3/2018

Digiajan opinnäytetyöprosessi

Kirjoittajat: Merja Koikkalainen, Marika Kunnari & Soili Mäkimurto-Koivumaa.

Digitalisaatio YAMK-koulutuksessa

Lapin AMKissa käynnistettiin syksyllä 2017 uusi kokonaan verkossa toteutettava YAMK-koulutus teemalla Digiajan palvelujohtaminen. Koulutus toteutetaan monialaisena ja siihen ovat hakukelpoisia eri alojen korkeakoulututkinnon suorittaneet. Koulutukseen hyväksytyt suorittavat perustutkintonsa mukaisen YAMK-tutkinnon joko 60 tai 90 opintopisteen laajuisena. Ensimmäisessä toteutuksessa on mukana opiskelijoita eri puolelta Suomea ja Suomen rajojen ulkopuolelta.

Uuden koulutuksen taustalla on digitalisaatiokehitys, joka on alkanut jo noin 30 vuotta sitten. Tekniset edellytykset digitalisaation toteuttamiseksi eri aloilla ovat siten jo olemassa. Ilmiö ei ole uusi, mutta siihen liittyvä muutosprosessi on kiihtynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Myös julkinen valta näkee, että digitalisaation mahdollisuudet tulee hyödyntää niin talouden kehittämisessä kuin koulutuksen yhteydessäkin (Valtioneuvoston kanslia, 2015).

Digitalisaation ohella toinen keskeinen ilmiö on palveluvaltaistuminen, jolloin eri toimialojen yrityksille avautuu uusia globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia. Palveluvaltaistumiseen liittyen taloudessa ollaan siirtymässä tuotekeskeisestä ajattelusta (Goods Dominant Logic, GDL) palvelujohtoiseen toimintaan (Service Dominant Logic, SDL). Palveluiden osuus Suomen BKT:sta onkin merkittävä (n. 70 % vuonna 2015) ja etenkin yksityisten palveluiden kokonaisuusosuus kasvaa jatkuvasti; tällä hetkellä yksityisistä kulutusmenoista niihin menee yli 50 prosenttia (Ahlqvist 2014).

Työ- ja elinkeinoministeriön (2015) selvitysten mukaan digitalisaatio luo uusia toimintamahdollisuuksia varsinkin palvelualoilla sen tukiessa tehokkaasti ajasta ja paikasta riippumatonta palvelutuotantoa. Kyetäkseen hyödyntämään nämä uudet mahdollisuudet, eri alojen toimijoiden tulee ymmärtää ja hallita aineettomien resurssien, verkostoitumisen ja asiakkaan arvonluonnin tunnistamisen yhteys (Vargo & Lusch 2008). Lisäksi digitaalinen alustatalous, uusien palveluiden kehittäminen ja uudet toimintamuodot (esim. jakamistalous) haastavat organisaatioita uudistamaan toimintaansa. Näistä syistä nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan uutta ja uudistuvaa sähköisissä ympäristöissä tapahtuvaa yhteistyöosaamista, asiakaslähtöisyyteen ja asiakassegmentointiin liittyvää osaamista, johtamisosaamista, kokonaisuuksien hallintaosaamista sekä moniammatillisuuteen liittyvä osaamista (ks. Mattila 2015, OKM 2015).

Lapin AMKin Digiajan palvelujohtaminen -koulutus tuo valmistuvalle edellä kuvatun osaamisen ohella koulutuskohtaista osaamista hajautettujen työympäristöjen johtamisesta ja monialaisen palvelutalouden kehittämisestä. Koulutusta suunniteltaessa on tehty yhteistyötä useiden sekä alueellisten että valtakunnallisten organisaatioiden kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena koulutuksella edistetään lisäksi mm. opiskelijoiden asiakastarpeiden ymmärrysosaamista eri tilanteissa sekä liiketaloudellista johtamisosaamista.

Sopeutumiskyky, halu elinikäiseen oppimiseen ja uusien taitojen hankkimiseen ovat asioita, jotka korostuvat työelämässä (Parviainen, Federley, Grenman & Seisto 2017). Tulevaisuudessa työ ja vapaa-aika tulevat nivoutumaan entistä enemmän limittäin ja monipuoliseen kyvykkyyksien kehittämiseen tulisi panostaa (Hautamäki, Leppänen, Mokka & Neuvonen 2017). Digiajan palvelujohtamisen koulutuksessa opinnäytetyöprosessia on uudistettu niin, että se palvelee entistä paremmin työelämän tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeita.

Monialainen opinnäytetyö verkossa

Digiajan palvelujohtamisen opinnäytetyöprosessi toteutetaan Lapin AMKissa kehitetyn monialaisen opinnäytetyöprosessin (MONT) pohjalta (ks. Mäkimurto-Koivumaa & Kärnä 2016). MONT-opinnäytetyöprosessi nojautuu poikkitieteellisyyteen ja työelämäläheisyyteen. Opinnäytetyöprosessi noudattaa Lapin AMKin YAMK-opinnäytetyöoppaan mukaista opinnäytetyöprosessia (Kärnä, Jauhola, Koikkalainen, Mäkimurto-Koivumaa, Törmänen, 2016). MONT-opinnäytetyöt tehdään monialaisissa pienryhmissä, joka Digiajan palvelujohtamisen koulutuksessa rakentuu koulutukseen osallistuvien monialaisuuden varaan. Poikkialaisuus luo puitteet uusien innovaatioiden ja erilaisten rajapintojen ylittämiseen. Toteutustavasta on saatu hyviä kokemuksia jo aiemmissa MONT-prosesseissa vuosina 2014–2016.

Opiskelijat muodostavat pienryhmiä itseään kiinnostavien kehityskohteiden pohjalta. Keskeistä on prosessissa toteutuva yhteistyö ja yhteiskehittäminen. Viimeisimmässä MONT-prosessissa 2016–2017 opinnäytetöiden dokumentointia kehitettiin siten, että opiskelijoiden pienryhmät laativat kukin itsenäisen artikkelin ja kaikista artikkeleista sekä opiskelijoiden yhteiskirjoittamisena tuottamasta yhteisestä osiosta koostettiin yksi yhteinen julkaisu (Alatalo-Keskitalo ym. 2018; Remes ym. 2018).

Digiajan palvelujohtamisen MONT-prosessia kuvaa parhaiten alla oleva kuvio 1.

Kuvio 1. MONT-prosessi Digiajan palvelujohtamisessa.

Opinnäytetyöprosessi käynnistyy heti ensimmäisen lukukauden alussa, jolloin opiskelijat palauttavat lyhyen kuvauksen heitä kiinnostavista kehittämiskohteista. Niiden perusteella koko koulutuksen opiskelijajoukko jaetaan pienempiin teemakohtaisiin ryhmiin. Viimeisimmässä toteutuksessa vuoden 2017 syksyllä teemaryhmiksi muotoutuivat digipalvelut, johtaminen ja etätyö. Teemaryhmien koostamisen jälkeen opiskelijat edelleen muodostavat yhteisten verkossa toteutuvien opinnäytetyötapaamisten yhteydessä omia monialaisia pienryhmiään, jotka sitten ryhtyvät tekemään opinnäytetyöprosessia eteenpäin vieviä oppimistehtäviä. Opinnäytetyöprosessissaankin opiskelijat käyttävät useita verkkoympäristöjä, kuten mm. GSuite, Google Drive, AC, Moodle, Flinga ja Skype for Business. MONT-prosessiin liittyvät teemaryhmäkohtaiset yhteiset tapaamiset pidetään AC:n välityksellä ja eri dokumenttien yhteistyöstämisessä opiskelijat useimmiten käyttävät Google Driven työkaluja.

Keskeistä verkossa toteutuvassa opinnäytetyöprosessissa on opiskelijoiden oma aktiivisuus ja vastuun ottaminen koko prosessin aikana. Teemaryhmäkohtaisissa tapaamisissa MONT-ohjaajan roolina on toimia lähinnä valmentajana ja tukea opinnäytetyöpienryhmien työtä. Lukuvuoden aikana tapaamisia on toteutettu kaikkiaan yhdeksän kertaa. Jokaisessa tapaamisessa yksi teemaryhmän opiskelija toimii puheenjohtaja ja yksi laatii tapaamisen muistion.

Verkossa toteutuva MONT-prosessi on rakennettu siten, että opinnäytetyö valmistuu 1,5 vuoden aikana. Opinnäytetyöpienryhmät kirjoittavat omasta kehittämistehtävästään artikkelin ja sen lisäksi teemaryhmän opiskelijat koostavat yhteiskirjoittamisena teemaansa liittyvän yhteisen tietoperustan. Yhteisen tietoperustan hahmottamisen tukena opiskelijat käyvät yhteistapaamisissa keskustelua eri opinnäytetöitä yhdistävistä asioista ja tunnistavat niiden perusteella yhteisen tietoperustan sisällön. Artikkelit ja yhteinen tietoperusta kootaan prosessin päätteeksi yhteisjulkaisuksi. Opinnäytetyöt esitellään kaikkien teemaryhmien yhteisessä verkossa pidettävässä seminaarissa syksyllä 2018.

Onnistumisia ja kehittämiskohteita

MONT-prosessinsa syksyllä 2017 aloittaneilta Digiajan palvelujohtamisen opiskelijoilta kerättiin alkukesästä 2018 palautetta prosessiin kohdistuvista tyytyväisyyden aiheista ja kehittämisen tarpeista. MONT-prosessissa tyytyväisyys liitetään monialaiseen työskentelyyn ja sen mahdollistamaan tarkastelujen laaja-alaisuuteen.

Monialaisuus ja yhdessä tekeminen ja kirjoittaminen ovat myös mielestäni hyviä asioita prosessissa. Se tuo mielestäni syvyyttä työhön, kun jokainen katsoo aihetta hieman eri tavoin oman kokemuksen kautta. Myös viitekehykseen saadaan monipuolisuutta, kun ajanhallinnallisesti kaksi tai kolme henkilöä perehtyy aiheeseen eri lähteiden kautta.

MONT-prosessissa toteutuva ryhmän tuki koetaan tärkeänä. Tyytyväisyys kohdistetaan lisäksi aikataulutusten osalta heti opintojen alussa alkavaan MONT-prosessiin ja prosessia eteenpäin vieviin oppimistehtäviin.

Kun työ tehdään ryhmässä ja tiukasti aikataulutettuna, kenelläkään ei valmistuminen jää roikkumaan tekemättömän opinnäytetyön takia.

Myös opinnäytetöiden artikkelimuotoon ja yhdessä työstettävään artikkeleista koostuvaan julkaisukokonaisuuteen ollaan tyytyväisiä. Edelleen tyytyväisyys kohdistetaan tutoropettajien toimintaan liittyen MONT-prosessia koskevaan tiedottamiseen sekä ohjaukseen.

Kehitettävinä osa-alueina tuodaan esille tarve kokonaisprosessin (ml. oppimistehtävät) aikataulun esille tuomisesta heti opintojen alussa sekä pidemmästä aikaresurssitarpeesta koskien MONT-pienryhmien ja opinnäytetyön aiheen päättämistä.

Alussa jo voisi paljastaa kaikki opinnäytetyöhön liittyvät tehtävät ja aikataulut. Jotenkin pääsi silti yllättämään opinnäytetyön valmistumisaika eli tulee silti aika kiire.

MONT-tapaamisten sisältöihin ja kestoon toivotaan tarkennusta. Kehittämistä toivotaan myös MONT-prosessiin liittyvien oppimistehtävien sekä opinnäytetyösuunnitelman aikatauluttamiseen.

Liian helposti käy niin, että meneillään olevan opintojakson tekeminen kiilaa edelle ja
opinnäytetyö/Mont-tehtävä jää liian vähälle huomiolle tai täysin lapsipuolen asemaan ainoastaan aikataulun kireyden takia.

Edelleen toivotaan yhteisen tietoperustan merkityksen selkeyttämistä. Lisäksi ehdotetaan yhteisen tietoperustan työstämistä MONT-prosessiin liittyvänä oppimistehtävänä.

Yhteisen tietoperustan kirjoittamisen voisi myös toteuttaa oppimistehtävänä. Näin sekin tulisi selkeästi aikataulutettua ja sitoutuminen sen kirjoittamiseen olisi parempaa.

Käytännön asioihin liittyen toivotaan vielä vahvempaa perehdytystä tiedonhankintaan, kirjaston järjestelmiin sekä selvennystä oppimistehtävissä ja opinnäytetyössä käytettäviin lähteisiin kohdistuviin vaatimuksiin.

Seuraavan MONT-prosessin alkamisajankohta on käsillä. Edellä kuvattu palaute on ohjannut uuden prosessin suunnittelua. Muutoksia on kohdennettu erityisesti prosessin aikataulutukseen. Jatkossa kokonaisprosessi aikatauluineen on opiskelijoille nähtävissä heti sen alussa ja opinnäytetyösuunnitelman valmistumisaikataulua on aikaistettu. Myös oppimistehtävien ja MONT-tapaamisten sisältöjen osalta on tehty muutoksia. Jatkossa yhteisen tietoperustan kirjoittaminen aloitetaan MONT-prosessiin liittyvänä oppimistehtävänä ja MONT-tapaamisten sisällöt on suunniteltu siten, että ne helpottavat vielä aiempaa paremmin opiskelijoiden opinnäytetyöprosessin etenemistä. Opinnäytetyöprosessin kehittäminen jatkuu syksyllä 2018 aloittavien opiskelijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä työelämän tarpeita kuunnellen.

Kirjoittajat

Merja Koikkalainen, FT, yliopettaja, YAMK-yksikkö, Lapin ammattikorkeakoulu,
merja.koikkalainen(at)lapinamk.fi

Marika Kunnari, TtT, yliopettaja, YAMK-yksikkö, Lapin ammattikorkeakoulu, marika.kunnari(at)lapinamk.fi

Soili Mäkimurto-Koivumaa, FT, yliopettaja, YAMK-yksikkö, Lapin ammattikorkeakoulu, soili.makimurto(at)lapinamk.fi


Ahlqvist, K. (2014). Palvelut ovat merkittävä osa kotitalouksien kulutusta. Hyvinvointikatsaus 4. Tilastokeskus. Haettu 13.8.2018 http://tilastokeskus.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka_2014_04.html#_ga=2.169886178.392644657.1509610346-1821271719.1485776822.

Alatalo-Keskitalo, J., Hendriksson, K., Juottonen, M., Keisu, P., Lakkapää, P., Mänty, P., Palokangas, P., Ruokamo, O., Soisalo, J., Sundvik, J., Tuohimaa M. & Mäkimurto-Koivumaa, S. (toim.) (2018). Lapin tuntu. Osallisuus, merkityksellisyys, hyvinvointi. Lapin amkin julkaisuja sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 1/2018. Lapin ammattikorkeakoulu.

Hautamäki, A., Leppänen, J., Mokka, R. & Neuvonen. A. (2017). Katse ylös kuopasta mahdollisuuksiin. Uuden ajan työ ja toimeentulo. Sitra muistio.

Kärnä, V., Jauhola, E., Koikkalainen, M., Mäkimurto-Koivumaa, S. & Törmänen, O. (2016). Opinnäytetyöopas, ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Lapin ammattikorkeakoulu.

Mattila, A. (2015). Taustaselvitys digitalisaatiosta johtuvista muutoksista työympäristössä, osaamisvaatimuksissa ja työn tekemisessä valituissa rooleissa. Laurea ammattikorkeakoulu, kehitysyksikkö. Haettu 21.8.2018. https://ek.fi/wp-content/uploads/Taustaselvitys-digitalisaatiosta-Anssi-M.pdf.

Mäkimurto-Koivumaa, S. & Kärnä, V. (2016). YAMK MONT – uusi tapa tehdä ylempi¬en ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöitä. Teoksessa Yhteisopettajuus Lapin ammattikorkeakoulussa – näkökulmia ja käytänteitä oppimisen organisoin¬tiin. Helena Kangastie (toim.). Opetus ja oppiminen 8/2016. Lapin ammattikorkeakoulu.

OKM (2015). Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 14.
Parviainen, P., Federley, M., Grenman, K. & Seisto, A. (2017). Osaaminen ja työllisyys digimurroksessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 24/2017. Valtioneuvoston kanslia.

Remes, A-M., Hiltunen, E., Raivio, J., Kämä, J., Telkkälä, L., Kanala, M., Harjula, M., Ollikainen, R., Vaarala, R., Sarén, V-P. & Merja Koikkalainen (toim.) (2018). Elinvoimaisuus tulevaisuuden voimavarana. Monialaiset YAMK opinnäytetyöt pohjoista elinvoimaisuutta kehittämässä. Lapin amkin julkaisuja sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 2/2018. Lapin ammattikorkeakoulu.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2015). Palvelutalouden murros ja digitalisaatio. Suomen kasvun mahdollisuudet. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12.

Valtioneuvoston kanslia (2015). Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma. Hallituksen julkaisusarja 10. Haettu 21.8.2018 http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82.

Vargo, L. S. & Lusch, R. F. (2008). Service-dominant logic: continuing the evolution. Journal of the Academic Marketing Science; 36:1–10.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *