2/2015, Koulutus ja oppiminen, Tutkimus ja innovaatiot, Työelämä

”Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä” – pedagogista uudistamista Lapin ammattikorkeakoulussa

Johdanto

Lapin ammattikorkeakoulu käynnisti toimintansa 1.1.2014, jolloin Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhdistyivät uudeksi Lapin ammattikorkeakouluksi. Yhdistymisen myötä vastuut ja velvollisuudet kaikilla ammattikorkeakoulun tehtäväalueilla lisääntyivät, koska uuden ammattikorkeakoulun toiminta- ja palvelualue laajeni kattamaan merkittävän osan pohjoisinta Suomea. Tavoitteena on olla ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä.

Lapin ammattikorkeakoulussa sekä opetus että TKI-toiminta pyrkivät omalla toiminnallaan edistämään strategiaan pohjautuvan tavoitteen saavuttamista. Ammattitaitoiset ja osaavat ihmiset ovat toiminnan ytimessä. Kehittämistyötä on tehty yhteisillä kehittämispäivillä, jossa myös työelämä on ollut aktiivisesti mukana. Olemme omassa sisäisessä kehittämistyössä huomioineet erilaiset ulkoiset muutosvaatimukset ja mahdollistaneet henkilöstölle tilanteita ja tilaisuuksia monialaiselle ja -ammatilliselle keskustelulle, yhteisen tiedon rakentamiselle ja yhteistoiminnalle. Yhteisen keskustelun avulla tavoittelemme oppimisen, tutkimisen, kehittämisen ja innovoinnin uudistavaa ja alati uudistuvaa kulttuuria. Mitä paremmin sen itse osaamme, sitä paremmin sitä toteutamme yhteisöissä ja verkostoissa.

Tässä artikkelissa kuvaan pedagogisen uudistumisen ja uuden opettajuuden lähtökohtia ja niistä kumpuavia periaatteita ja toimintatapoja, joita olemme hyödyntäneet Lapin ammattikorkeakoulun pedagogisessa kehittämistyössä.

Lähtökohtia pedagogiselle uudistumiselle ja uudelle opettajuudelle

Toimintaympäristön muutokset ja sieltä esille nousevat haasteet vaikuttavat myös ammattikorkeakoulun tehtävien toteuttamiseen alueellaan. Lapin ammattikorkeakoulu on tilanteessa, jossa vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset muutosprosessit. Uuden ammattikorkeakoulun tavoitteena on kehittyä yhtenäiseksi ja yhdeksi korkeakouluksi, jotta se kykenee vastaamaan mahdollisimman hyvin toimintaympäristöstä ja tulevaisuudesta nouseviin haasteisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on tuoreessa tulevaisuuskatsauksessaan todennut luovuuden ja osaamisen merkityksen tärkeinä kestävän kasvun tekijöinä. Raportissa mukaan tulevaisuuden haasteita ovat osaamisen ja luovuuden merkityksen kasvu, siirtyminen digitaaliseen palvelutalouteen, hyvinvointi ja talouden kestävä kasvu, yhteiskunnan erilaistuminen ja eriarvoisuus ja EU-tason yhteistyö myös koulutuksen ja tutkimuksen alueilla. Eräänä keskeisenä kehittämisen tavoitteena on kansainvälisesti korkea koulutus- ja osaamistaso. (OKM 2014:18, 9,44.)

Tulevaisuuden muutokset vaikuttavat myös osaamisen kehittämisen tarpeisiin. OKM (2014:19, 11) raportissa tuodaan esille, että työelämän nopeiden muutosten vuoksi työntekijöiden osaamisen kehittyminen ja uudistuminen tulevat tärkeimmiksi asioiksi ja, että osaamisen uudistamisesta on huolehdittava ennakoivasti. Oivallushankkeen loppuraportissa (2011) esitetään tulevaisuuskuvaan peilaten osaamisen, oppimisen ja luovuuden edistämistä kaiken koulutuksen teemoiksi. Tähän liittyy taito koota verkostojen avulla erilaisia osaamiskombinaatioita eli mahdollistaa erilaisten osaajien yhteistoimintaa.

Myös ammattikorkeakoulun tehtäviin ja etenkin niiden toteuttamiseen on esitetty kehittämisvaatimuksia. Kun maailma muuttuu, myös ammattikorkeakoulun, sen pedagogiikan ja opettajuuden on muututtava. Perinteiset tavat muuttuvassa ympäristössä eivät hyvästä tavoitteesta huolimatta johda hyvään lopputulokseen. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on arvioinut suomalaisten ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Arvioinnin mukaan TKI-toiminnan osaamisen kehittämisen suurin haaste on opetuksen ja TKI- toiminnan integroiminen. Myös opetusministeriö on linjannut, että ammattikorkeakoulujen tulee kehittää TKI-toimintaa nimenomaan opetuksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Opetusministeriö korostaa rakenteellisessa kehittämisessä tehtävien integrointia ja tulevien vuosien haasteena TKI-työn niveltämistä opetukseen.

Haasteet on tunnistettu ja niihin on paneuduttu pohtimalla, miten suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää Lapin ammattikorkeakoulun tehtävien integroimista. Tavoitteena on saada koulutettua osaajia työmarkkinoille ja toteutettua mahdollisimman vaikuttavaa yhteiskunta- ja aluekehitystyötä. Tehtävien toteuttamisessa ovat opettajat asiantuntijoina merkittävässä roolissa. Yksi tärkeimmistä kehittämistoiminnoista on vahvistaa verkostoitunutta, moninaisuutta hyödyntävää ja oppimisen iloa tuottavaa organisaatiokulttuuria, jossa erilaiset osaajat yhdessä rakentavat merkityksiä sekä yhteisiä ja silti erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Luovuuden, osaamisen ja oppimisen edistäminen myös omassa kehittämistoiminnassa on tärkeää eli ”teemme niin kuin opetamme”. Asiantuntijakulttuuriin ja sen rakentamiseen kuuluu oman työn tutkimisen ja kehittämisen taidot ja ennen kaikkea kiinnostus oman työn ja asiantuntijuuden kehittämiseen ja tutkimiseen (Rissanen 2013, 249). Näitä periaatteita toteutamme pedagogisessa uudistumisessa ja uudessa opettajuudessa tutkimalla ja kehittämällä opettajuutta uudenlaisessa muutostilanteessa.

Kehitetään, opitaan, uudistutaan yhdessä, yhteisössä ja verkostoissa – pedagoginen kehittämisprosessi Lapin ammattikorkeakoulussa

Pedagoginen uudistaminen ja uuden opettajuuden rakentaminen käynnistyi yhdessä laadituilla suunnitelmilla: koulutuksen kehittämisohjelma (2014–2017) ja pedagogisen kehittämisen ja opetussuunnitelmien uudistamisen suunnitelma (2014–2017). Koulutuksen kehittämisohjelmassa on kuvattu koulutustoimintaa koskevat linjaukset ja kehittämiskohteet, joita ovat yhtenäisen ja yhteisen Lapin ammattikorkeakoulun rakentaminen, strategian toteuttaminen opetuksessa, tutkimuksen-, kehityksen- innovaatiotoiminnan sekä opetuksen integroiminen ja yhteisen YAMK-toimintamallin kehittäminen.

Kehittämissuunnitelmien pantiin toimeen jo niiden rakentamisen vaiheessa. Yhteiset ja koulutuskohtaiset kehittämispäivät olivat keskustelujen ja ajatusten vaihtamisen ja oppimisen tiloja, joissa haastettiin ja kyseenalaistettiin aikaisempia toimintatapoja. Haastetuiksi tulivat muun muassa käsitykset osaamisesta, oppimisesta, työelämäyhteistyöstä, yhteisopettajuudesta, oppimisen ja osaamisen arvioinnista sekä TKIO:sta eli tutkimuksen-, kehityksen- ja innovaatiotoiminnan ja opetuksen integroinnista. Erityisen onnistuneita olivat ne kehittämispäivät, johon saimme elinkeinoelämän ja yritysten edustajia mukaan haastamaan käytäntöjämme ja tuomaan uusia ehdotuksia ja palautetta työhömme.

Tunnetusti organisaatioiden kulttuurit muuttuvat hitaasti, ja pienikin edistys vie uudistumista eteenpäin ja edistys on myös hyvä huomata. Pedagogisessa uudistumisessa ja uudessa opettajuudessa ”jotain uutta” edustaa yhteistä tulevaisuutta mahdollisuuksineen. Se on uusi elämä, jota kohti koko Lapin ammattikorkeakoulu ja sen henkilöstö kulkee välillä kipeidenkin tilanteiden kautta. Kahdesta ammattikorkeakoulusta erilaisine toiminta- ja ajattelutapoineen sekä käytäntöineen syntyi yksi ammattikorkeakoulu, jonka tulevaisuuden suuntaa viitoittaa ”me ja meillä ”-puheen lisääntyminen arkipäivän tilanteissa. Tämä tulee julki myös pohdintana siitä, mikä on se meidän uusi yhteinen pedagoginen näkemys, jolla toteutamme ammattikorkeakoulumme tehtäviä. ”Jotain vanhaa” liittyy historiaan, aikaan ennen yhdistymistä. Elämä ennen yhdistymistä tuo keskusteluun niitä hyviä pedagogisia asioita, joita molemmissa oli käytössä ennen yhdistymistä. Vanhasta on vaikea luopua ja luopuminen on aina sidoksissa tunteisiin. Toisaalta aika kultaa muistoja, ja puheissa voidaan haastaa sekä omat että toisten hyviksi väittämät pedagogiset toimintatavat. ”Jotain lainattua” liittyy kahden erillisen ammattikorkeakoulun aikaisempaan yhteistyöhön ja toimintaan. Kehittämistyössä hyödynnämme ennen yhdistymistä toteutettua luontevaa pedagogista ja TKI- toiminnan yhteistyötä, jossa luottamus yhteiseen tekemiseen alueen hyväksi oli vahvaa ja kestävää. ”Jotain sinistä” tarkoittaa pedagogisessa kehittämisessä luottamusta siihen, että tulevaisuutta kohti edetään yhteisesti sovittujen askelmerkkien tahdissa. Yhteistoiminnalla ja yhdessä luovasti kehittämistyötä tekemällä torjumme, tai ainakin vähennämme epäonnea aiheuttavia toiminta- ja ajattelutapoja.

Pohdinta

Ammattikorkeakoulu on myös työelämän organisaatio, jota koskettaa muutokset ja toimintaympäristöstä tulevat haasteet. Miten uudistutaan, opitaan, osataan ja ollaan luovia myös omassa toiminnassa. Pedagogisessa uudistumisessa ja uudessa opettajuudessa on tärkeää keskustella myös pedagogisen toiminnan perustasta eli opetussuunnitelmasta. Se, millaisia merkityksiä, tavoitteita ja tulkintoja opettajat opetussuunnitelmalle antavat vaikuttaa myös kehittämisen suuntaan. Yhteinen matkamme kohti tulevaa on vasta alkanut, ja aika näyttää kuinka hyvin onnistuimme pedagogisessa uudistumisessa ja uudessa opettajuudessa. Uusi opettajuus rakentuu muutoksessa, yhteisessä toiminnassa, oppimiskeskeisyydessä ja osallistavassa oppimiskulttuurissa. Uudistumisen ja oppimisen kannalta tärkeää on myös matka kohti tavoiteltua päämäärää.

Kirjoittaja

Helena Kangastie, opetuksen kehittämisen koordinaattori, TtM, Lapin ammattikorkeakoulu, helena.kangastie@lapinamk.fi

Elinkeinoelämän keskusliitto. 2011. Oivallus loppuraportti. Verkossa: http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf

Maassen, P. & Spaapen, J. & Kallioinen, O. & Keränen, P. & Penttinen, M. & Wiedenhofer, R. & Kajaste, M. 2011. Evaluation of research, development and innovation activities of Finnish universities of applied sciences. A Premilinary Report (väliraportti). Publications of the Finnish Higher Education Evaluation Council 16:2011.

Opetusministeriö. 2010. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 8:2010.

Opetusministeriö. 2014. Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen. Johtopäätöksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:19. Verkossa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/okm19.pdf?lang=fi

Opetusministeriö. 2014. Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18. Verkossa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/okm18.pdf?lang=fi

Rissanen, R. 2013. Soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön olemus ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa – mitä Moodi 2:n jälkeen? Teoksessa: Väänänen, I., Harmaakorpi, V. ja Raappana, A. (toim.) Teorioita ja käytäntöjä korkeakoulujen aluekehitystoiminnasta. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja C Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 127. Hansaprint Oy, Vantaa.

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *