Verkostot innovaatiomoottoreina
Valtakunnallisessa Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmassa on vuodesta 2008 lähtien kehitetty virtuaalisia ja fyysisiä oppimisympäristöjä ja aktivoitu kansalaisia monimuotoisesti. Kehittämisohjelmakokonaisuudesta on saanut rahoitusta 27 eri hanketta ja yksi tärkeä toimintamuoto on ollut näiden hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyön mahdollistaminen. Verkostoitumisesta on vastannut koordinaatiohanke. Näin aikaansaatiin synergiaa ja yhteistä, innovatiivista ekosysteemiä uusien ideoiden esiinnousulle.
Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelman verkostoitumista on analysoitu ja kuvattu tutkimuksen keinoin. Tulokseksi on saatu tietoa parhaista toimintamalleista sekä koottu yhteen muutostrendejä ja kehittämisen kohteita jatkotoiminnalle. Koordinaatiohankkeessa (myöhemmin käytetään nimitystä AKTIIVI) on huomattu, että oman asiantuntijuuden jakaminen ja vertaisten kanssa jatkuva oppiminen ovat tärkeitä tekijöitä avoimissa oppimisympäristöissä.
Innovatiivinen ekosysteemi
Innovatiivinen ekosysteemi on tässä tapauksessa digitaalinen ekosysteemi. Se on kehittämisenhankkeen lukuisia projekteja yhdistävä tapa toimia ja samalla myös lähtökohtaisesti digitaalisuutta ja avoimuutta painottava näkökulma. Tavoitteena on olla avoin projektin yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja muille asiasta kiinnostuneille kansalaisille. Samalla luodaan ja jatkokehitetään digitaalista toimintaympäristöä, jossa monet eri organisaatiot ja yritykset voivat toimia yhdessä, tietoa jakaen. Tämän laajan hankkeen tulokset annetaan julkiseen käyttöön. Kehittämisohjelman kaikki hankkeet ovat valtakunnallisia verkostohankkeita, joiden tulokset ovat kaikkien kansalaisten käytössä (Vainio & Saloniemi & Sihvonen, 2011).
Yhteistyöllä, tiedon jakamisella ja parhaiden käytäntöjen jakamisella pyritään lisäämään osaamista ja mahdollistamaan jatkuva oppiminen. Tässä kaikessa digitaalinen teknologia on mukana ja sitä hyödynnetään tietoisesti kaikessa mahdollisessa toiminnassa. Digitaalisten työvälineiden mukaanotto ja aktiivinen käyttö on haastanut hanketoimijat kehittämään omia taitojaan ja osaamistaan, mutta samalla on saatu edistettyä erilaisten digitaalisten oppimisratkaisujen syntymistä. Innovatiivisen ekosysteemin avulla on kehittämisohjelmassa voitu luoda uudenlaisia ja erilaisia oppimispolkuja aivan tavallisille kansalaisille, erilaisille kohderyhmille ja erilaisia tavoitteita tukemaan.
Panostus avoimeen viestintään kannattaa innovaatioiden jalkautuksessa. Koska erilaisten isompien ja pienempien hankkeiden tulokset jäävät helposti vain tekijäryhmänsä tiedoksi, on AKTIIVIn toimesta panostettu erityisesti avoimeen viestintään. Hankkeita on pyydetty kirjoittamaan omia blogeja ja tuomaan esille hankkeiden tuloksia koordinaatiohankkeen tiedotuskanavilla. AKTIIVI on tukenut hankkeita viestinnässä esimerkiksi järjestämällä koulutuksia, erilaisia tiedotuskanavia ja verkostoitumistilaisuuksia sekä ohjannut hankkeita konkreettisesti omien palvelukuvausten tekemisessä – tuotteistamisen ympärille on järjestetty useampia yhteisiä tapaamisia hankkeiden kanssa. Hankkeiden loppusuoralla huomioidaan erityisesti tulosviestintä ja saatujen oppimiskokemusten jalkautus omiin organisaatioihin ja myös laajemmalle yleisölle kansallisella tasolla. Viestinnän periaatteina ovat hankkeen viestintäsuunnitelmassa avoimuus, vastavuoroisuus ja asiakaslähtöisyys. Koska hanke on monivuotinen, on viestintää ollut mahdollisuus kehittää saadun palautteen pohjalta. Viestinnän kanavia ja välineitä on käytetty monipuolisesti ja painopiste on erityisesti digitaalisessa ja yhteisöllisessä mediassa (Saloniemi, 2014).
Tuotteistaminen tarkentaa innovatiivisia ideoita
Tuotteistamiseen on hankkeen aikana kiinnitetty erityistä huomiota. Tuotteistaminen on yksi työkalu palveluiden kehittämisessä, ja siitä puhutaan palveluliiketoiminnassa paljon. Yritysmaailmassa sen avulla pyritään minimoimaan laadunvaihtelu ja maksimoimaan tehokkuus ja kannattavuus. Samaa ajatusta voi käyttää johtotähtenä myös mietittäessä julkisia ja non-profit -palveluita, sillä tuotteistamisella voi olla suuri merkitys palvelujen kehittämisessä ja niiden viestinnässä. Sen avulla oma tarjonta, palveluportfolio ja suhteet kilpailijoihin tai muihin vastaaviin/korvaaviin palveluihin ymmärretään aikaisempaa paremmin. Tuotteistamisen avulla voidaan palvelujen tuottamisessa karsia rönsyt ja keskittyä olennaiseen, eli samalla saavutetaan kustannus- ja tehokkuusetuja. Erityistä hyötyä siitä voi saada, jos kykenee tuotteistamaan palvelunsa yksilöllisellä, asiakasryhmälle tärkeällä tavalla, eli tekemään siitä uniikin.
Tuotteistamisprosessissa omaa palvelua ja sen sisältöä katsotaan mahdollisimman objektiivisesti ja kriittisesti asiakkaan tai palvelun käyttäjän näkökulmista. Myös asiakkaan voi ottaa mukaan prosessiin, mikä osaltaan lisää sitoutumista ja yrityksen kykyä aidosti kuunnella asiakasta. Monimutkaisetkin palvelukonseptit aukeavat yrityksen ulkopuolisille paremmin, kun ne on puettu selkeiksi sanoiksi ja teoiksi. Asiakas tietää tarkkaan, mistä palvelusta on kyse ja mitä hän voi olettaa saavansa. Näin asiakas voi sitoutua palvelun tilaamiseen tai käyttäjä innostua kokeilemaan palvelun toimivuutta ja vastaavuutta hänen tarpeisiinsa. Hankkeissa on lähdetty liikkeelle siitä, että palvelun käyttäjät ovat mukana palvelujen kehittämisessä tarpeitaan määrittämässä (Vainio & Toivonen, 2013).
Usein palvelut ja palvelumallit on kehitetty pääsääntöisesti paikallisesti, mutta jos ja kun niiden monistettavuus kansallisella tasolla tai peräti kansainvälisille markkinoille kiinnostaa, on palveluiden tuotteistamisprosessi vaivansa väärti.
Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelma on Euroopan Sosiaalirahaston ESR-ohjelman toimintalinjan 3 ”Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen” osaohjelma. Kehittämisohjelmaa koordinoi Opetus- ja kulttuuriministeri ja rahoituksesta vastaa Lapin ELY. Koordinaatiohanketta on hallinnoinut Lapin ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneita ovat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön TRIM-tutkimuskeskus.
Lisätietoja hankkeista www.aktiivi.info.
Kirjoittajat
Minttu Lampinen, tutkimusjohtaja, yliopettaja, KTT, Hämeen ammattikorkeakoulu, minttu.lampinen@hamk.fi
Leena Vainio, kehittämispäällikkö, Omnia/InnoOmnia, leena.vainio@omnia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Saloniemi, K. (2014). AKTIIVI Plus Viestintäsuunnitelma. http://some.lappia.fi/blogs/aktiiviplus/hankeinfo/ 22.4.2014.
Vainio, L. & Saloniemi, K. & Sihvonen, M. (2011). AKTIIVI kehittämisohjelma – Digitaalinen ekosysteemi – yhteinen ajatusmalli koko toiminnalle. Suomen eOppimiskeskus, Hämeenlinna: seOPPI, 02/2011, 16-17.
Vainio, L & Toivonen, M. (2013). Hankkeista käytännöksi – onko tuotteistamisesta tukea. Ammattikasvatuksen aikakausikirja. Vol. 15 No 3, 2013, 29-39.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
