Yhteisöetiketillä psykologista turvallisuutta korkeakouluun

Korkeakouluyhteisöjen moninaisuus kasvaa. Esimerkiksi eri kulttuuritaustoista tulevien, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä edustavien tai neurokirjolla olevien kokemukset yhteisöön kuulumisesta ja turvallisuudesta eivät ole itsestäänselvyyksiä. Moninaisuus kaipaa tuekseen psykologista turvallisuutta. Voimme edistää sen rakentumista luomalla yhdessä periaatteet toisten kunnioittavaan, arvostavaan kohtaamiseen ja kohteluun.

Moninaisuus kasvussa

Korkeakouluyhteisöjen moninaisuus on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut. Esimerkiksi kansainvälisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt korkeakouluissa. Vuonna 2014 kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osuus kaikista tutkinto-opiskelijoista oli 6,7 %, kun vuonna 2023 se oli jo 9,3 % (OPH 2023).

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin vuonna 2022 toteuttaman opiskelijabarometrin mukaan 35 % vastanneista AMK-opiskelijoista puolestaan koki kuuluvansa johonkin vähemmistöön

• seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin
• oppimisvaikeuksien
• uskonnon tai eettisen vakaumuksen
• etnisen taustan
• vammaisuuden tai pitkäaikaissairauden
• ulkonäön tai muun syyn perusteella (Murto 2022).

Opiskelijakyselyissä moninaisuudesta on kysytty vasta viime vuosina. Samoin mediapuhe moninaisuudesta on nostanut asiaa paremmin esille tällä vuosikymmenellä.

Kaikkea moninaisuutta ei näe tai voi aina luokitella esimerkiksi yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteiden kautta. Turun AMK:n keväällä 2024 toteuttaman opiskelijoiden yhdenvertaisuuskyselyn perusteella yhä useammalla opiskelijalla on neuromoninaisuuteen ja mielenterveyteen liittyviä haasteita, joiden vuoksi he kaipaavat tukea. Sama henkilö voi myös kuulua moneen eri vähemmistöryhmään. Syrjinnän tai ulkopuolisuuden kokemuksen riski kasvaa, mitä useampaan vähemmistöön henkilö kokee kuuluvansa.

Opiskelu- ja työyhteisöissä on väistämättä myös moninaisuutta, joka kumpuaa erilaisista ajattelutavoista ja persoonallisuuksista. Parhaimmillaan moninaisuus johtaa moniääniseen ryhmään, jossa erilaiset taustat, osaamiset ja ajattelutavat edistävät luovuutta. Moninaisuus ei automaattisesti merkitse toimivaa moniäänisyyttä ja ympäristöä, jossa kaikki voivat hyvin omana itsenään. Ilman psykologista turvallisuutta moninaisuus voi lisätä konflikteja yhteisössä, kun näkemys- ja kokemuserot voivat johtaa väärinkäsityksiin ja loukkaavaan, syrjiväänkin käytökseen.

Psykologisen turvallisuuden merkitys korkeakouluyhteisössä

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa toimintakulttuuria, jossa ihmiset kokevat voivansa ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä osallistua keskusteluun ja toimintaan ilman pelkoa seuraamuksista tai häpeästä. Käsitteen voi määritellä myös ryhmän jäsenten jakamana uskomuksena siitä, että sosiaalisten riskien ottaminen ryhmässä on turvallista (Edmondson 1999, 350). Eriävät mielipiteet, epävarmuuksien paljastaminen ja virheiden tekeminen kohdataan rakentavasti, ja kokemuksista opitaan.

Psykologinen turvallisuus hyödyttää organisaatioita ja yhteisöjä monin tavoin. Se lisää luovuutta, parantaa oppimistuloksia, tukee hyvinvointia ja vahvistaa sitoutumista. Näiden tekijöiden ansiosta myös tuloksellisuus kasvaa (Työterveyslaitos 2021).

Korkeakouluyhteisöön kuuluu opiskelijoita, jotka edustavat eri kulttuuritaustoja, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä muita aliedustettuja ryhmiä tai ovat neurokirjolla. Heidän kokemuksensa yhteisöön kuulumisesta ja turvallisuudesta ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi neurokirjolla olevalle epäselvät sosiaaliset säännöt tai ennakoimattomat tilanteet voivat olla erityisen kuormittavia. Jos opiskelija joutuu jatkuvasti pohtimaan, onko hänen tapansa kommunikoida hyväksyttävä tai onko hänen huolensa riittävän vakava, jää oppiminen helposti taka-alalle.

Psykologisella turvallisuudella on merkittävä rooli myös työhyvinvoinnissa. Kun työympäristö on psykologisesti turvallinen, työntekijät ilmaisevat ajatuksiaan ja ideoitaan sekä kokeilevat rohkeasti uusia tekemisen tapoja. Virheitä ehkä tulee, mutta niiden kautta kehitytään sen sijaan, että niitä piiloteltaisiin seuraamusten pelossa. (Luutonen & Murtomaa 2025, 266–267)

Työyhteisössä psykologista turvallisuutta rakentaa

• suoraselkäinen johtaminen
• avoin viestintä
• positiivinen ja arvostava palautekäytäntö
• yhteistyö ja yhteenkuuluvuuden tunne (Luutonen & Murtomaa 2025, 267).

Esihenkilöillä ja johtajilla on merkittävä vastuu psykologisen turvallisuuden ylläpitämisessä, mutta jokainen voi omalta osaltaan ja oman toimintansa kautta vaikuttaa siihen, miten turvaton tai turvallinen työyhteisö on muille (Työterveyslaitos 2021). Palautekulttuuria, yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä voidaan vahvistaa yhteisöllisillä rakenteilla, kuten yhteisön pelisäännöillä.

Näin rakensimme pelisääntömme

Turun AMK:n lukuvuoden 2023–24 henkilöstön ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuskyselyissä nousi esiin toiveita ja tarpeita, että pitäisi kehittää pelisääntöjä, jotka liittyvät turvallisemman tilan periaatteisiin ja toisten kohtaamiseen. Myös Turun AMK:n opiskelijakunta TUO on saanut opiskelijoilta yhteydenottoja esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöiden kautta. Yhdyshenkilöt toimivat puolueettomasti opiskelijayhteisön rajapinnassa ohjaamassa luottamuksellisesti kanssaopiskelijoita, jotka ovat kohdanneet vaikeita tilanteita. Opiskelijat ja henkilöstö ovat lisäksi ehdottaneet käytännön keinoja psykologisen turvallisuuden lisäämiseen.

Korkeakouluyhteisöissä tarvitaan rakenteita, jotka vahvistavat osallisuutta ja tunnetta siitä, että jokainen voi olla oma itsensä ja tuoda esiin näkemyksensä ilman pelkoa leimaamisesta tai vähättelystä. On tärkeää, että pienetkin vuorovaikutustilanteet ovat kunnioittavia ja empaattisia.

Vastauksena opiskelijoiden ja henkilöstön toiveisiin sekä varmistaaksemme turvallisen ilmapiirin moninaistuvassa korkeakouluyhteisössä laadimme Turun AMK:ssa yhteisöetiketin eli omat pelisäännöt psykologisen turvallisuuden edistämiseksi osana yhdenvertaisuus-, saavutettavuus- ja tasa-arvosuunnitelmamme päivitystyötä.

Etiketin rakentamiseen osallistui henkilöstö- ja opiskelijaedustajia. Se sisältää yksitoista periaatetta, joihin odotamme sekä henkilöstön että opiskelijoiden sitoutuvan, ja joiden kautta rakentuu psykologinen turvallisuus sekä hyvä ammatillinen ilmapiiri. Kirjoitimme periaatteet me-muodossa, sillä halusimme korostaa yhteisön ja sen jokaisen jäsenen merkitystä psykologisen turvallisuuden rakentajana. Nimen etiketille lainasimme luvallisesti Poliisiammattikorkeakoululta.

Yhteisöetiketin periaatteet pohdittiin huolellisesti juuri omaan korkeakouluyhteisöömme sopiviksi: Mitkä ovat arvomme, ja mitä haluamme korostaa? Mistä olemme saaneet palautetta? Mitä meidän on erityisesti syytä kehittää yhdenvertaisuuskyselyjen sekä muiden taustatietona hyödyntämiemme aineistojen perusteella?

Yhteisöetiketti arjen työvälineenä

Yhteisöetiketti on tarkoitettu sosiaalisiksi pelisäännöiksi toisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen korkeakouluyhteisömme tiloissa, tapahtumissa ja toiminnassa niin fyysisesti, sosiaalisesti kuin verkkoympäristössä. Etiketti voidaan käydä läpi opiskelijoiden kanssa opintojen tai opintojaksojen alussa. Etikettiä suositellaan viestittäväksi tilaisuuksissa ja tapahtumakutsuissa, ja uudet työntekijät kohtaavat sen osana yleisperehdytystään.

Yhteisöetiketti toimii arjen työkaluna: se vahvistaa yhteistä ymmärrystä siitä, millainen käyttäytyminen on hyväksyttävää, toivottavaa ja kaikkien kannalta turvallista. Yhteisten pelisääntöjen selkeys tukee myös opiskelijakunnan häirintäyhdyshenkilöiden työtä, kun toimintaa ohjaa yhdessä sovittu linja. Opiskelijan ei puolestaan tarvitse pohtia yksin, voiko tai uskaltaako ottaa tarvittaessa yhteyttä.

Opiskelijakunta saa säännöllisesti palautetta opiskelijoilta, jotka kokevat jäävänsä ulkopuolisiksi tai ilman apua tilanteissa, joissa olisivat toivoneet enemmän tukea. Opiskelijakunnan haaste on yhdistää avun ja tuen tarjoajat opiskelijoihin, jotka tarvitsevat turvaa, kuulluksi tulemista ja ohjausta. Yhteisöetiketti toimii pohjana yhteiselle keskustelulle ja antaa suunnan, jonka mukaisesti opiskelijakunta haluaa viestiä.

Yhteisöetiketti toimii sekä henkilöstön ohjenuorana kollegoiden kohtaamisessa ja palautekulttuurissa että opettajan tukena opetus- ja ohjaustilanteissa. Etiketti ohjaa kaikkia yhteisön jäseniä pohtimaan omaa toimintaansa ja sanavalintojansa sekä toisaalta ohjeistaa, miten toimia, jos kokee tai havaitsee syrjintää tai epäasiallista käytöstä.

Avoin keskustelu tärkeää

Vaikka yhteisöetiketin sisällöt saattavat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, niiden sanoittaminen on tärkeää moninaistuvassa korkeakouluyhteisössä. Kun kirjaamme näkyväksi, mikä meille yhteisönä on tärkeää ja miten haluamme kohdata toiset ihmiset, sanoitamme arvojamme. Samalla muistutamme, että turvallinen tila ei synny itsestään, vaan se rakennetaan tietoisilla valinnoilla ja jatkuvalla vuoropuhelulla.

Yhteisöetikettimme on vielä uusi. Keräämme parhaillaan kokemuksia sen toimivuudesta, ja toivomme saavamme palautetta siitä myös myöhemmin, kun se on jo vakiintunut osa toimintaamme. Avoin ja jatkuva keskustelu yhteisöetiketistä ja sen toimivuudesta on tärkeää.

Yhteinen, kaikkia sitouttava etiketti on arjen työkalu, jolla rakennamme korkeakouluyhteisöön hyvää ja turvallista ammatillista ilmapiiriä. Vaikka yhteisöetiketin vaikutukset eivät välttämättä heti näy esimerkiksi ilmoitusmäärien tai palautteiden vähenemisenä, tunnistamme sen pitkäaikaiset hyödyt. Kun opiskelijat ja työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi, se heijastuu positiivisesti yksilön hyvinvointiin, yhteisön ilmapiiriin ja koko oppimis- ja työympäristöön. Näillä toimilla rakennetaan pohjaa yhteisölle, jossa jokaisella on mahdollisuus voida hyvin.

LISÄÄ AIHEEN YMPÄRILTÄ / RELATED POSTS