4/2012, Tutkimus ja innovaatiot

Syrjäytymisen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen – Ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tutkimuspäivät Tampereella 7.-8.11.2012

Puheenvuorossa esitellään havaintoja ja huomioita ammattikoulutuksen ja ammattikorkea-koulutuksen tutkimuspäiviltä Tampereelta 7.-8.11.2012. Tutkimuspäivien tavoitteena oli ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuksen levittäminen ja toimijoiden verkostoituminen. Pääteemana oli Arvot muutoksessa.

Jouni Tuomi esitteli syrjäytymisen ehkäisemisen ja hyvinvoinnin edistämisen teemaluennoilla opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvää tutkimusta ja siinä käytettyä kyselylomaketta. Tutkimuksella haluttiin saada selville miten opiskelun hallinta, vaativuus ja opiskelijan saama sosiaalinen tuki vaikuttavat koettuun opiskeluhyvinvointiin. Tutkimustulokseksi oppilaiden kokemukset opiskelusta jaoteltiin neljään ryhmään: leppoisa (38 %), aktiivinen (35 %), passivoiva (8 %) ja kuormittava (19 %). Tuloksissa tarkasteltiin erityisesti niitä, jotka kokivat opiskelun kuormittavaksi. Heidän kokemuksiaan kuvaa huono opiskelun hallinta ja suuri koettu opiskelun vaativuus yhdistettynä heikkoon sosiaaliseen tukeen. Opiskelijoiden saamat arvosanat kuvaavat tutkimuksen mukaan suoraan oppilaan kokemaan hyvinvointia opiskeluaikana. Tutkimustulokset antoivat selvää suuntaa siitä, että opiskeluhyvinvointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Petri Vanninen esitteli vuorollaan mielenkiintoisia ja yllättäviä tutkimustuloksia, joiden mukaan noin kolmasosalla aikuisväestöä olisi vaikeuksia selviytyä lukemisesta (Näistä 8,2 %:lla on erityisiä lukemishäiriöitä). Suurin osa näistä lukemisongelmia kokevista henkilöistä on miehiä. Ongelman havaitseminen ja myöntäminen on kuitenkin askel kuntoutukseen. Vannisen esittelemä teoria aivojen tasapainomallin mukaisesta kuntoutumismallista liittyy eri lukemishäiriöiden luokitteluun. Teorian kautta on myös luotu uudenlaisia harjoitusmateriaaleja. Uudentyyppiseen harjoittelumateriaaliin perustuva kuntoutusmenetelmä on todettu tehokkaammaksi kuin aikaisempi luokittelemattomaan lukemishäiriöön perustuva materiaali.

Antero Stenlund nosti puheenvuorossaan esille opiskelun laatuun vaikuttavia tekijöitä ja perusteli vaikuttavasti uusia koulutuksen laatuun mukaan otettavia imperatiiveja. Näitä ovat hänen mukaansa vaikuttavuuden ja pedagogiset imperatiivit. Näiden uusien imperatiivien mukaanottoa hän perusteli sillä, että tarkasteltaessa laatua tulisi ottaa enemmän huomioon myös opiskelijoiden keskeytyksistä johtuvat menetetyt tuotot. Menetettyihin tuottoihin liittyvät oppilaiden negatiiviset asenteet ajattelussa ja toiminnassa opiskeluaikana. Tässä kohdin hän perusteli pedagogisen laadun merkitystä oppimisympäristöissä. Pedagogisen laadun tulisi olla sellaista, joka vaikuttaisi vaikuttaa oppimismielekkyyden kautta oppilaiden valmistumisprosenttiin. Oppilaiden kokeman mielekkyys koetaan Stenlundin mukaan myös erityisesti työelämän läsnäolona opintojen aikana.

Vaikka koulutuksen kustannuksia tarkastellaan jatkuvasti, tulisi päättäjien ottaa huomioon erityisesti se, että laatu maksaa aina, mutta vieläkin enemmän maksaa laadun puute.

Katso myös Opintoihin kiinnittymisen ongelmia kohtaamassa ja Opettajuuden ydintä kohtaamassa.

Kirjoittaja

Pia Alasalmi, opiskelija (Tampereen yliopisto, ammattikasvatus)

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli