
Arja Rantala, Mikko Häkkinen, Virpi Maijala & Elina Turunen
Suomessa sote-alojen ammattihenkilöstö on kansainvälistynyt nopeasti, vaikkakin kehityksessä on tunnistettavissa tasaantumista. Vuonna 2023 myönteisiä oleskelulupia myönnettiin sosiaali- ja terveysalan työperäisen maahanmuuton perusteella 2272 hakijalle. (Migri 2024.)
Suurin osa (19/23) Suomen ammattikorkeakouluista tarjoaa sote-johtamisen ylempää korkeakoulututkintoa. Korkeakoulututkintojen tulisi noudattaa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston yhteisiä kompetenssisuosituksia (Arene 2022). Lisäksi valtakunnallinen Sote-johtamisen master-koulutusverkosto on laatinut erityiset sote-johtamisen ydinkompetenssit, joita sovelletaan sote-johtamisen YAMK-tutkintoihin (Mattila ym. 2023).
Arenen yhteiset osaamiskompetenssit muodostuvat kuudesta osa-alueesta, joista yksi on kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen. Valmistumisen jälkeen opiskelijalta odotetaan osaamista kehittää monikulttuurisuutta huomioivia toimintatapoja, ennakoida globaalin kehityksen ja ilmiöiden vaikutuksia sekä toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ja verkostoissa. Myös muut kompetenssit tukevat osaltaan kansainvälisyysosaamisen merkitystä, joista esimerkiksi eettisyyskompetenssi suuntaa huomion perustellusti erilaisten ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun. (Arene 2022.)
Opetussuunnitelmatarkastelu kansainväliseen opintotarjontaan sote-johtamisen YAMK-tutkinnoissa
Sote-johtamisen master-koulutusverkosto kehittää alan korkeakoulutusta asiantuntijayhteistyössä. Tavoitteena on edistää sote-johtamisen koulutuksen tasalaatuisuutta ja vahvistaa yhteiskunnallista sekä kansainvälistä vaikuttavuutta. Verkostossa tunnistettiin tarve selvittää sote-johtamisen YAMK-tutkintojen nykytilaa kansainvälisyysosaamisen ja opintojaksotarjonnan näkökulmasta.
Selvitys toteutettiin maaliskuun 2025 aikana kevään toisessa yhteishaussa oleviin suomenkielisiin sote-johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelmiin. Selvityksessä tarkasteltiin ammattikorkeakoulujen julkisesti saatavilla olevia opetussuunnitelmia sote-johtamisen ja kehittämisen YAMK-tutkinnoissa. Internetissä saatavilla olleiden opetussuunnitelmien kaikki opintojaksot, niiden osaamistavoitteet ja sisällöt käytiin läpi. Ne opintojaksot, joissa oli mainittuna englanti opiskelukielenä tai kansainvälisyysosaaminen, poimittiin ja taulukoitiin.
Mielenkiinto kohdistui erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- Tarjotaanko sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-tutkinnossa englanninkielistä opetusta?
- Sisältyykö sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-tutkintoon kansainvälisyysosaamista?
- Kuinka monta opintopistettä sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-tutkinnossa on tarjolla opiskelijoille?
Opetussuunnitelmatarkasteluun otettiin mukaan ne tutkinto-ohjelmat, joiden pohjakoulutusvaatimuksena oli sosiaali- tai terveysalan tutkinto. Tarkastelusta rajattiin pois monialaiset tutkinto-ohjelmat. Koulutusohjelmien ydin- ja vapaasti valittavista opinnoista pyrittiin tunnistamaan kansainvälisiin teemoihin liittyvät englannin kielellä toteutettavat opintojaksot.
Kansainvälisyysosaaminen ja kielitaidon kehittymisen tukeminen puutteellisia
Selvityksen perusteella YAMK-tutkintoon johtavaa suomenkielistä sote-johtamisen koulutusta tarjosi 19 ammattikorkeakoulua. Seinäjoen AMK ja Metropolia AMK tarjosivat yhden englanninkielisen sote-johtamisen koulutusohjelman.
Sote-johtamisen YAMK-koulutuksissa kansainvälisyysosaaminen ja englanninkielinen opintotarjonta ovat edelleen hajanaisesti toteutettuja.
Valtaosassa suomenkielisistä sote-johtamisen YAMK-tutkinnoista ei ollut pakollisia englanninkielisiä opintoja. Samoin kansainvälisyysosaaminen, kuten kansainvälinen viestintä ja vuorovaikutus, näyttäytyivät puutteellisina. Opetussuunnitelmien ydinopintoihin kuului englanninkielisiä opintoja ainoastaan Karelia-ammattikorkeakoulussa. Vapaasti valittavia englanninkielisiä opintojaksoja on mahdollista valita osaksi tutkintoa Kajaanin, Lapin, Savonian ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa. (Taulukko 1).
| Ammattikorkeakoulu | Tutkinto-ohjelman nimi | Englanninkieliset ja kansainvälisyys-osaamisen opintojaksot opetus-suunnitelmissa | Lisätietoja |
| Centria | Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen | Pakollinen opintojakso “Management in Internationalising Working Environment” (2 op) | |
| Diak | Monialainen ja yhteensovittava johtaminen | * | |
| Hämeen AMK | Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen | * | |
| Jyväskylän AMK | Hyvinvointi-palveluiden uudistava johtaminen | * | Mahdollisuus hakea kaksoistutkintoon, joka toteutetaan yhdessä Carinthia University of Applied Sciences kanssa. Yhteisten opintojen laajuus englanniksi on 30 op. Vapaasti valittavat opinnot, muun muassa: “Ethical Expertise, Leadership and Organisational Culture” (5 op), “Professional Expertise and Influencing Skills” (5 op). |
| Kaakkois-Suomen AMK | Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen | * | |
| Kajaanin AMK | Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Tiedolla johtaminen sosiaali- ja terveysalan kehittämisessä | * * | Vapaasti valittava opintojakso molemmissa tutkinto-ohjelmissa: “Studying and working in international environment” (5 op) |
| Karelia AMK | Vastuullinen hyvinvointi-palveluiden johtaminen ja kehittäminen Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen | Pakollinen opintojakso “International Co-operation and Leadership” (5 op) Pakollinen opintojakso “Active Ageing in International Context” (10 op) | |
| LAB AMK | Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla | * | |
| Lapin AMK | Uudistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen asiantuntija Tiedolla johtamisen asiantuntija | * * | Vapaasti valittava opintojakso: ”Creation of Sustainable Future” (5 op) |
| Laurea AMK | Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen Työhyvinvoinnin johtaminen sosiaali- ja terveysalalla Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa | * * * | |
| Metropolia | Hyvinvointi-johtaminen kehittyvissä sosiaali- ja terveyspalveluissa Hoitotyön kehittäminen ja johtaminen Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kestävä johtaminen ja kehittäminen Development and leadership of nursing | * * * * * | |
| Oulun AMK | Uudistava ja hyvinvointia edistävä johtaminen | * | |
| Satakunnan AMK | Hyvinvoinnin uudistuva asiantuntijuus ja johtaminen | * | |
| Savonia AMK | Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen | * | Vapaasi valittavat opinnot: ”Digitalised Working Environment” (5 op), ”Expertise and Leadership” (5 op), ”Innovation Knowledge” (5 op), ”Strategic Project Knowledge” (5 op), ”Strategic Thinking and Future Orientation” (5 op) |
| Seinäjoen AMK | Kehittäminen ja johtaminen Master’s degree in social services and health care, Development and Management** | * | |
| Tampereen AMK | Hyvinvointipalvelujen johtaminen ja kehittäminen | * | |
| Turun AMK | Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen | * | |
| Vaasan AMK | Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen | * | |
| Yrkeshögskolan Arcada | Kestävät sosiaali- ja terveyspalvelut | * |
**Opetuskieli englanti
Kansainvälisen opetussisällön yhteiskehittäminen
Karelia-ammattikorkeakoulussa on pitkä perinne kansainvälisen opintojakson, Managerial International Competence 5 op (MIC), toteuttamisessa (Karelia AMK 2025a).
Opetussuunnitelmauudistuksen 2025 yhteydessä todettiin, että opintojakso
- vastaa työelämän tarpeisiin
- kytkeytyy osaamistavoitteiltaan ja sisällöltään Arenen (2022) kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskompetenssiin
- tukee sosiaali- ja terveysalan johtamisen henkilöstövoimavarojen johtamisosaamista sekä alan asiantuntijaosaamisen ydinkompetensseja (Mattila ym. 2023).
Opintojaksoa haluttiin kuitenkin nykyaikaistaa uuteen, vastuullista johtamista painottavaan opetussuunnitelmaan (Karelia AMK 2025b). Opintojakso herätti kiinnostusta myös muissa sote-johtamista tarjoavissa korkeakouluissa, joten päivitystyö päätettiin tehdä yhteistyössä Sote-johtamisen master-koulutusverkostossa.
Opintojakso sai uuden nimen: International Co-operation and Leadership. Jakson tavoitteena on kehittää YAMK-opiskelijoiden valmiuksia johtaa hyvinvointipalveluita inklusiivisesti kansainvälisessä ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Opintojaksolla keskitytään kestävien ja tulevaisuussuuntautuneiden strategioiden innovointiin ja kansainväliseen verkostoyhteistyöhön. Opetuskieli on englanti. Opiskelijat osallistuvat jakson aikana valitsemaansa akateemiseen tapahtumaan, mikä voi olla esimerkiksi kansainvälinen konferenssi, koulutus, opintokäynti tai vaihto. Tarkoituksena on käsitellä globaaleja ajankohtaisia teemoja sote-johtamisen näkökulmasta. Opintojakson lopuksi järjestetään verkossa tapahtuva konferenssi, jossa opiskelijat pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja erilaisia näkökulmia.
Keväällä 2025 Karelian MIC-opintojakson yhteydessä pilotoitiin yhteistoteutusta Oulun, LAB- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen kanssa. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet myönteiset. Verkostoyhteistyö vahvistaa koulutustarjontaa, opetusresurssien optimointia ja mahdollistaa osaamisen jakamista.
Suositukset kansainvälisyysosaamisen vahvistamiseksi
Selvityksemme ja pilotoinnin perusteella suosittelemme kansainväliseen viestintään, monikulttuuriseen inklusiiviseen johtamiseen ja globaalien ilmiöiden vaikutuksiin liittyvien opintojen sisällyttämistä sote-johtamisen YAMK-tutkintoihin. Lisäksi korkeakoulujen tulisi toimia aktiivisesti yhteistyössä kansainvälisten korkeakoulujen kanssa, tarjoten opiskelijoille mahdollisuuksia aidosti kansainväliseen vuorovaikutukseen yhteisillä opintojaksoilla, yhteistyöprojekteissa sekä opiskelijavaihdoissa.
Kirjoittajat
Arja Rantala, TtT, yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu arja.rantala(at)oamk.fi
Mikko Häkkinen, TtT, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, mikko.hakkinen(at)laurea.fi
Virpi Maijala, TtT, opettaja Master School, Savonia ammattikorkeakoulu virpi.maijala(at)savonia.fi
Elina Turunen, TtT, yliopettaja, Karelia ammattikorkeakoulu, elina.turunen(at)karelia.fi
Abstract
The social and health care workforce is becoming increasingly international, which requires managers and supervisors to possess international competence as well as language skills. UAS Master’s degree programmes in social and health care management should therefore address both language proficiency and international competence.
This article describes the current state of English-language internationalisation studies in Finnish UAS Master’s degree programmes in social and health care management. It also presents an example of a pilot course on international management implemented through collaboration between higher education institutions. Higher education must ensure that social and health care managers and supervisors acquire sufficient international competence to foster multicultural and inclusive workplaces.




Vastaa