Innovaatiopedagogiikka näkyväksi uudessa oppimisympäristössä
Johdanto
Turun ammattikorkeakoulun uusi kampusrakennus on suunnitteilla Kupittaalle. Turun kaupunginhallitus on päättänyt, että kestävän kehityksen tulee olla lähtökohtana Kupittaan kampusalueen rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa. (http://www.digipaper.fi/turun_amk/90596/)
Kestävä kehitys on tasapainoista ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä, joka turvaa tulevienkin sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun. (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?uielementsize=4&nodeid=18222)
Turun ammattikorkeakoulun uuden kampuksen visioksi on ehdotettu itseään ja toimintojaan monitoroiva oppimisympäristö, jota uudistetaan aika ajoin mm. uusimman talotekniikan ylläpitämiseksi riittävän ajanmukaisena ja kiinnostavana oppimis- ja tutkimusympäristönä. Kupittaan kampus halutaan toteuttaa niin, että Turun ammattikorkeakoulun kehittämää innovaatiopedagogiikkaa voidaan soveltaa ja tehdä näkyväksi mahdollisimman tehokkaasti. Uudisrakennuksen halutaan olevan uudenlainen innovatiivinen oppimisympäristö, joka tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet sekä opiskelijoille että henkilöstölle.
Kampussuunnittelu on ollut laajasti osallistavaa ja henkilökunta on ollut mukana yhteensä 18 eri valmistelutyöryhmän työskentelyssä.
Nykyisen Turun ammattikorkeakoulun merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat energian- ja vedenkulutuksesta, toiminnasta syntyneistä jätteistä sekä henkilöliikenteen aiheuttamista päästöistä (Helmi 2011, 25). Uuden kampusrakennuksen toteuttamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kestävän rakentamisen LEED-sertifiointijärjestelmää (Leadership in Energy and Environmental Design), joka asettaa vaatimukset rakentamiselle jo sen suunnitteluvaiheessa. (http://www.erms.fi/cms/fi/vihreae-rakentaminen/mikae-leed-on)
Energiatehokkuus
Kuva 1. Nykyiset Turun ammattikorkeakoulun sähkön tuotantotavat (Helmi, 2011, 25)
Kampusrakennuksen sähkön- ja lämmöntuotanto
Turun ammattikorkeakoululla on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää rakennettavalla kampuksella läheiseen kortteliin sijoitettavan polttomoottorilaboratorion hukkalämpö hyväkseen. Laboratorion hukkalämmöllä voitaisiin kattaa osan kiinteistön lämpöenergian tarpeesta. (Nousiainen 2012.) Mikäli moottorilaboratorioon saadaan hankittua AC-dynamometri, moottoriajoissa syntyvä jarruenergia voidaan muuttaa vaihtojännitesähköksi. Laitteella voitaisiin tuottaa sähköä noin 100-200 MWh/vuosi. AC-dynamometrin tuottama sähkö on alkuinvestoinnin jälkeen ilmaista, eikä se itsessään tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tuotetulla sähköllä voitaisiin esimerkiksi ladata sähköpolkupyöriä henkilökunnan ja opiskelijoiden käyttöön kampuksen siirtymävaiheen aikana. (Aho 2012.)
Kampuksella voitaisiin myös kokeilla auringosta tuotetun lämpöenergian ja kesällä jäähdytyksessä syntyvän hukkalämmön varastoimista maahan, josta se olisi käytettävissä myöhemmin. Kampusrakennuksen alle voidaan myös toteuttaa ns. lämpöakku, joka eristetään ympäristöstä Turun ammattikorkeakoulun patentoimilla pystyseinärakenteilla.
Laitteiden valinta
Energian tarvetta voidaan vähentää esimerkiksi varustamalla kaikki ilmanvaihtokoneet tehokkaalla lämmön talteenotolla. Lisäksi ilmastointiin liittyvää energian tarvetta voidaan vähentää käyttämällä tarpeenmukaista ilmanvaihtoa kaikissa tiloissa.
Kampusrakennuksen valaistuksessa tulisi hyödyntää luonnonvaloa mahdollisimman paljon ja lamppujen valinnassa tulee painottaa niiden energiatehokkuutta ja hyötysuhdetta sekä suosia esimerkiksi energiatehokkaita LED-lamppuja. Useimmat valaisimet voidaan varustaa vakiovaloantureilla, joilla valaistusta pystytään säätämään päivänvalon määrän mukaisesti. (http://www.motiva.fi/files/5439/Kiinteiston_sahkotekniset_ratkaisut.pdf)
Kaikilla kriteereillä kestävä kampus
Vedenkulutus
Kaikkien kampukselle hankittavien laitteiden tulisi olla vettä säästäviä. Kampukselle voidaan esimerkiksi valita automaattiset hanat, jotka säästävät vettä ja samalla myös energiaa. (http://www.rakentaja.fi/artikkelit/9128/alykasta_veden_saastamista.htm)
Kampukselle voidaan suunnitella myös sadeveden imeytys- tai viivytysjärjestelmät, joiden avulla voidaan kerätä ja varastoida vettä. (http://arenan.yle.fi/tv/1612956)
Edellä mainittujen järjestelmien lisäksi kampuksen käyttöön on mahdollista pumpata pohjavettä. Pumppauksen avulla saatua alempilaatuista vettä voitaisiin hyödyntää wc-pönttöjen huuhteluun tai viheralueiden kasteluun.
Materiaalitehokkuus ja ekologiset materiaalit
Jätteen määrän vähentämisessä tulee ensisijaisesti pyrkiä siihen, että jätettä ei synny alkuunkaan. Jätehuollolle ja lajittelulle on varattava riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat niin ulkona kuin sisätiloissakin. (http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/f6928e8043f9c680a2aafaaddaf42d56/HKR-Rakennuttajan+kestavan+kehityksen+ohjelma.pdf?MOD=AJPERES)
Uudella kampuksella voidaan myös soveltaa ajatusta Green Office -mallista, jossa henkilöstöä motivoidaan arjen ekotekoihin, parannetaan kampuksen käyttäjien ympäristötietoisuutta ja pienennetään yhdessä kampuksen ekologista jalanjälkeä. (http://wwf.fi/yritykset/greenoffice/mika-green-office/,%20haettu)
Ekotehokkaassa kampusrakennuksessa voidaan tuoda esille näkyvissä pinnoissa luonnonmateriaaleja, kuten puuta tai kiveä, ja rakennukselle voidaan rakentaa myös viherseiniä tai -katto. Viherseinät (kuva 2) puhdistavat toimitilojen hengitysilmaa sekä torjuvat melua. Viherkatot lisäävät viihtyvyyttä ja ympäristön laatua. (http://fresh-effect.com/viherseinat, http://vimeo.com/33600647)
Kampuksella voidaan esitellä myös Turun ammattikorkeakoulun omaa kestävän kehitykseen liittyvää osaamista. Turun ammattikorkeakoulussa toimii esimerkiksi hankkeita ruokokasvin ja hampun hyödyntämiseksi. Ruokoa on käytetty esimerkiksi kattomateriaalina Biolan Oy:n pääkonttorissa (kuva 3).
Turun ammattikorkeakoulu tutkii ja innovoi myös uusia ratkaisuja ympäristön biodiversiteetin parantamiseen maankäytön suunnittelussa, erityisesti uudisrakentamisen kohteissa. Rakennetun ympäristön biodiversiteetistä on tähän mennessä saatu tuloksia, jotka viittaavat merkittäviin mahdollisuuksiin vaikuttaa monien eliölajien biodiversiteetin vahvistumiseen erilaisilla suunnitteluratkaisuilla. Kupittaan kampus tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa maailmanluokan suunnitteluratkaisuja, joiden biodiversiteettimerkitystä voidaan monitoroida ennen ja jälkeen kampuksen rakentamisen. Biodiversiteettiohjattu rakennussuunnittelu tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia opiskelijoille oppimis- ja opinnäytetyötehtäviin.
Opetus, tutkimus ja viestintä tukevat asetettuja tavoitteita
Erilaiset kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut tulisi suunnitella niin, että opettajat ja opiskelijat voivat vaivattomasti käyttää niitä opetuksessa ja tutkimuksessa. Laitteiden ja järjestelmien keräämä ja tallentama tieto on opiskelijoille erinomaista tutkimusaineistoa. Kampukselle voidaan myös tuoda yritysten demolaitteita ja -järjestelmiä, jotka tulee tehdä helposti vaihdettaviksi, jotta niiden avulla voidaan tehdä esimerkiksi vertailututkimusta. Uusilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla voidaan esitellä niin rakennuksen käyttäjille kuin vierailijoillekin erilaisia mahdollisuuksia tuottaa uusiutuvaa energiaa, minkä vuoksi ne tulee tehdä näkyviksi osiksi kampusta. Kampukselle voidaan esimerkiksi tuoda infotauluja, jotka havainnollistavat järjestelmien toimintaa ja esimerkiksi energian, materiaalin ja veden kulutusta.
Uudella Turun ammattikorkeakoulun kampusrakennuksella on mahdollisuus toimia Turun kaupungin kestävän kehityksen esimerkkinä rakentamisen osalta. Mikäli kampukselle tuodaan edistyksellisiä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja sekä käytetään hyväksi myös Turun ammattikorkeakoulun omaa osaamista, Turun ammattikorkeakoulun uusi kampus voidaan esitellä Suomessa ja maailmassa ainutlaatuisena kestävän kehityksen kampuksena.
Kirjoittajat
Jouko Lehtonen, Yliopettaja, TkT, Turun ammattikorkeakoulu, jouko.lehtonen@turkuamk.fi
Sonja Vikberg, Projektikoordinaattori, KTM, Turun ammattikorkeakoulu, sonja.vikberg@turkuamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Johdanto
Turun AMMATTIKORKEAKOULUN sidosryhmälehti, Kampussuunnittelussa vihreitä arvoja http://www.digipaper.fi/turun_amk/90596/, 22.2.2013
Kestävän kehityksen budjetointi http://www.turku.fi/Public/default.aspx?uielementsize=4&nodeid=18222, 21.2.2013
Helmi (2011) Yhteiskuntavastuuraportti 2011 – kulttuuria ja kansainvälisyyttä. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163066.pdf, Turun AMMATTIKORKEAKOULU, Turku
Mitä ovat LEED ja LEED-sertifiointi, http://www.erms.fi/cms/fi/vihreae-rakentaminen/mikae-leed-on, 21.2.2013
Energiatehokkuus
Nousiainen Pekka. (17.8.2012) Moottorilaboratorio, Turun AMMATTIKORKEAKOULU. Sähköpostikeskustelu 17.8.2012
Aho P. (17.7.2012) Moottorilaboratorio, Turun AMMATTIKORKEAKOULU. Sähköpostikeskustelu
Kiinteistöjen energiatehokkaat sähkötekniset ratkaisut – Opas palvelukiinteistön rakennuttajalle, suunnittelijalle ja käyttäjälle http://www.motiva.fi/files/5439/Kiinteiston_sahkotekniset_ratkaisut.pdf, 22.2.2013
Kaikilla kriteereillä kestävä kampus
Älykästä veden säästämistä http://www.rakentaja.fi/artikkelit/9128/alykasta_veden_saastamista.htm, 21.2.2013
Tampere innoissaan asuntomessuista http://arenan.yle.fi/tv/1612956, 21.2.2013
HKR-rakennuttajan kestävän kehityksen ohjelma http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/f6928e8043f9c680a2aafaaddaf42d56/HKR-Rakennuttajan+kestavan+kehityksen+ohjelma.pdf?MOD=AJPERES, 21.2.2013
Mikä Green Office? http://wwf.fi/yritykset/greenoffice/mika-green-office/,%20 haettu, 21.2.2013
Viherseinät http://www.fresh-effect.com/viherseinat/ 21.2.2013
Viherkattotutkimus http://vimeo.com/33600647 21.2.2013
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
