Insinöörikoulutuksiin kehitetty CDIO-konsepti sai alkunsa vuonna 2001 kun mm. mainetta niittäneet Massachusetts Institute of Technology Yhdysvalloissa sekä Ruotsin Kungliga Tekniska Högskolan ja Chalmers perustivat CDIO-verkoston, johon vuosien saatossa on kertynyt yli 100 jäsenkorkeakoulua. Verkoston ja sen piirissä kehitetyn koulutuskonseptin tunnusomaisia teemoja ovat vuorovaikutustaitojen ja henkilökohtaisten taitojen kehittäminen osana päivittäistä opetusta. Tämän lisäksi opiskelijoille ei välitetä vain tietoa vaan myös osaamista mielekkäissä asiayhteyksissä. Opiskelijoiden tulevaa työelämää ajatellen tärkeäksi tekijäksi tunnistettiin myös järjestelmäosaaminen.
CDIO-konsepti rakentuu 12 standardille, jotka toimivat myös viitekehyksenä koulutusohjelman kehittämis- ja arviointityössä. Periaatteet on koottu yhteistyössä korkeakoulujen, yliopistojen, alumnien ja työelämäkumppaneiden kanssa, jotta CDIO-koulutusohjelmat ja niistä valmistuneet opiskelijat saisivat yhdenmukaisen pohjan koulutukselleen.
CDIO-kongressi Cambridgessa
Yhdeksäs kansainvälinen CDIO-kongressi 9.–13. kesäkuuta 2013 keräsi yli kolmesataa osallistujaa Cambridgen MIT:hin (Massachusetts Institute of Technology) ja Harvardin yliopistolle. Käytännössä molemmat kampukset sijaitsevat Bostonin metropolialueella, saman metrolinjan varrella. Maailmanlaajuisen kongressin teema oli innovaatiot ja design insinöörityön johtamisessa (Engineering Leadership in Innovation and Design). Yliopistojen ja korkeakoulujen opettajien lisäksi myös opiskelijat osallistuivat kongressiin omassa opiskelija-akatemiassaan, Students Academyssä, jonka ohjelma oli osin yhteinen, osin vain opiskelijoille suunnattu.
Aloitusprojekti on tärkeä
Työelämä toivoo tekijöitä, jotka ottavat vastuuta, kykenevät päätöksentekoon myös epävarmoissa tilanteissa ja tekevät työn loppuun saakka. Nopean tiedonsiirron ansiosta muistitiedon merkitys on vähentynyt, kun taas tiedon hankkiminen ja arviointi tärkeää. Ratkaisu näihin toiveisiin on enemmän oppimista mahdollisimman aidoissa tilanteissa, eli projektioppiminen. CDIO-ajatuksen mukaan opiskelijat omaksuvat alusta lähtien aktiivisen työskentelyasenteen ja ottavat vastuun opinnoistaan. Projektioppimisen menetelmiin tutustutaankin heti opiskelujen alkaessa aloitusprojektissa, joka on yksi CDIO-menetelmän tärkeimmistä vaiheista.
CDIO-ajattelu sopii erinomaisesti pohjoismaissa vallitsevaan konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Suomi ja muut pohjoismaat olivatkin runsaasti edustettuina kongressissa. Tapasimme suomalaisia ainakin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta, Rovaniemen ammattikorkeakoulusta, Turun ammattikorkeakoulusta sekä Aalto-yliopistosta.
Novian opettajat esittelivät posterin Raaseporin kampuksen aloitusprojektista, jossa opiskelijat tekevät ammatillisen projektin oikealle tilaajalle. Tämä luottamuksenosoitus on kansainvälisestikin melko ainutlaatuinen ja on näyttänyt toimivan hyvin. Campus Raseborg kouluttaa teknisten alojen lisäksi myös luonnonvara-alojen sekä ympäristösektorin osaajia. Kaikki opiskelijat osallistuvat aloitusprojektiin ja samaa pedagogiikkaa sovelletaan kaikkiin. Tavoitteena on jatkossa lisätä eri ammattialojen välisiä yhteistyöprojekteja, näinhän työelämäkin toimii.
CDIO-pedagogiikassa opiskelijat ovat keskiössä
YH Novia oli ainoana suomalaisena ilmoittanut kongressiin myös opiskelijaryhmän, jonka edustajat valittiin Campus Raseborgissa järjestetyn kilpailun perusteella. Voittanut ryhmä pääsi kongressiin esittelemään kehitysprojektiaan, Novia-mobiiliapplikaation, jonka avulla opiskelijat löytävät tärkeimmät tarvitsemansa tiedot, kuten päivän ruokalistan, lukujärjestyksen, terveydenhuollon vastaanottoajat tai oppilaskunnan tapahtumat. Mobiiliapplikaation tärkein ominaisuus on kuitenkin opinnonohjauksen tukitoiminnot; ajanvaraus, tuhti tieto- ja apupaketti sekä opinnonohjaajan yhteystiedot. Nämä toiminnot ovat tärkeitä heille, jotka eivät uskalla käydä koputtamassa opinnonohjaajan ovea kun hätä on suurin.
CDIO Students Academy-opiskelijatyöt esiteltiin näyttelyssä kongressin osallistujille. Opiskelijat esittelivät töitänsä aktiivisesti, ja keskustelu kävi vilkkaana. Työt olivat kaikkiaan korkealaatuisia ja ammattitaitoisesti esiteltyjä. Teemat vaihtelivat nettipalveluista sairaanhoidon tutkimusvälineisiin ja opetus- ja demonstraatiovälineistä ympäristönsuojeluratkaisuihin.
Yksi tilaisuuden kiinnostavimmista töistä oli Singapore Polytechnicin ryhmän Kamputseaan tulva-alueille suunnittelema kelluva käymälä. Käymälä talteenottaa biokaasua ja kuivajäte voidaan käyttää lannoitteeksi pelloille. Mikä hienointa, ryhmä oli myös rakentanut käymälän paikallisista materiaaleista sekä testannut sen toimivuuden käytännössä.
CDIO-kongressi tarjosi mielenkiintoisia verkostoitumismahdollisuuksia, korkeatasoisia luentoja ja runsaasti käyttökelpoisia vinkkejä opetuksen kehittämiseksi. Kansainvälinen CDIO-verkosto on jakautunut myös alueellisiin ryhmiin. Seuraava täysimittainen kansainvälinen CDIO-kongressi järjestetään Barcelonassa kesäkuussa 2014.
Monilalainen CDIO-sovellus Novian Raaseporin campuksella
Kun Yrkeshögskolan Novian Raaseporin kampus liittyi CDIO-verkostoon, konseptin soveltamiseen perustettu työryhmä käänsi ja räätälöi ensitöikseen suuren osan CDIO-työssä käytettävistä ohjeistuksista sopimaan kampuksen omiin tarpeisiin. Kääntäminen ja termien yhdenmukaistaminen eri aloille sopiviksi oli työläs mutta tärkeä vaihe konseptin pohjustustyössä. CDIO-terminologia rakentuu nimittäin tekniikan alan määritelmille, jotka eivät aina toimi esim. maa- ja metsätieteen aloilla. CDIO ei siis toimi kaavan tavoin – se on ennen kaikkea työkalu ja apuväline joka vaatii mukautusta käyttäjän tarpeisiin. Siksi Raaseporin kampuksen opettajat ja ohjelmavastaavat joutuivat myös miettimään tarkoin, mitkä CDIO-periaatteet ja kompetenssit olivat käypiä mihinkin tarkoitukseen ja millä aikataululla.
Toinen tärkeä osa CDIO:n mukauttamisessa on itsearviointi pisteasteikolla nollasta viiteen. Arvioiden a ja o on aika armoton ja realistinen asenne – mitä rohkeammin totuutta katsotaan silmiin, sitä nopeammin kehitystyö saadaan käyntiin. Ammattikorkeakoulujen missio ja pedagogiikka ovat onneksi osoittautuneet sopivan hyvin CDIO:n perusajatukseen; työ- ja lähestymistavat tähtäävät aika pitkälle samoihin valmiuksiin kuin CDIO:n standardit ja kompetenssit. Siksi itsearviointi saattaakin osoittaa, että tietyillä osa-alueilla on jo päästy aika pitkälle, jolloin mukauttaminen sujuu odotettua helpommin.
Seuraava askel on Campus Raseborgin opettajien CDIO:n tuntemuksen parantaminen ja tämän soveltaminen sekä omaan opetukseen, ohjelmien keskinäiseen yhteistyöhön että opiskelijoiden laaja-alaisempaan osaamiseen. Tähtäimessä on koko kampuksen käsittävä muutosprosessi, jossa opiskelijoiden työelämävalmius ja eri alojen työantajien tarpeet ja toiveet ovat keskiössä.
Kirjoittaja
Martina Österberg, YH Novian julkaisuvastaava ja toimittaja, Pol. kand., Yrkeshögskolan Novia, Campus Raseborg, martina.osterberg@novia.fi
Elina Regårdh, maisemasuunnittelun lehtori, MMM, Yrkeshögskolan Novia, Campus Raseborg, elina.regardh@novia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Aiheeseen liittyvää tietoa: ” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
CDIO-verkostosta ja konseptista: http://www.cdio.org (10.9.2013)
Kesän CDIO-konferenssista: http://laspau.org/cdio2013/ (10.9.2013)
YH Noviasta: http://www.novia.fi/yrkeshogskolan-novia/ (10.9.2013)
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
