3/2017, Pääkirjoitus

Ammattikorkeakoulut modernin innovaatiopolitiikan keskiössä

Kirjoittaja: Bror Salmelin.

Innovaatio on usein käytetty taikasana, jonka odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat. Näitä taikasanoja on hyvin helppo viljellä, sillä silloin pääsee helposti pälkähästä, tarvitsematta miettiä liikaa, tarvitsematta ryhtyä oikeisiin, rohkeutta vaativiin toimiin.

Innovaatioon kuuluu olennaisena osana uteliaisuus ja rohkeus. Uteliaisuus kokeilla ja rohkeus ajatella ja toimia tavanomaisen ulkopuolella. Elämme aikaa, jossa digitalisointi aiheuttaa perustavanlaatuisia muutoksia sekä koko yhteiskunnassa että myös akateemisissa ja teollisissa toimintatavoissa.  Miten olemme valmistautuneet siihen ja miten suomalainen koulutus kykenee vastaamaan osaamishaasteeseen?

Moderni innovaatiokäsitys perustuu enenevästi nelikenttään, jossa käyttäjät, julkinen sektori, akateeminen maailma ja yritykset toimivat yhdessä. Tämä lähestymistapa merkitsee myös innovaatiometodien kehittämistä. Reaalimaailmassa oikeiden käyttäjien kanssa tehtävät kokeilut ja prototyypit näyttävät jo aikaisessa vaiheessa mitkä ideat ovat toteutettavissa ja skaalautuvia. Vastaavasti ”vaikeasti toteutettavat” ratkaisut tulevat tyrmätyiksi hyvin varhaisessa vaiheessa, niin että voimavaroja kyetään suuntaamaan lopputuloksen kannalta oikein.

Kokeilukulttuuri yhteiskehittämisen kanssa (co-creation) onkin uuden avoimen innovaatiopolitiikan ytimessä. Open Innovation 2.0 paradigma perustuu kaikkien osapuolten saumattomaan yhteistyöhön, ja tuo käyttäjät/kansalaiset innovaatioprosessin keskiöön.

Ammattikorkeakoulut alueellisina merkittävinä toimijoina voivat aivan erinomaisesti ottaa roolin eri toimijoiden välillä. Tämä liima parhaimmillaan yhdistää toimijat yhteisen vision alle, ja kaataa raja-aitoja myös eri teknologia- ja sovellusalueiden välillä. Moderni innovaatiopolitiikka ei vain ylitä raja-aitoja vaan poistaa ne yhteisen tavoitteen luomiseksi.

Digitalisointi edellyttää myös aivan uusia taitoja. Perinteisesti on puhuttu vain tietotekniikan käyttäjien taidoista, tai enimmillään tarpeesta saada työmarkkinoille uusia digiosaajia. Tämä ei kuitenkaan riitä. Avoimien innovaatiojärjestelmien synnyttäminen ja kehittäminen edellyttävät aivan uusia valmiuksia, joita nykyinen koulutusjärjestelmä ei tue. Tässä kuvaan neljää päätyyppiä seuraavasti

  • Kuraattori (Curator) vastaa temaattisten kokonaisuuksien rakentamisesta ja siitä, että teeman laatutaso ja avoimuus yhteistyöhön muiden teemojen kanssa säilyy.
  • Sillanrakentaja (Bridger) on aidosti ”kaikesta” kiinnostunut henkilö, joka osaa linkittää eri teemoja, teknologioita, sovelluksia ja ennen kaikkea eri innovaatiokentän pelaajia yhteen. Ideoita törmäyttämällä syntyy innovaatioita, ja innovaatioiden synnyttäminen edellyttää osaamisen löytämistä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Sillanrakentaja yhdistää kuratoidun osaamisen.
  • Orkesterin johtaja (Orchestrator) vastaa yhteisen tavoitteen luomisesta kapellimestarin tavoin. Kapellimestari tuo esille yksittäisten soittajien taidon ja luo näkemyksensä mukaisen nautittavan kokonaisuuden kuuntelijoille. Orkesterinjohtaja kommunikoi vahvasti muiden osapuolten kanssa, jotta saumaton yhteistyö säilyy.
  • Systeemin suunnittelija (System Designer) on taas henkilö, joka tekee nämä edellä mainitut toiminnot mahdollisiksi. Tietotekniikan, ryhmäpsykologian ja sovellusalueiden tunteminen systeemitasolla on toiminnan ytimessä.

Voiko suomalainen koulutusjärjestelmä, ammattikorkeakoulut keskeisenä toimijana luoda koulutusohjelmia avoimien innovaatioympäristöjen synnyttämiseksi Suomeen? Onko tällä avauksella myös vientipotentiaalia? Avoin innovaatio on nousemassa yhä merkittävämmäksi paradigmaksi, jossa itse asiassa suomalainen ja yleensäkin pohjoismainen toimintakulttuuri tekevät avoimen innovaation käyttöönoton helpommaksi kuin useimmissa kilpailijamaissamme.

Euroopan Komission tutkimuspääosasto on vahvasti liputtamassa 3O –strategiaa: Open Innovation, Open Science ja Open to the World. Tämä heijastuu jo nyt ja yhä enenevässä määrin myös EU:n tutkimuspuiteohjelmaan Horizon 2020. Esimerkkejä ovat esimerkiksi Open and Disruptive Innovation -instrumentti (jossa haetaan merkittäviä ideoita, joiden ensimmäiseen prototyyppiin myönnetään suoraa avustusta), suuret projektit tietotekniikan soveltamisen alalla (joissa haetaan käyttäjien varhaista ja saumatonta osallistumista sekä varhaisia reaalimaailmassa toteutettuja prototyyppejä ja pilottiratkaisuja) sekä kilpailut eri temaattisilla alueilla (joissa ongelman ratkaisija saa palkinnon, ja joissa metodia tai teknologioita ei ole määritelty etukäteen).

Avoimet innovaatioympäristöt ovat luonteeltaan inklusiivisia. Teknologian ja yhteiskunnan muuttuessa tämä on yhä tärkeämpää, jotta välttämätön muutos voidaan saada aikaan koko kansakunnan tasolla ja vielä siten, että kipupisteitä voidaan välttää mahdollisuuksien mukaan.  Minusta on tärkeää huomata tässä muutoksessa piilevä mahdollisuus luoda uutta.  Saumaton kaikkien osapuolten yhteistyö on avainasemassa luotaessa kokonaan uusia markkinoita, palveluja ja tuotteita. Aivan liikaa fokus tänä päivänä on vanhan parantamisessa ilman että nähdään uuden mahdollisuus.

Automaatio, robotiikka ja tekoäly nähdään usein välttämättömänä pahana. Kaikki ne muuttavat työnkuvia ja aiheuttavat vanhojen työtehtävien korvautumista uusilla. Kehitys on kuitenkin osoittanut, että yhteiskuntarakenteet ovat selviytyneet tuottavuuden kasvun tuomista rakenteellisista haasteista hyvin. Ihmiselle ominaiset työtehtävät tulevat olemaan luovia, yhteistyötä edellyttäviä ja usein vielä strukturoimattomassa ympäristössä tehtäviä työtehtäviä. Voidaanko suomalaista yhteiskuntaa viedä tähän suuntaan? Mikä on kansalaispalkan merkitys rakenteiden muuttamisen kannalta? Työn tuottavuuden ylläpitäminen on keskeisiä tehtäviä aktiivisen innovaatiopolitiikan lisäksi, jotta sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys voidaan taata.

Suomeen tarvitaan vahva avointa innovaatiota tukeva politiikka, joka perustuu reaalimaailman kokeiluihin, ja saumattomaan yhteistyöhön kaikkien osapuolten kesken.

Tarvitaan rohkeutta ja uutta osaamista.

Ottaako Suomi ja ammattikorkeakoulukenttä tämän muutoshaasteen vastaan?

Hyvä referenssi avoimen innovaation pilareista on löydettävissä seuraavan linkin takaa: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/open-innovation-20-%E2%80%93-new-paradigm-and-foundation-sustainable-europe-0

Kirjoittaja

Bror Salmelin, Neuvonantaja, Innovaatiojärjestelmät, Euroopan Komissio

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *