014c).

Taulukko 1: Opiskelijapalaute työelämäyhteistyöprojekteista asteikolla 1–5 vaihteluvälinä esitettynä.

Opin jaksolla riittävästi teoriaa/taustatietoja 2,9–4
Opin jaksolla projektitoimeksiannon/projekticasen kautta käytännön työskentelyä 2,6–4,3
Työskentelymuoto (ryhmätyö) oli jaksolle sopiva 2,2–4,1
Jakson projektityön tulokset esiteltiin muille ryhmäläisille mielekkäällä tavalla 2,4–4,5
Yhteensä 2,6–4,2

Opettajilta kerätyn palautteen perusteella tyytyväisiä oltiin sisältöön, aikatauluun sekä palautekeskusteluun. Opettajat olivat tyytyväisiä siitä, että opiskelijat otettiin vakavasti ja sitoutettiin ongelmanratkaisuun, heille annettiin tehtävän edellyttämät työkalut sekä heille osoitettiin työn merkitys. Projektioppimisen järjestämistä toivottiin edelleen kehitettävän lisäämällä teoriaopetusta sekä vierailuja. Lisäksi opiskelijoille olisi palautteen mukaan hyvä selventää työnjako opettajien ja projektityöntekijöiden kesken. (Jänis 2014c).

EcoMill-ympäristötehokkuuspaja oli Euroopan sosiaalirahaston tukema projekti, jonka kansallinen rahoittaja oli Hämeen Ely-keskus. Projektia toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Lahden keskuksen kanssa 31.7.2013 saakka.

Kirjoittaja

Reetta Jänis, projektipäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu, reetta.janis@lamk.fi

Päivi Kärnä, projektisuunnittelija, Lahden ammattikorkeakoulu, paivi.karna@lamk.fi

EcoMill. 2012. Work shadowing -yhteenveto.

Häkkinen, M. 2011. Työn varjostaminen: varhaiskehittämismenetelmä. eOSMO-hankkeen verkkodokumentti [viitattu 21.4.2014]. Saatavissa: http://www.eosmo.fi/tyokirja/varjostaminen/index.html

Jänis, R. 2014a. Opintojaksoilla tehdyt caset. EcoMill-projektin sähköinen näyttely [viitattu 27.10.2014]. Saatavissa: http://blogit.lamk.fi/paikallisia-tekoja/ecomill-nayttely-2/caset-eli-tapaustutkimukset/opintojaksoilla-tehdyt-caset/

Jänis, R. 2014b. Work Shadowing osana opetusta. EcoMill-projekti. Powerpoint -esitys.

Jänis, R. 2014c. EcoMill-projektin toiminnan arviointiraportti. EcoMill-projekti.

Öystilä, S. 2012. PBL:n perusteet ja syklin vaiheet. Eduta Oy. Powerpoint-esitys.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli