Uusia verkostoja ja vanhojen vahvistamista
Kaivosalalla toimivat kansainväliset yhtiöt ja Suomen kaivoksista suurin osa on ulkomaisessa omistuksessa. Tämän vuoksi ulkomaiset korkeakoulu- ja yrityskumppanit ovat tärkeitä alan korkeakouluille Suomessa. Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut ovat hankkineet kuluneiden kahden vuoden uusia kumppaneita 12 eri maasta (Chile, Espanja, Brasilia, Puola, Venäjä, Kanada, Ruotsi, Kazakstan, Englanti, Belgia, Eritrea ja Namibia). Tehdyn työn tuloksena on allekirjoitettu noin kymmenen uutta yhteistyösopimusta ja kaivosalan opiskelija-, opettaja- ja henkilöstövaihto Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluissa on kasvanut sadoilla prosenteilla, vaikka määrällisesti ollaankin vielä vaatimattomissa lukemissa. Jatkossa tavoitteena on että, yhteistyötä syvennetään esimerkiksi yhteisten koulutusvienti ja tutkimusprojektien muodossa.
Samaan aikaan yhteistyö Oulun yliopiston ja Luleån yliopiston kanssa on lisääntynyt ja parhaillaan on käynnissä useita yhteisiä T&K-projekteja sekä hankevalmisteluita. Lappeenrannan Teknillisen yliopiston ja Aalto yliopiston kanssa on keskusteltu yhteistyömahdollisuuksista, mutta etäisyyksien ja erilaisen profiloitumisen takia yhteistyö ei synny yhtä luonnostaa kuin edellä mainittujen pohjoisten yliopistojen kanssa. Parhaillaan selkeytetään Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluista valmistuvien, opinnoissaan kaivosalalle suuntautuneiden insinöörien opintopolkua Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunnan Master-tasoisiin opintoihin.
Osaamista teollisuudesta
Kaivosalan koulutus on melko uusi aluevaltaus Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluille. Uuden koulutusalan aloittaminen ja koulutuksen järjestäminen tuo omat haasteensa henkilöstön osaamiselle ja sen kehittämiselle. Lapin ja Kajaanin ammattikorkeakoulujen henkilökunta on ollut hyvin kiinnostunutta kasvattamaan omaa osaamistaan kaivosalalta. Yhteensä 10 henkilöä on osallistunut Oulun yliopiston järjestämään, 60 opintopisteen laajuiseen kaivosalan GeoPros PD -täydennyskoulutukseen. Lisäksi henkilöstö on osallistunut useisiin alan seminaareihin sekä yritysten pitämiin ohjelmistokoulutuksiin. Koulutuksien lisäksi ammattikorkeakoulut näkivät tärkeäksi, että kaivosalaan pitää olla mahdollisuus tutustua käytännönläheisemmin ja entistä laajemmin. (Pussila & Torvi 2015)
Keinoksi valittiin laajat henkilökunnan yritysvaihtojaksot, jotka saivat innostuneen vastaanoton (kuva 1). Vaihtojaksoille on osallistunut tähän mennessä kymmeniä henkilöitä ja paikan tarjonneita yrityksiä on ollut yli 30. Tyypillisesti vaihtojakso kestää kaksi tai kolme viikkoa, mutta pisimmät vaihtojaksot ovat kestäneet jopa kolme kuukautta. Vaihtojaksot ovat sisältäneet eri työtehtäviin tutustumista ja yritysten antamia kehittämistehtäviä. Niistä on pääsääntöisesti tehty myös kirjallinen raportti, jossa on pitänyt pohtia mm. oman ammattitaidon kehittymistä. Osaamisen kehittymisen lisäksi harjoittelujen tavoitteena oli tuoda opetukseen ajan tasalla olevia esimerkkejä: kuvia, videoita ja muuta oppimateriaalia. Opettajien ammatti-identiteetti nousi, kun he huomasivat että aikaisemmasta osaamisesta on hyötyä myös kaivosalan opetuksessa. (Pussila & Kotkansalo 2014)
Vaihtojaksojen toteutuksesta tehtiin kyselytutkimus jaksoille osallistuneille henkilöille sekä vaihtopaikkoja tarjonneille yrityksille. Kysely lähetettiin yrityksiin 110 henkilölle, joista 35 vastasi. Yritysten edustajat kokivat hyötyneensä muun muassa saamalla kontakteja kesätyöntekijöiden ja opinnäytetyöntekijöiden palkkaamiseksi. Osalle työpaikkojen ohjaajista ei ollut aluksi ihan selvää, mikä oli vaihtojakson tarkoitus, mutta lisäviestinnän kautta saatiin tarkoitusta selkeytettyä. Yritykset ja vaihtojaksoille osallistuneet toivoivat, että vaihtojaksolla olisi tehty enemmän yritystä hyödyttäviä töitä pelkän tutustumisen sijaan. Kyselyn mukaan 91 % yritysten vastaajista piti 2–3 viikon vaihtojaksoa sopivana, mutta muutamat vastaajat toivoivat pidempää jaksoa monipuolisemman kuvan saamiseksi toiminnasta. Positiivista on, että 94 % prosenttia yrityksistä oli halukkaita tarjoamaan samantyylisiä vaihtojaksoa uudelleen. Näiden kokemusten pohjalta vaihtojaksoja tullaan toteuttamaan jatkossakin, tosin vähän pienemmässä mittakaavassa. (Pussila & Kotkansalo 2014)
Yhteiset kaivosopinnot testissä
Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulun aikaisemmin suunnitellut yhteiset kaivosalan opinnot toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2015 etäyhteyksiä (Moodle, Adobe Connect ja I-Linc) hyödyntäen. Suunnitteluvaiheessa eniten päänvaivaa ovat aiheuttaneet mm. erilaajuiset moduulit ja kurssit (3, 5 vai 10 op kokonaisuudet), eri viikoille osuneet syyslomaviikot sekä arvosanojen kirjaaminen eri ammattikorkeakoulujen järjestelmiin. Kaikkiin ongelmiin on kuitenkin löydetty ratkaisu. Etäyhteyksillä pidetyistä opinnoista on saatu opiskelijoilta pääosin hyvää palautetta kuten ”kurssin toteutus oli itselleni ensimmäinen etäyhteyksiä käyttäen ja oli positiivinen yllätys kuinka kaikki toimi” ja ”tietotekniikka toimi täydellisesti”. Kaivokset ja yhteiskunta -kurssilla järjestettiin myös verkkotentti ja siitä saatiin seuraavaa palautetta: ”jos pitää valita luokkatentti tai verkkotentti niin olen verkkotentin kannalla” ja ”pidän verkkotenttiä paljon parempana kuin vanhanaikaista”. Kokemukset yhteisistä kaivosalan etäopinnoista syksyn aikana ovat olleet niin hyviä, että niitä jatketaan tulevina vuosina.
Tavoitteena virtuaalinen kaivosympäristö opetukseen ja tutkimukseen
Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen aktiivinen osaamisen kehittäminen sekä verkostomainen toiminta ovat tuottaneet tulosta kaivosalan tutkimus- ja kehitystyössä. Sitran tekemän selvityksen (Sorasahi 2015) mukaan Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteenlaskettu osuus 2010-luvulla toteutetuista kaivosalan tutkimushankkeista on 13 % (Kajaanin amk 6 % ja Lapin amk 7 %). Tulosta voi pitää ammattikorkeakoulujen kokoon suhteutettuna erinomaisena ja taakse jää kooltaan huomattavasti suurempia yliopistoja (kuva 2).
Kaivokset ovat haastavia toimintaympäristöjä, joissa toimimista on vaikeaa harjoitella pelkästään perinteisin opetusmenetelmin. Samaan aikaan turvallisuus nousee koko ajan tärkeämmäksi asiaksi ja monien kaivosten tavoitteena on ”nolla tapaturmaa” tai hyvin alhainen LTIF-luku (Lost Time Injury Frequency). Virtuaaliympäristöjen mahdollisuuksia kaivosalan opetusympäristönä ja muun muassa kaivoskoneiden ergonomian parantamiseksi on tutkittu aikaisemmin rohkaisevin tuloksin (Foster & Burton 2004, Webber-Youngman &Wyk 2009).
Virtuaaliympäristöteknologia on ottanut viime vuosina suuria harppauksia eteenpäin samoin kuin siihen liittyvä osaaminen Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluissa. Nyt voi siis olla oikea hetki saavuttaa kansainvälisesti mielenkiintoisia tuloksia virtuaaliympäristöissä tapahtuvasta opetuksesta sekä tutkimustyöstä. Lapin ja Kajaanin ammattikorkeakoulut aloittivat syksyllä 2014 valmistelemaan ”Kaivosalan virtuaalinen oppimisympäristö” -projektia (kuva 3.), joka sai positiivisen rahoituspäätöksen kesällä 2015. Sen tavoitteena on toteuttaa virtuaalinen kaivosympäristö, jossa opiskelijat voivat harjoitella toimintaa todellisissa ongelma- ja vaaratilanteissa turvallisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi projektissa tutkitaan virtuaalisen opetuksen etuja verrattuna perinteisiin opetusmenetelmiin.
Kirjoittajat
Juho Torvi, projektipäällikkö, DI, Kajaanin Ammattikorkeakoulu, juho.torvi@kamk.fi
Tuomas Pussila, projektipäällikkö, DI, Lapin ammattikorkeakoulu, tuomas.pussila@lapinamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Foster, P. & Burton, A. 2004. Virtual reality in improving mining ergonomics. The Journal of South African Institute of Mining and Metallurgy, 129–134.
Pussila, T. & Kotkansalo, A. 2014. Henkilökunta kaivosopissa. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B, Raportit ja selvitykset 30/2014.
Pussila, T. & Torvi, J. 2015. Kaivokseen, kaivokseen, opettajatkin! Materia 2/2015, 62–63. Mariehamns Tryckeri AB.
Sorasahi, H. 2015. Kaivosalalle vuodessa lähes 30 uutta tutkimushanketta. Luettu 13.11.2015. http://www.sitra.fi/artikkelit/vastuullinen-kaivostoiminta/kaivosalalle-vuodessa-lahes-30-uutta-tutkimushanketta
Webber-Yougman, RCW. & Wyk, E. van. 2009. Improving Health and Safety Related Education Through Virtual Mining Interactive Simulations. The Southern African Institute of Mining and Metallurgy. Hard Rock Safe Safety Conference.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
