Ammattikorkeakouluverkosto on muutoksen alla. Toimipisteiden määrää käsitellään alkusyksystä, kun ammattikorkeakoulujen toimiluvat uusitaan. Suomessa ammattikorkeakoulut toimivat yli 50 kunnassa ja lähes 150 toimipisteessä. On tehtävä tarkka kartoitus siitä, missä koulutusta on järkevintä järjestää.
Suunnitelmat koulutuksen lakkauttamisesta aiheuttavat luonnollisesti ristiriitaisia tunteita niin kunnissa kuin ammattikorkeakouluissa ja opiskelijoidenkin keskuudessa. Suurin osa ammattikorkeakouluista on täysin kuntien tai kuntayhtymien omistamia, joten tällöin toimipisteen karsimisesta tulee myös kunnan poliittinen päätös.
Nykyinen korkeakouluverkosto aiheuttaa epätasa-arvoa opiskelijoille, esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Monessa kunnassa sosiaali- ja terveysministeriön suositukset opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä eivät toteudu, eikä terveydenhuoltopalveluista välttämättä tehdä edes seurantaa. Opiskelijoiden kannalta tilanne on kestämätön.
Viime syyskuussa tehdyn selvityksen mukaan yhtä lääkäriä kohden on 13 000 opiskelijaa, kun suositus olisi noin 2500–3000 opiskelijaa per lääkäri. Yliopistopuolella tilanne on merkittävästä parempi ja tähän löytyy helposti kaksi perustelua: YTHS-malli ja sen vakaa rahoitus automaatiojäsenyyden kautta.
Samalla kun tarkastellaan ammattikorkeakoulujen asemaa, onkin syytä tarkastella myös opiskelijakuntien asemaa ja kysymystä opiskelijakunnan automaatiojäsenyydestä. Automaatiojäsenyys tukisi kolmea tärkeää asiaa: korkeakouludemokratiaa, YTHS-terveyspalvelumallin kehittämistä sekä opiskelijakuntien riippumattomuutta ammattikorkeakoulusta.
Selvitysten mukaan YTHS-malli on tehokkain tapa järjestää opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluja. Kokemukset osoittavat, että vapaaehtoisuuteen perustuvalla maksumallilla ei voida järjestää yhtenäisiä terveyspalveluja. Automaatiojäsenyys tekee kaikista opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä ja avaa sitä kautta kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua korkeakouluyhteisön kehittämiseen.
Keskustelua käydään myös siitä, kuinka eri oppilaitoksia kannattaa profiloida eri alojen koulutusta varten. Koulutusaloja on suomalaisissa ammattikorkeakouluissa kaikkiaan 8, joten yksi ammattikorkeakoulu voisi keskittyä tarjoamaan esimerkiksi 3-4 alan opintoja. Synergiaetuja voi syntyä esimerkiksi silloin, kun opinnoissa yhdistyvät toisiaan tukevat alat – kuten kaupallinen ja IT-ala. Osa ammattikorkeakouluista on jo karsinut verkkoaan. Esimerkiksi Metropolia kaavailee, että nykyisistä pääkaupunkiseudun noin 20 toimipisteestä siirrytään vuodesta 2017 lähtien vain neljään.
Vuonna 2014 uudistettavassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa huomioidaan nyt ensimmäistä kertaa TKI-toiminta, mikä rohkaisee oppilaitoksia toimimaan yhteistyössä yritysten kanssa. Kun TKI ja koulutus yhdistyvät, pystymme vastaamaan entistä paremmin työelämän haasteisiin. Siitä hyötyisivät niin korkeakoulut ja opiskelijat kuin elinkeinoelämäkin. Kun työelämän perusasiat ovat hanskassa opintojen päättyessä, valmius yrittäjyyteen on parempi.
Kirjoittaja
Toni Asikainen, hallituksen jäsen, SAMOK, toni.asikainen@samok.fi
