Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouma CoastAL on kahden vuoden ajan uudistanut ja kehittänyt Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Turun ammattikorkeakoulun (Turku AMK) tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Lounaisrannikon yhteisessä Kolmiloikalla vaihtovirtaa -projektissa toimet jaettiin kolmeen ”loikkaan” – alueelliseen opiskelijoiden roolia korostavaan innovaatiovaihtoon, kansallisiin henkilöstön elinkeinoelämäjaksoihin sekä vastaaviin kansainvälisiin jaksoihin (kuva 1).
Ensimmäisessä loikassa TKI- ja palvelutoiminta tuotiin lähemmäs opiskelijoiden opintoja ja samalla palveltiin alueella toimivia yrityksiä mahdollisimman ketterästi synnyttämällä nopeita innovaatioita. Toisessa hankeosiossa keskityttiin tukemaan ja mahdollistamaan korkeakoulujemme henkilöstön osaamisen kasvua yritysten tarpeiden tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa. Kolmanneksi luotiin uusia toimintatapoja kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa tutkimuksessa ja koulutuksen kehittämisessä.
1. loikka – Opiskelijat ja yritykset yhteistoimijuudessa innovaatioita synnyttäen
Vaikka innovaatioiden tiedetään syntyvän parhaiten eri alojen rajapinnoissa, monialainen toiminta ei suhteellisen hitaasti muuttuvassa korkeakoulumaailmassa toteudu täydessä potentiaalissaan. Kyseinen potentiaali on kuitenkin huima, sillä millään muulla yksittäisellä taholla kuin korkeakoululla (tai niiden verkostolla) ei ole tarjota vastaavaa monialaista osaajamassaa käytettäväksi yhteistyökumppaniensa kehittämistarpeisiin. Kolmiloikan aikana syntyikin näkemys siitä, että opiskelijalähtöiset innovointipalvelut tulisi nostaa opinnäytteiden ja harjoittelujen rinnalle tavallisimpien opiskelijalähtöisten elinkeinoelämäyhteistyömuotojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Kyseiset palvelut on kuvattu osana ammattikorkeakoulun toimintakenttää kuviossa 2.
Ketterä innovointi ammattikorkeakouluympäristössä vaatii opetuksen, palvelutoiminnan ja TKI-toiminnan saumatonta yhteistyötä. Vaikka kyse on pitkälti sisäisestä prosessien kehittämisestä, sitä tulee tehdä alueen muita toimijoita kuunnellen. Innovointipalveluja tarjoavat ammattikorkeakoulut eivät voi vain tyytyä varmistamaan, että alueen elinkeinoelämän tarpeet tulisivat täytetyiksi. Innovaatiotukea tulee pystyä tarjoamaan myös tavoilla, joita muut tahot eivät osaa edes kuvitella mahdolliseksi tai ainakaan hyödylliseksi. Kolmiloikan ensimmäinen osio painottui tämän takia pitkälti viestinnälliseksi ja tuotteistamiseen läheisesti liittyväksi kehittämishankkeeksi. Toimintaa kehitetään tästä näkökulmasta edelleen palvelumuotoilun keinoin. Kehittämistyön tavoitteena on luoda palveluista selkeä ja houkutteleva tuoteperhe, josta on jatkossa helppo viestiä sekä ammattikorkeakoulujen sisällä että niiden ulkopuolella.
Satakunnan ja Turun ammattikorkeakouluissa toimii ja on suunnitteilla monia projektioppimisympäristöjä, joiden yhteistyöllä on mahdollista entisestään lisätä projektiopintojen joustavuutta, monialaisuutta ja vaikuttavuutta. Kehittyvien projektioppimisympäristöjen toiminta ulottuu kerrallaan useampaan opintojaksoon, palveluun ja/tai TKI-hankkeeseen sekä yksittäisen tutkinto-ohjelman raja-aitojen ulkopuolelle.
Eri alojen opiskelijapoolien yhdistämisessä on monia hyviä puolia, joista yksi on opintopolkujen tekeminen mielenkiintoisemmiksi ja joustavammiksi – sekä yrittäjyyteen kannustavaksi ja sitä kautta paremmin elinkeinoelämää lähestyväksi. Eräs Laitilassa Kasitien yrityspuistossa IdeaDrill-kilpailuun osallistunut Turun AMK:n opiskelija kuvasi kokemuksiaan seuraavasti:
Innostuin myös ideastamme niin paljon, että ajattelin ottaa Yritys X:ään yhteyttä ja markkinoida heille ideaamme. Kurssi herätti siis yritteliäisyyteni.
Projektiopintojen ja projektioppimisympäristöjen lisääntyessä varsinaisten toimeksiantojen ”ohi” syntyvien ideoiden määrä väistämättömästi kasvaa, ja tähän ammattikorkeakoulujen tulisi pystyä vastaamaan mm. entistä laajemmilla yrittäjyysopinnoilla.
2. loikka – Loikka yrityksiin ja yhteisöihin TKI-toiminnan toimijakeskeisyyden edistämiseksi
Perinteisestä T&K-politiikasta on viime vuosina siirrytty laajempaan TKI-politiikkaan, jossa yritykset ja T&K-organisaatiot sekä asiakkaat ja käyttäjät ovat uudenlaisissa vuorovaikutussuhteissa. Tavoitteena on tulevaisuudessa vahvistaa TKI-toiminnan tulosten hyödyntämistä ja toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä haastetaan käyttämään ja kehittämään hyödyntämistä tukevia keinoja, luomaan toimivia käytäntöjä sekä tiivistämään yhteistyötä. Yritysten ja korkeakoulujen tehokkaampi yhteistyö sekä henkilöstön liikkuvuuden lisääminen organisaatioissa edellyttävät uusia toimintatapoja. (Tutkimus- ja innovaationeuvosto, 2014.)
Tutkimustiedon ja korkeakoulujen osaamisen hyödyntämistä yrityksissä ja yhteiskunnan kehittämistä laajemmin halutaan edistää. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014) painottaakin tulevaisuuskatsauksessa myös tiedolla johtamisen järjestelmän luomista. Lisäksi katsauksessa esitetään pk-sektorin uudistamista innovaatiosetelin ja liikkuvuuden kaltaisia työkaluja käyttäen, jolloin ammattikorkeakoulujen osaaminen saataisiin tehokkaammin yritysten käyttöön. Tässä hankkeessa yrityksiin ja yhteisöihin suuntautuneessa tutkija- ja opettajavaihdossa etsittiin ja testattiin juuri näitä uusia toimintatapoja.
Vaihtoon osallistuvat tahot kuvasivat toimintaa muun muassa seuraavasti:
Vaihto on luonut suhteita ja mahdollistanut uusien yhteistyötoimintatapojen kehittämistä. Vaikutus keskinäiseen luottamukseen on ollut positiivinen ja merkittävä.
[…] erittäin positiivista ja rakentavaa sekä innostavaa […] Yhteistyö keskittyy yrityksen messuvalmisteluihin ja messuille osallistumiseen lokakuussa Kölnissä Saksassa. Messuvalmisteluissa yrittäjät ovat saaneet apua mm. sosiaalisen median käyttöön mainonnassa ja markkinoinnissa, markkinointimateriaalin muokkauksessa ja käännöksissä englanniksi ja saksaksi.
(yhteistyöyrityksen näkökulmaa valaiseva esimerkki siitä, miten yrittäjä on kokenut yhteistyön korkeakoulun opettajien ja opiskelijoiden kanssa)
[…] nyt yhteistyö on laajentunut ja avannut uusia mahdollisuuksia laajempaan sairaanhoitopiiritasoiseen ja koko länsirannikon kattavaan yhteistyöhön. SAMK-yhteistyö antaa mahdollisuuksia harjoittelijoiden ja opinnäytetöiden avulla työstää asiaa myös enemmän tutkimuksellisempaan suuntaan. Työelämävaihdossa ollut on ollut arvokas lisä asiantuntijoihimme […] hyvin alkanut yhteistyö jatkuu sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin että SAMK:in kanssa.
(kolmannen sektorin vaihtokohteen edustaja ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn yhteistyön vahvistumisesta)
3. loikka – Kansainvälisyysloikka korkeakoulujen TKI-toimintaa kehittämässä
Kansainvälistyminen nähdään Suomessa tyypillisesti vähittäisenä mutta väistämättömänä muutoksena. Tulevaisuudessa elinkeinoelämän, oppilaitosten ja yksilöiden menestys linkittyy yhä enemmän kansainvälisyyteen. Muutos haastaa nyt jo oppilaitokset ja työyhteisöt kasvattamaan ammattilaisia tähän yhteiskuntaan. (Korhonen & Pylväs 2015, 6.)
Kulttuurienvälinen kompetenssi (Deardorff, 2006) määritetään kyvyksi toimia vuorovaikutustilanteeseen sopivalla ja tehokkaalla tavalla, joka mahdollistaa vuorovaikutukselle asetetun tavoitteen saavuttamisen. Kulttuuriäly (Earleu & Ang 2003, 9) määritellään ”kyvyksi sopeutua tehokkaasti kulttuurien rajat ylittäviin, toimijalle ennestään tuntemattomiin tilanteisiin”. Molempia tarvitaan, jotta yksilö kykenee toimimaan kansainvälisessä ympäristössä.
Kansainvälisyysosaaminen on läpileikkaavana osa ammattikorkeakoulujen opettajien työtä ja sen oletetaan näkyvän niin opetuksessa kuin tutkimus- ja aluekehitystyössäkin (Laitinen, Nokelainen & Pylväs 2015, 76). Tutkimuksen (Laitinen Nokelainen & Pylväs 2015, 76–77) mukaan ulkomailla asumisen pituudella oli yhteys kulttuuriälyyn, ja se oli korkeimmillaan niillä, jotka olivat asuneet ulkomailla yli 24 kuukautta yhdessä tai useammassa vähintään kolmen kuukauden jaksossa. Laitisen (2014) tutkimus osoittaa myös, että pitkät ulkomaanjaksot ovat tehokkaampia kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämisessä kuin lyhyet. Kolmiloikalla vaihtovirtaa -projektissa toteutuneet kansainväliset vaihdot suunniteltiin jo hakuvaiheessa vastaamaan tutkimuksissakin hyviksi osoittautuneita pitkiä vaihtoja.
Henkilöstön kokemukset kansainvälisestä vaihdosta ovat hyvin positiivisia.
Iso-Britanniassa sijaitsevan vaihtokohteen verkoston käyttöön saaminen oli hyvin merkittävä askel kohti Eurooppalaista yhteistyötä mobiilin ja monipaikkaisen työn muotoilun tutkimuskentällä.
Vaihto oli keskeinen luottamuksen synnyttämiseksi ja oli keskeistä jakaa vaihto-osiin. Ilman vaihtoa tutkimusyhteistyön käynnistyminen olisi vienyt huomattavasti pidemmän ajan tai olisi jopa ollut mahdotonta. Yhteistyö jatkuu Tekesin ja ulkoministeriön rahoittamana elinkeinoelämän kanssa verkostoituneena tutkimuksena NAMURBAN – Urban Resource Efficiency in Developing Countries – pilot Walvis Bay, Namibia.
Yhteistyö Namibiassa (klikkaa video auki) on kehittynyt harppauksittain.
Henkilöstövaihdossa Brasiliassa saavutettiin jo lyhyellä asiantuntijavaihdolla luottamuksellinen yhteistyö, jota yhteistyötaho kuvaa seuraavasti:
[…] here will be a total commitment from our side to strengthen the relationship with Finland […] in order to enhance the academic and business relationship. The plus in this game is the role that the President for the Mayor’s Association of the State of Pernambuco can play. As you saw many municipalities in the State are anxious to establish cooperation with private companies, from Finland and Brazil, in issues such as solid residuals, water treatment, water use and supply, and sewer colleting, treatment and disposal.
Johtopäätökset
Opiskelijoiden ja yritysten yhteistoimijuus innovaatioita synnyttäen on luonut uudenlaisen toimintakulttuurin oppimiseen, joka toisaalta kehittää opiskelijoiden työelämäkompetensseja ja toisaalta vahvistaa ammattikorkeakoulujen aluevaikutusta. Korkeakoulujen profiilit ovat tulleet näkyvimmiksi ja vahvistuneet Lounais-Suomen alueella tämän toiminnan myötä. Aluevaikuttavuutta voidaan mitata jatkossa yritysten ja muiden organisaatioiden uusina tai kehittyneinä tuotteina, palveluina ja uusina opiskelijayrityksinä.
Kansalliset vaihdot johtivat nopeasti uusiin avauksiin niin koulutuksessa kuin TKI-toiminnassakin. Osissa vaihtoja opettajat linkittivät omat opintojaksonsa ja opetuksensa vaihtotoimintaan hyvin joustavasti. Näin vaihdosta koettua hyötyä jakoivat myös opiskelijat ja samalla koko työyhteisö. Lisäksi yhteistyötahot kokivat opettajan välittäjäroolin merkittäväksi hänen linkittäessään opiskelijoita esimerkiksi yrityksen markkinointimateriaalin tuottamiseen.
Kansainvälisten vaihtojen tulokset ovat usein hitaammin nähtäviä, ja tulosta kuvaavat alkuvaiheessa parhaiten korkeakoulujen henkilöstön toiminnan kehittyminen luontevaksi osaksi omaa työtä kansainvälisessä ympäristössä ja kansainvälisten yhteistyötahojen luottamuksen saavuttaminen. Tätä luottamusta reflektoivat kaikki haastatellut kumppanit. Korkeakoulujen vaihtoon osallistuneet kuvasivat onnistuneita vaihtoja erityisen tyydyttäviksi oman osaamisensa kehittämisessä ja työmotivaation näkökulmasta. Jatkokehittämisen kohteena tunnistetaan mm. vaihdosta takaisin omaan korkeakouluun tulevien kokemusten ja osaamisen hyödyntäminen koko korkeakoulussa.
Kirjoittajat
Anne Kärki, yliopettaja, projektipäällikkö, TtT Satakunnan ammattikorkeakoulu, anne.karki@samk.fi
Niko Kandelin, yliopettaja, TkL, Satakunnan ammattikorkeakoulu, niko.kandelin@samk.fi
Anna Korpi-Kyyny, copywiter, medianomi (AMK), Zeeland Family, anna.korpi-kyyny@zeelandfamily.fi
Anttoni Lehto, hankeasiantuntija, FM, Turun ammattikorkeakoulu, anttoni.lehto@turkuamk.fi
Teppo Lundell, lehtori, VTM, Satakunnan ammattikorkeakoulu, teppo.lundell@samk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Deardorff, D. 2006. The Identification and Assessment of Intercultural Competence as a Student Outcome of Internationalization at Institutions of Higher Education in the United Sates. Journal of Studies in International Education, 10 (3), 241–266.
Earley, P. & Ang, S. 2003. Cultural Intelligence: Individual interactions across cultures. Stanford, CA: Standard University Press.
Korhonen, V. & Pylväs, L. 2015. Kohti sosiaalisesti kestävää kehitystä kansainvälistymisessä? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2, 4–11.
Laitinen, E. 2014. Ammattikorkeakoulujen opettajien kulttuurienvälinen kompetenssi ja sen mittaaminen. Acta Universitatis Tamperensis. Tampere: Tampere University Press.
Laitinen, E., Nokelainen, P. & Pylväs, L. 2015. Itsearvioitu kulttuuriäly ja ulkomailla asumisen kokemus ammattikorkeakouluopettajan työssä. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 2, 61–80.
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
