4/2015, Kansainvälisyys, Tutkimus ja innovaatiot, Työelämä

TKI-käsikirja KV-metro hankkeen tuotoksena

”Maailman kärkeen” – TKI-käsikirja

Metropolialueen kansainvälistyvä liiketoiminta, monikulttuurinen työelämä ja ammattikorkeakoulujen vastavuoroiset TKI-vaihdot (KV-metro) -hankkeen tavoitteena on ollut edistää TKI-vaihtojen avulla metropolialueen yritysten kansainvälistymistä, opiskelijoiden työllistymistä työelämävalmiuksien kehittymisen, työyhteisöjen kulttuurisensitiivisyyden sekä yrittäjyyden kautta, sekä kehittää henkilöstövaihdon toimintamalleja, jotka edesauttavat henkilöstön ja yritysten TKI-yhteistyötä, osaamisen vaihtoa sekä kansainvälistymistä yrityksissä, järjestöissä ja julkisella sektorilla. Tämä artikkeli perustuu hankkeen yhteen lopputuotokseen ”Maailman kärkeen” TKI-käsikirjaan. Kirjan sisältö pohjautuu hankkeen aikana TKI-vaihdoissa olleiden ammattikorkeakoulujemme työntekijöiden haastatteluihin. (Katso: www.internationalinnovation.fi)

Hankkeen aikana on tähän mennessä tehty 29 henkilöstövaihtoa ja 11 opiskelijavaihtoa EU:n ulkopuolisiin maihin, joihin ei perinteisesti ole ollut mahdollisuus matkustaa. Käsikirja perustuu yhteenvetona TKI-vaihtojen kokemuksiin, haastatteluihin ja TKI-johdon näkemyksiin.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan liittynyt työelämä- ja yritysyhteistyö on ollut luonteeltaan sidottua ja lyhytkestoista yhteistyötä. TKI-toiminnan vaikuttavuuden varmistamiseksi on kehitettävä uusia, innovatiivisia toimintamalleja toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Kansainvälinen TKI-toiminta ja siihen liittyvät yhteydet ja toimintatavat edellyttävät pitkäkestoista yhteistyötä ja yhtenäistettyjä, tehokkaita toimintatapoja.

Kansainvälisyys tuo lisävivahteen TKI-toimintaan ja haastaa tekijänsä pohtimaan TKI-toiminnan rahoituksen riittävyyttä, potentiaalisia kansainvälisiä kumppaneita ja toimintatapoja, joilla kansainvälinen yhteistyöverkosto saa tulosta aikaiseksi. Kansainvälinen TKI-toiminta edellyttää johdon sitoutumista, strategian antamaan suuntaa sekä arjessa tapahtuvaa aktiivista toimintaa.

Kansainvälisen TKI-toiminnan erityispiirteet

Hyvä projekti luo mahdollisuuksia uusien yritysten, innovaatioiden ja työpaikkojen syntymiselle. Kansainvälinen projekti tavoittelee globaaleja tuloksia ja innovaatioita. Kv-TKI-työssä erehtymisen vaara voi olla suurempi kuin paikallisessa projektissa, mutta myös mahdollisuudet voivat olla suurempia. Kokeilut salliva työkulttuuri on siis tarpeen. Kv-TKI-työssä korostuu koordinoinnin tärkeys ja huolellisuus, ja resursseja on varattava riittävästi. Kansainvälinen TKI-työ vaatii myös hyviä globaaleja verkostoja.

Strategian merkitys

Strategiseen johtamiseen liittyy muutama keskeinen periaate, joita on suositeltavaa soveltaa kansainvälisen TKI-toiminnan johtamisessa ammattikorkeakouluissa. Nämä periaatteet ovat osallistaminen, selkeys ja rullaavuus. Osallistaminen tarkoittaa kumppaneiden, opiskelijoiden ja henkilöstön osallistamista strategiatyöhön. Kansainvälisen TKI-toiminnan näkökulmasta erityisesti kansainvälisten kumppaneiden osallistaminen strategian uudistamiseen on suositeltavaa. Tämän päivän digitaaliset työkalut mahdollistavat vaikkapa kaikkien keskeisten kv-kumppaneiden kuulemisen strategiaprosessin aikana.

Rullaavuus tarkoittaa jatkuvaa strategian skannaamista suhteessa toimintaympäristöön. Rullaava strategiatyö tarkoittaa korkeakoulun kykyä tarkistaa ja päivittää strategiaa sitä mukaa kun tarvetta havaitaan. Strategian rullaavuus haastaa korkeakoulun johdon ja päättäjät uudistamaan strategiatyön toimintamallejaan.

Asiakkuudet ja verkostot

Kansainvälisessä TKI-toiminnassa yhteistyökuviot on hyvä rakentaa strategiselta pohjalta, pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Jokaisen TKI-johtajan tulisi kysyä ja jäsentää omat asiakassuhteensa kysymällä, kuka on asiakas, kuka kumppani, kuka sidosryhmän edustaja ja kuka yhteistyötaho. Mikä on näiden ryhmien ero omassa AMK:ssa sekä nykyinen arvo toiminnalle ja mikä on niiden potentiaalinen arvo? Mihin suuntaan näitä suhteita halutaan kehittää? Kenen kanssa halutaan syventää tekemistä ja vahvistaa suhdetta? Kuka hoitaa yhteyden kehen ja huolehtii, että sovitut asiat toteutuvat ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä? Kansainväliset hankkeet toteutetaan verkostoissa. Verkostomaisen työtavan hallitseminen ja verkostojen toimintalogiikan ymmärtäminen on toimivan yhteistyön edellytys kansainvälisessä TKI-toiminnassa. Kansainvälisessä toimintaympäristössä on lisäksi välttämätöntä ymmärtää kulttuurisia erityispiirteitä, kuten valtasuhteita, jotka vaikuttavat asiakassuhteiden ja verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen.

Kansainväliset projektit tavoittelevat globaaleja, pysyviä innovaatioita

Hyvän projektin tavoitteet tukevat ohjelma-aluetta, kohderyhmiä sekä toteuttajaa. Onnistunut projekti kasvattaa kilpailukykyä, vetovoimaa, uutta osaamista, yhteistyötä sekä luo mahdollisuuksia uusien yritysten, innovaatioiden ja työpaikkojen syntymiselle. Projektin tulee katsoa tulevaisuuteen ja tarttua ajankohtaisiin ongelmiin. Syntyneiden innovaatioiden hyödyntämismahdollisuudet tulisi tunnistaa ja tuotteet ja osaaminen kaupallistaa. Riskien tunnistaminen, myynti- ja markkinointiosaaminen sekä kyky viestiä uskottavasti syntyneistä tuloksista luovat edellytyksiä vahvistuville kansainvälisille kumppanuuksille. Jo projektisuunnitelmassa voi olla tärkeä korostaa, että hankkeessa lähdetään kokeilemaan asioita, jolloin erehtyminen on osa luonnollista prosessia. Ilmapiirin soisi olevan sekä organisaatioissa että rahoittajan suunnalta erehdyksen sallivaa ja sitä kautta luovan oppimista, tuloksia ja innovaatioita.

Motivaatio ja rohkeus ratkaisee

Kansainvälisillä projektitoimijoilla pitää olla rohkeutta uskaltaakseen hypätä tuntemattomaan, ottaa riskejä sekä epäonnistua. Yksinomaan jo muulla kuin äidinkielellä toimiminen, matkustaminen ja muiden kulttuurien kohtaaminen saattavat ensimmäisillä kerroilla tuntua haastavalta. Työnantajan rooli on luoda sopivat puitteet motivaation mahdollistumiselle. Se, mitä esimies pitää tärkeänä, johdattelee työntekijöitä toimintaan. Jos kansainvälinen projektitoiminta saa johdolta täyden tuen, projektitoimijan motivaatio kasvaa haasteista riippumatta.

Projekteja tulisi suunnitella ja toteuttaa käyttäjälähtöisesti yhdessä yritysten kanssa. Yritysten omista tarpeista lähtevät projektit saavat yritykset sitoutumaan koko elinkaareen. Kansainväliset yritykset tuovat kaivattua muutosta ja projekti voi helpottaa kotimaisten pääsyä suurille markkinoille. Yritysten loppukäyttäjät tulisi olla mukana koko projektin elinkaaren, sillä käyttäjälähtöiset innovaatiot syntyvät vain yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Opiskelijoiden, ja erityisesti kv-opiskelijoiden, tulisi olla mukana jo hankeaihioissa ja heidät tulisi sitouttaa mukaan projektin koko elinkaareen. Usein juuri opiskelijat ovat hankkeen tuloksien loppukäyttäjiä. Opettajien tulisi kokea hankkeiden integrointi opintojaksoille luontevaksi tavaksi oppia ja opettaa. Yhteiskehittäminen – co-creation – on toimintamalli, joka kannattaa ulottaa kaikkeen kansainväliseen TKI-toimintaan alkaen strategian uudistamisesta ja päätyen yksittäisen hankkeen toteutustapoihin ja opetukseen.

Rahoitus

Kansainvälisen TKI-toiminnan rahoituksessa kannattaa lähtökohdaksi ottaa kv-toimintakulttuurin vahvistaminen, sillä kaikki lähtee valmisteluvaiheen panostuksista. Tällöin on tärkeää, että koko henkilöstö on valmis toimimaan kv-TKI-toiminnan eteen. Tällöin jokaista yhteydenottoa, valmistelevaa palaveria tai työpajaa ei tarvitse erikseen rahoittaa, vaan ne ovat olennainen osa työkuvia ja arjen toimintamalleja. Strategiakytkentä ja toimintasuunnitelmien kautta tiimi- ja yksilötasolle menevät kv-TKI-toiminnan tavoitteet ovat tässäkin avainasemassa. Jos on tahtoa, niin on toimintaakin -periaate pätee tässä.

Lopuksi

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoimessa kirjeessä 27.10.2015 korkeakoulujen johdolle asetetaan tavoitteeksi, että suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistamisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Tarvitaan vahvempia elinkeinoelämäyhteyksiä sekä tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista. (Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle 27.10.2015. Lyhennetty ja muokattu Haaga-Heliassa.)

Ammattikorkeakouluilla on kaikki mahdollisuudet saavuttaa kilpailukykyiset tulokset TKI-toiminnassa vuoteen 2025 mennessä. Keskeinen vahvuus on jo ’geeneissä’ – tapa toimia yhdessä elinkeinoelämän ja työyhteisöjen kanssa. Aktiivinen ja tavoitteellinen, strateginen johtaminen, kannustaminen ja TKI-toiminnan integroituminen osaksi koko korkeakoulun toimintaa ovat menestyksen avaimia.

Kansainvälisen TKI-toiminnan näkökulmasta olemme koonneet vielä näkökulmia, jotka vaikuttavat vahvistuvan lähitulevaisuudessa. Tämä voi toimia tarkistuslistana, kun lähdet suuntaamaan omaa ammattikorkeakouluasi kohti kärkeä.

  • Laajenna toimintakenttää yhdessä kumppaneiden kanssa.
  • Seuraa maailmankehitystä ja siirry jo ennakoiden niille alueille, joissa on mahdollisuus tuloksiin.
  • Ajattele isosti ja verkostoidu parhaiden kanssa.
  • Profiloidu, sillä sen merkitys kasvaa.
  • Osallistu rahoitusohjelmakehitykseen ja –arviointiin.
  • Hyödynnä verkostoja ohjelmakehitystyössä ja näihin vaikuttamisessa (esim. European Network of Living Labs eli ENoLL järjestö on suoraan vaikuttanut Horizon2020- ohjelman sisältöihin).
  • Tartu ilmiöihin. Maailman viheliäimmät ongelmat odottavat pieniä ja suuria innovaatioita. Kuinka nopeasti saat hankkeen käyntiin, jos tänään huomaatte kohteen johon tarttua?

 

Kirjoittajat

Sakariina Heikkanen, TKI-asiantuntija, YTM, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, sakariina.heikkanen@haaga-helia.fi

Anu Sipilä, projektiasiantuntija, YAMK, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, anu.sipila@haaga-helia.fi

Marianne Wegmüller, projektiasiantuntija, KTM, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, marianne.wegmuller@haaga-helia.fi

Lauri Tuomi, toimitusjohtaja, KTT, Profitmakers Oy, lauri@profitmakers.fi

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *