3/2013, Koulutus ja oppiminen, Opiskelijat

Verkkolehti ammattikorkeakoulun oppimisympäristönä

Monipuolinen oppimisympäristö

Verkkolehdestä voi muodostua valtava oppimateriaalipankki opiskelijoille ja opettajille. Arkistoituneet aineistot ovat linkitettävissä esimerkiksi Moodleen. Kun opiskelijat alusta lähtien oppivat siihen, että lehti on kiinteä osa opiskelua, siitä tulee heille paikka, josta he etsivät aiempien vuosikurssien opiskelijoiden artikkeleita, vinkkejä, alan ammattilaisten haastatteluja, alan tutkimuksia tai alumnien kertomuksia työstään ja siinä vaadittavasta osaamisesta. He myös tottuvat siihen, että eri opintojaksoilla tehtävänä voi olla aineiston tuottaminen lehteen. Verkkolehti tuottamisen kannalta kehittää mm. opiskelijan tiimityö- ja vuorovaikutustaitoja, aivoriihi- ja deadlinetyöskentelyä, verkkotekstitaitoja sekä medialukutaitoja ja mediakompetenssia. Verkkolehdestä tulee tärkeä osa opiskelijan oppimaan oppimista sekä ammatillista kasvua.

Case CuRec – Cultural Recreation Bulletin: miten lähdettiin liikkeelle?

Verkkolehti CuRec on Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan koulutusohjelman tuottama kulttuurisen virkistystoiminnan valtakunnallinen verkkolehti. Se perustettiin vuonna 2001, jolloin verkkolehdet eivät olleet kovin yleisiä. Idean takana oli silloinen koulutusohjelmajohtaja, KT Merja Saarela. Ohjaustoiminnan artenomi (AMK) on tutkinto, johon voi valmistua ainoastaan HAMKista. Valmistuneet työskentelevät usein sosiaalisella, kasvatuksellisella tai kulttuurisella alalla ammattinsa ainoana edustajana moniammatillisessa tiimissä. Tutkinto ei ollut laajalti tunnettu työmarkkinoilla. Lehden tavoitteena oli tulla yhteiseksi foorumiksi alan opiskelijoille, ammattilaisille, harrastajille ja tutkijoille. Siitä tuli myös mainio markkinointikanava. Opiskelijarekrytoinnissa lehti on täysin lyömätön väline: jokainen valituksi tullut opiskelija on hakuaikana tutustunut lehteen ja vakuuttunut alavalinnastaan.

Lehteä ideoitiin valtakunnallisessa alan ammattilaisten ja opiskelijoiden seminaarissa. Lehti on siis alusta lähtien ollut vahvasti kytköksissä työelämään ja sen tarpeisiin. Vuosien varrella lehti on muuttunut useaan kertaan sekä graafiselta ulkoasultaan, teknisiltä toiminnoiltaan, artikkeliosastoiltaan sekä oheispalveluiltaan. Osoitteessa www.curec.net löytyy kuitenkin kaikki lehden aineistot aina vuodesta 2001 lähtien.

Graafisen ulkoasun suunnitteli muotoilun koulutusohjelman lehtori. Teknisessä toteutuksessa, url-paikan ostamisessa sekä päivittämiseen tarvittavassa ohjelmassa avusti it-tukihenkilö. Aluksi lehti oli monimutkainen toimittaa ja päivittää verkkoon. Lehteä tehtiin Dreamweaver-ohjelmalla, jonka opetteli jokainen lehteä toimittava opiskelija ja opettaja.

Kuva. Verkkolehti CuRecin etusivu. Verkkolehti uudistuu kokonaan joulukuussa 2013.

Miten toimittaa?

Alusta lähtien oivallettiin, että resursseja ei ole jatkuvasti päivittyvän sivuston tekemiseen. Koska opiskelu HAMKissa jakautuu lukuvuosittain neljään periodiin, päätettiin, että vuodessa ilmestyy neljä numeroa, joiden ilmestyminen ajoitettiin lukuvuoden mukaan. Lehti ilmestyy maalis-, touko-, loka- ja joulukuussa. Toimituspalaveri pidetään n. kaksi kuukautta ennen ilmestymispäivämäärää ja sovitaan deadline, johon mennessä juttujen tulee olla täysin valmiita.

Jokaisella numerolla on teema, jotka ideoidaan aivoriihinä toimituspalaverissa: mikä on ajankohtaista? mitä työelämä tarvitsee? mitä alan osaamista ei ole esitelty? mistä aiheesta kyseisen numeron toimittavat opiskelijat ovat innostuneita? Toimituspalaverin aivoriihityöskentely tuottaa myös jokaiselle opiskelijalle aiheen omaan artikkeliinsa.

Kaikki numeron artikkelit eivät liity teemaan, vaan opiskelijalla saattaa olla jokin muu kiinnostava projekti tai jollakin opintojaksolla on tuotettu artikkeleita. Lehdellä on ollut myös useita juttusarjoja. Edelleen ilmestyvä juttusarja on Alumnimme maailmalla, jossa opiskelija haastattelee alan alumnia hänen työstään ja opiskeluajastaan. Alumniartikkelit on kerätty yhteen, ja niitä hyödynnetään ensimmäisenä opiskeluvuonna alaan tutustumisessa sekä alalla tarvittavan osaamisen hahmottamisessa.

Lehti on jaettu artikkeliosastoihin kuten Ideavakka, Kulttuuripeili, Ajanpirta, Viisasten kivi, Kädenjälki ja Sanakannel. Kullakin osastolla on oma tarkoituksensa: esimerkiksi Kulttuuripeili esittelee alan yhteisöjä, yrityksiä, tutkijoita tai ammattilaisia. Ajanpirrassa voi olla opiskelijan taidenäyttelyarvostelu tai teatterinäytöksen arvostelu. Sisältö on sidottu kiinteästi ohjaustoiminnan osaamisalueisiin, perustana kulttuurinen hyvinvointi.

Miten sitouttaa opiskelijat?

CuRecissa opiskelija saa opintopisteitä hyvin erilaisilla tavoilla. Ensimmäisenä vuonna yhteisöviestinnän opintojaksolla jokainen kirjoittaa yksin tai parin kanssa vähintään yhden lehtijutun, joka voi olla artikkeli, haastattelu, kolumni, pakina, henkilökuva, featurejuttu, reportaasi jne. Sanakanteleeseen tuotetaan myös runoja (myös äänitiedostoina), novelleja, sarjakuvia, animaatioita, valokuva- ja kuvataidetta. Videot on tuotettu siten, että opiskelija tekee videon mediailmaisun opintojaksolla, julkaisee sen YouTubessa, josta se linkitetään lehteen.

Opiskelija voi jäädä vakitoimittajaksi. Tällöin hän sitoutuu toimituspalavereihin, tuottaa lähes jokaiseen numeroon aineistoa, pitää tuntipäiväkirjaa ja kirjoittaa lopuksi raportin oppimastaan. Opintopisteet kirjautuvat sovitusti eri opintojaksoihin, kuten projektiopintoihin, asiantuntijaviestintään, mediasivuaineeseen tai vapaasti valittaviin opintoihin. Opiskelija saa myös työtodistuksen työskentelystään CuRecin toimittajana. Lisäksi eri opintojaksoilla oppimistehtävä voi olla jutun kirjoittaminen CuReciin. Osa opiskelijoista toimittaa CuRecia omasta kiinnostuksestaan, haluamatta opintopisteitä.

CuRecin uudistuminen – miksi edelleen verkkolehti?

CuRec on rajussa murroksessa. Ohjaustoiminnan koulutusohjelma on valitettavasti lakkaavien koulutusohjelmien listalla, ellei se pulpahda esiin joskus tulevaisuudessa. Ohjaustoiminnan osaaminen on sisällytetty HAMKin sosiaalialan uuteen opetussuunnitelmaan. CuRecista tulee koko HAMKin Hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksen verkkolehti, ja mukaan tulevat sosiaalialan ja hoitotyön koulutusohjelmat. Joulukuun numeron on tarkoitus olla jo täysin uusi, alanimi vaihtuu Kulttuurisen hyvinvoinnin verkkolehdeksi. Graafinen ulkoasu ja värimaailma uudistuvat, artikkeliosastot muuttuvat, toiminta-ajatus, visio ja arvomaailma hahmotellaan uudestaan palvelemaan kaikkia koulutusohjelmia ja heidän työelämäänsä.

Miksi lehti eikä blogi? Blogilla on erilainen tarkoitus kuin verkkolehdellä, jonka katsomme edelleen henkilökunnan resursseihin, opiskelulukuvuoteen, opiskeluun, markkinointiin ja teemoitteluun kytkemisen kannalta toimivammaksi kuin blogin, jonka jokainen blogeja seuraava odottaa päivittyvän lähes päivittäin. Verkkolehtenä, jolla on virallinen ISSN-numero, CuRecilla on ”asiantuntevampi” status kuin blogilla. Verkko-osoitetta ei kannata muuttaa, sillä lehdellä on vahva brändi, laaja lukijakunta ja toimituksen sähköpostiin tulvii lehdistötiedotteita kulttuuri-, kasvatus- ja sosiaalialan yhteisöiltä. Uudistuksen jälkeen lehti toimii myös mobiilisti. Vuorovaikutteisuus lukijoiden kanssa hoituu edelleen lehden Facebook-sivujen kautta, ja otamme käyttöön myös Twitterin.

Mistä lähteä liikkeelle ja mitä lehden ylläpitäminen vaatii?

Lehdelle tulee aluksi määritellä toiminta-ajatus, visio ja arvomaailma, jotka kytkeytyvät opiskeltavaan ammattialaan. CuRecille nämä on määritelty yhdessä opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Uudistamisprojektissa ne muotoillaan uudellaan kehittämistyöryhmässä. Määrittelyjen jälkeen verkkolehdelle suunnitellaan lehden ”sanomaa” tukeva graafinen ulkoasu ja värimaailma. Graafisen suunnittelun yhteydessä valitaan myös lehden tekninen toteutus.

Mikäli graafista suunnittelua tai teknisen alustan toteutusta ei voi teettää opiskelijoilla, alan yrityksiä löytyy yksinkertaisesti googlaamalla. Hinnat vaihtelevat, joten kannattaa tehdä useita tarjouspyyntöjä. Hinta määräytyy myös sen mukaan, mitä ”kauppaan” kuuluu (työkalut, varmuuskopiointi, tietoturva, päivittyminen, sähköpostiosoitteet, it-tuki, www-osoite, automaattinen arkistointi jne.). Pelkän graafisen suunnittelun tilaaminen voi olla yllättävän edullista, ja on myös mahdollista, että yritys, jolta tilataan tekninen alusta, tarjoaa muutaman ulkoasuvaihtoehdon.

Nykyinen CuRec on HAMKin tietotekniikan opiskelijoiden 15 opintopisteen projektina tuottama kokonaisuus. Projektiin sisältyi graafinen suunnittelu ja tekninen alusta. Tällöin lehti muuttui tietokantapohjaiseksi, mikä helpotti lehden toimittamista. Graafinen suunnittelu ja tekniikka eivät tulleet maksamaan lehdelle kuin opiskelijoita ohjanneen tietotekniikan tuntiopettajan palkan. Teknisenä alustana on ilmainen Joomla.

Uudistuksessa modernimman ja raikkaamman ulkoasun ja värimaailman suunnittelee HAMKin muotoilun opiskelija opinnäytetyötään. Tekniseksi alustaksi tulee kaupallinen Joomla, joka tarjoaa monipuolisemmat työkalut, tietoturvan, it-tuen ja automaattiset päivitykset. Kehittämisprojektille osoitettu 1500 euroa riittää hyvin kattamaan uuden tekniikan ja nykyisen lehden siirron uudelle alustalle. Tämän jälkeen vuosittainen kustannus on noin 100 euroa.

Suurimmat kustannukset syntyvät lehden toimituksessa olevien henkilökunnan työajasta eli heidän palkoistaan. Olen mm. viestinnän opettaja ja toiminut lehden päätoimittajana alusta lähtien, mikä vaatii toimituspalaverien kokoon kutsumista, koko lukuvuoden hahmottamista, lehden sisällöstä vastaamista, opiskelijoiden sitouttamista, jokaisen jutun lukemista, muokkaamista ja oikolukua, pääkirjoituksen kirjoittamista ja myös teknistä toimittamista. Minulla on CuReciin 200 tuntia työaikaa. Toimituksessa ovat mukana myös tuntiopettaja, lehtori ja palvelukoordinaattori, jolla toimittamiseen menee aikaa noin viikko per numero.

Verkkolehti tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia ammattikorkeakoulussa: se on oppimisympäristö, oppimateriaalipankki, markkinointikanava, opiskelijarekrytoinnin väline, yhteinen foorumi opiskelijoille, opettajille, alan ammattilaisille ja tutkijoille. Valmistumisen jälkeen opiskelija pysyy lehteä seuraamalla ja myös tuottamalla mukana alan kehityksessä ja opiskelun uudistumisessa.

Kirjoittaja

Saija Honkala, lehtori, FM, kirjallisuusterapiaohjaaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Ohjaustoiminnan koulutusohjelma, saija.honkala@hamk.fi

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *