2/2013, Koulutus ja oppiminen, Puheenvuoro

Korkeakouludiplomit: mitä oppia Yhdysvalloista

Suomen korkeakoulukenttää on puhuttanut opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelualoite kaksivuotisten korkeakouludiplomien eli kandidaattitutkintoa lyhyempien tutkintojen kokeilusta. Aloite sisältyy ministeriön muistioon ”monipuoliset ja sujuvat opintopolut” (OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:2). Tätä uutta avausta on vastustettu melko yksituumaisesti muun muassa korkeakoulutoimijoiden ja työmarkkinaosapuolten toimesta.

Raportissa todetaan, että monissa Eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluvissa maissa on olemassa kandidaattitutkintoa lyhyempiä tutkintoja tai diplomeja. Raportissa viitataan myös Yhdysvaltain kokemuksiin. Seuraavassa pohdin, mitä sieltä voi oppia.

Yhdysvalloissa on hyvin monenlaisia yliopistoja ja korkeakouluja niin tasoltaan kuin rahoitukseltaan. Tutkintotasojen kannalta merkittävää on se, että suurin osa opiskelijoista suorittaa bachelor-tason eli undergraduate-tason (nelivuotisen) tutkinnon: ”Going to college” on ilmaus, joka kertoo Yhdysvaltain yliopisto-opiskelun valtavirrasta.

Yhdysvalloissa on noin 4000 yliopistoa tai korkeakoulua. Lukumäärältään suurin korkeakoulutyyppi ovat community colleget, joita on noin 1000 kaikkialla maassa niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Niissä voi suorittaa kaksivuotisia korkeakoulututkintoja kuten associate of Arts degree, associate in Applied Science degree ja associate in Nursing.

Näillä tutkinnoilla on tai voi olla siirtymäkelpoisuus yliopistojen bachelor-tason opintoihin. Yliopistoilla ja community collegeilla voi olla sopimuksia opintojen hyväksilukemisesta (niin sanotut tranfersäännöt). Näiden päälinjoista on päätetty osavaltioittain.

Yliopistot taas noudattavat erilaisia strategioita opiskelijarekrytoinnissa. Niin sanotut ”huippuyliopistot” rekrytoivat opiskelijansa kansallisilta ja myös kansainvälisiltä markkinoilta: niiden kampuksille ei community collegien opiskelijoita juuri eksy. Osavaltioiden alueellisille yliopistoille tällä väylällä on varsin suuri merkitys.

Community collegeiden historia lähtee liikkeelle 1900-luvun alusta ja ne laajenivat sodan jälkeen presidentti Harry S. Trumanin aloitteesta, mutta niillä näyttää olevan tulevaisuutta myös Barack Obaman ajalla. Yhdysvaltain vuonna 2008 alkanut talouskriisi on lisännyt community collegien suosiota kahdella tavalla. Ensinnäkin ne ovat paljon edullisimpia oppilaitoksia kuin julkiset (public) yliopistot puhumattakaan yksityisistä yliopistoista. Opiskelu community collegeissa on kohtuullisen halpaa ja se tavoittaa myös eri etniset ryhmät varsin hyvin. Myös aikuisopiskelijat ovat community collegien käyttäjiä.

Merkittävää on myös se, että kaksivuotisille tutkinnoille on kysyntää työmarkkinoilla niin hoitoalalla kuin teknisellä alalla. Yhdysvalloissa on meneillään jonkinasteinen uusteollistamisen kausi ja community collegien teknisiltä linjoilta valmistuneilta on kysyntää työmarkkinoilla. Toisaalta community colleget toimivat myös perusvalmiuksien tasonkorottajina, koska high schoolien opetustaso luonnontieteissä on puutteellinen.

Community colleget ovat julkisesti omistettuja, ja tavallisemmin niiden omistajina ovat kaupungit ja piirikunnat (County). Niiden kampukset ovat varsin hyvätasoisia ja niitä rahoitetaan osavaltioiden, piirikuntien ja kaupunkien yhteisrahoituksella. Opettajisto on tavallisesti MA-tutkinnon suorittaneita. Opetukseen tasoon yliopistoväki suhtautuu hieman epäillen: tässä suhteessa tulee mieleen suomalainen keskustelu avoimen yliopiston opetuksen tasosta.

Kaksivuotiset korkeakoulututkinnot palvelevat Yhdysvalloissa kahta tarkoitusta: ne ovat ensimmäinen askel varsinaisiin korkeakoulututkintoihin, mutta ne ovat myös itsenäisiä tutkintoja, joilla tähdätään työmarkkinoille. Jos Suomeen perustetaan kaksivuotiset korkeakouludiplomit, on ratkaistava, kumpaa linjaa painotetaan. On tarpeen myös pohtia, laajentaisiko kaksivuotisten korkeakouludiplomien tarjonta korkeakouluopiskelijoiden sosiaalista tai alueellista pohjaa.

Suomessa OKM:n linjaukset viittaavat siihen, että korkeakouludiplomien halutaan toteutuvan korkeakoulujen sisällä, ei esimerkiksi ammattiopistoissa tai kansanopistoissa. Jos ja kun korkeakouludiplomit toteutuvat, on niillä vaikutusta niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojen toimintaan.

Kirjoittaja

Tapio Varmola, rehtori, kuntayhtymän johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, tapio.varmola@seamk.fi

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *