2/2013, Koulutus ja oppiminen, Opiskelijat, Työelämä

Työelämäyhteisön areenat oppimis- ja kehittämisympäristöinä – esimerkkinä avainkumppanuus

Johdanto

Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK) ”Tulevaisuus Pohjoisesta” strategiassa 2020 painotetaan ammattiosaamisen kehittymisen edellytyksenä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistämistä. Tavoitteen saavuttamista lähdettiin vuonna 2010 ohjaamaan ja toteuttamaan omarahoitteisella OPS 2013-opetussuunnitelmien uudistus- ja kehityshankkeella. Kehittämistyö painottuu osaamis- ja ongelmaperustaiseen oppimiseen, joka nähdään välineenä nivoa ammattikorkeakoulun kaikki tehtävät toisiinsa.

Vastaus ajan haasteisiin on tiivis yhteistyö työelämän kanssa ja sen toteutumisen areenoina kehittyvät oppimis- ja kehittämisympäristöt. Tämän tavoitteen toteutumista lähdettiin edistämään ESR-rahoitetulla Työelämäläheisen koulutus-, tutkimus- ja innovaatioympäristön kehittäminen -hankkeella (TKTI). Hankkeen tavoitteena on monialainen yhteistyöverkostomainen toiminta eri innovaatioympäristöjen välillä sekä toimiminen monialaisesti samassa innovaatioympäristössä. Yhtenä toimenpiteenä on asiakkuuksien hallinta, johon liittyy systemaattinen kumppanuussopimusten tekeminen. Tässä artikkelissa kuvataan työelämäyhteistyön toimintamallin ja oppimis- ja kehittämisympäristöjen kehittämisen prosessia RAMK:n Ounasvaaran kampuksen ja Lapin Kuntoutus Oy:n solmimassa avainkumppanuudessa.

Työelämäyhteistyön kehittäminen

Työelämäyhteistyöstä puhutaan työelämälähtöisyyden ja työelämäläheisyyden käsitteillä. Tynjälä ym. (2004) mukaan ammattikorkeakoulutukselta on toisaalta odotettu työelämälähtöisyyttä, jossa koulutuksen järjestäjien on odotettu tunnistavan ja ennakoivan työelämän tarpeita. Toisaalta koulutuksen ja työelämän välistä suhdetta on kuvattu myös työelämäläheiseksi, jolloin tarpeiden lisäksi koulutuksen on odotettu myös arvioivan ja kyseenalaistavan työelämän toimintamalleja ja kehittävän niitä. (Tynjälä ym. 2004, 6-15.)

Samansuuntaiseen määrittelyyn on päätynyt Salonen (2010), jonka mukaan työelämälähtöisyydestä puhuttaessa ammattikorkeakouluissa ennakoidaan työelämän kehitystarpeita ja niihin vastataan opetuksessa. Työelämän aktiivista roolia arvostetaan opetuksen toteuttamisessa – valmistuneet opiskelijat omaavat niitä kompetensseja, joita työelämä tarvitsee ja arvostaa. Työelämäläheisyyden käsitteelle olennaista on se, että koulutuksen tehtävänä on myös arvioida ja jopa kyseenalaistaa työelämän toimintamalleja ja käytänteitä sekä aktiivisesti kehittää ja uudistaa niitä. Työelämäläheisyys on molemminpuolista osaamisen ja tiedon siirtoa, jonka onnistumiselle ratkaisevaa on jatkuva vuorovaikutus ja dialogi koulutusorganisaatioiden ja työelämän välillä. (Salonen 2010, 16.)

Kuviossa 1 on avattu työelämäyhteistyötä ammattikorkeakoulun kaikilla tehtäväalueilla.

Kuvio 1. Työelämäyhteistyön kuvausta ammattikorkeakoulun tehtäväalueilla.

Työelämäyhteistyön toteuttamisessa oppiminen ja kehittäminen ovat sidoksissa työelämän ympäristöön. Oppimisen perustana on osaamisperustainen opetussuunnitelma, joka vastaa työelämän tarpeisiin. Kehittämisessä toimitaan yhdessä työelämän kanssa arvioiden ja uudistaen toimintatapoja. Opettajalta edellytetään aktiivista vuorovaikutusta, pedagogisia ratkaisuja ja toimivia työelämäsuhteita. Opiskelijat saavat työelämästä kokemuksia ja kehittävät sekä ammatillista osaamistaan että työkäytäntöjä. Yhdistävänä tekijänä on ongelmaperustainen oppiminen (PBL), jolloin oppimisen perustana ovat työelämän ilmiöt ja ongelmat. Työelämä on myös keskeinen oppimisympäristö tiedon hankinnassa, sen käsittelyssä ja konstruoinnissa.

Kumppanuus oppimis- ja kehittämisympäristönä

RAMK:n tehtävissä korostuu osaamisen tuottamisen ohella työkäytäntöjen kehittäminen yhteistyössä työelämän kumppanien kanssa. Kumppanuuksia on vahvistettu solmimalla sopimuksia, joissa sitoudutaan kehittämään monipuolista ja monialaista yhteistyötä.

RAMK:n Ounasvaaran kampus ja Lapin Kuntoutus Oy valmistelivat strategisella tasolla avainkumppanuussopimusta syksyn 2012 aikana. Tarve kumppanuudelle tunnistettiin molemminpuolisesti ja sopimus solmittiin joulukuussa 2012. Valmisteluvaiheessa oli laajasti mukana operatiivisen toiminnan henkilöitä. Sopimuksessa sitoudutaan kehittämään monialaista yhteistyötä hyödyntäen RAMK:n eri kampusten osaamista. Painopisteenä on kuntouttavan hoitotyön sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen.

Maaliskuussa 2013 sovittiin toiminnan sisällöstä ja toteutuksesta. Ensimmäisenä toimenpiteenä käynnistettiin yliopettajien toimesta Lapin Kuntoutus Oy:n johdolle ja henkilöstölle suunnattu koulutus RAMK:n osaamis- ja ongelmaperustaisesta oppimisesta. Tavoitteena on antaa tietoa ja mahdollistaa osallistujille kokemuksellinen oppiminen.

Toisena toimenpiteenä käynnistettiin TKTI-hankkeen pilotit, joissa ohjattu harjoittelu toimii sekä oppimis- että kehittämisympäristönä. Ohjatun harjoittelun pilottien teoreettisina näkökulmina ovat ongelmaperustainen oppiminen (Poikela 2001), integratiivisen pedagogiikan malli ja sen periaatteita (Tynjälä 2010) sekä tuotteen tai palvelun kehitysprosessi. Piloteissa yhdistyvät oppiminen ja kehittäminen.

Tutoriaaleissa ongelmia työstetään oppimistehtäviksi, joihin lähdetään hakemaan tietoa.  Integratiivinen pedagogiikka tuo malliin ammatillisen asiantuntijuuden ja työyhteisöjen kehittämisen yhdistämisen. Ohjattu harjoittelu on opiskelijalle tiedonhaun ympäristönä oppimistehtävien vastauksien etsimisen paikka, mutta myös uuden tiedon ja käytänteiden luomisen paikka yhdessä työpaikan työntekijöiden ja ohjaavan opettajan kanssa. Ohjattu harjoittelu ei ole muista opinnoista erillinen opintojakso, vaan liittyy olennaisesti ammatilliseen kasvuun ja oppimisprosessiin.

Opiskelijan koulutuksessa alkanut oppimisprosessi jatkuu työssä, jolloin oppimisen organisointi koskettaa myös työpaikkoja eli millaisen tieto- ja oppimisympäristön työpaikka muodostaa. Työntekijöiden osaamista voidaan kehittää tarjoamalla heille teoreettisia käsitteitä ja malleja, joilla he voivat reflektoida omaa ja työyhteisön toimintaa. Reflektion tuloksena voi syntyä toimeksiantoja, joita opiskelijat työstävät opettajan ja työelämän edustajan ohjauksessa. Opettaja oppii kollektiivista asiantuntijuutta ja luottamuksellista kumppanuutta. Työelämän kehittäminen toteutuu opiskelijan, työntekijän ja opettajan yhteistyönä (ns.kolmikantamalli).

Lopuksi

Työelämäyhteistyön kehittäminen kumppanuudella antaa mahdollisuuden pitkäkestoiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Häggman-Laitila ja Rekola (2011) ovat tutkimuksessaan kuvanneet hyötyjä, joita kumppanuudella voidaan saavuttaa. Kumppanuus lisää yhteistyömahdollisuuksien tunnistamista ja syvempää ymmärrystä kumppanuusorganisaatiosta ja oman organisaation toiminnasta. Vuorovaikutus asiantuntijoiden kanssa edistää työhön liittyvien kehittämiskohteiden tunnistamista. (Häggman-Laitila ja Rekola 2011, 275-276.)

RAMK:n ja Lapin Kuntoutus Oy:n avainkumppanuus on toiminnan vakiinnuttamisen alussa.  Vuorovaikutus, keskustelu ja toiminnan suunnitelmallisuus ovat jo nyt lisääntyneet. Kumppanuus tarjoaa kaikille osallisille oppimis- ja kehittämisympäristön.

Kirjoittaja

Helena Kangastie, lehtori, TKI-vastaava, TtM, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, helena.kangastie@ramk.fi

Häggman-Laitila,A. ja Rekola,L.2011. Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus:odotuksia ja kokemuksia hyödyistä. Hallinnon Tutkimus 4/2011. Hallinnon tutkimuksen seura r.y. s. 263-277.

Poikela, E. 2001. Ongelmaperustainen oppiminen yliopistoissa. Teoksessa; Poikela,E.ja Öystilä,S (toim.) Tutkiminen on oppimista-ja oppiminen tutkimista.Tampere:Tamepere University Press, 101-117.

Salonen, P.2010. Työelämäyhteistyö framille! Näkökulmia ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisen yhteistyön rakentamiseen ja toiminnan arviointiin. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. B: Ajankohtaista-Aktuellt. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24484/Tyoelamayhteistyo_framille.pdf?sequence=1 luettu 5.11.2012

Tynjälä,P.,Kekäle,T.&Heikkilä,J.2004.Työelämälähtöisyys koulutuksessa. Teoksessa; Okkonen, E. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto-toteutuksia ja kokemuksia.Julkaisu2.Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna, s. 6-15.

Tynjälä,P.2010. Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikkaa. Teoksessa: Collin,k., Paloniemi,S., Rasku-Puttonen,H. ja Tynjälä,P (toim.) 2010. Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Koulutuksen ja työelämän näkökulma. WSOYpro Oy, Helsinki.

Tulevaisuus Pohjoisesta Strategia 2020. Rovaniemen ammattikorkeakoulu.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *