Vastuullisuuden merkitys yritysten ja yhteisöjen toiminnassa kasvaa. Organisaation toiminta suhteessa yhteiskuntaan ja ympäristöön on yhä tärkeämpää sen sidosryhmille, niin yhteiskunnalle, omistajille, asiakkaille kuin henkilöstöllekin. Vastuullisella toiminnalla vahvistetaan omaa kilpailukykyä toiminnan kestävyyden ja kannattavuuden, riskien hallinnan ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Yhteiskuntavastuuseen liittyvät mielikuvat ja toiminta voivat vaikuttaa organisaation maineeseen sekä kiinnostavuuteen työnantajana, yhteistyökumppanina tai sijoituskohteena. (Niskala, Pajunen & Tarna-Mani 2013) Yhteiskuntavastuullinen toiminta on julkisen sektorin, myös korkeakouluyhteisön tehtävä. ”Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus” hyväksyttiin joulukuussa 2013 ja sen toteuttamiseksi myös ammattikorkeakoulut ovat tehneet suunnitelmansa. (Ympäristöministeriö 2015)
Yhteiskuntavastuun merkityksen kasvu lisää tarvetta luotettavaan tulosten ja vaikutusten mittaamiseen ja yhteiskuntavastuun raportointiin (Niskala ym. 2013). Saimaan ammattikorkeakoulussa vastuullisuuden raportointi on toteutettu vuodesta 2009 lähtien yhteiskuntavastuuraportilla. Raportin tavoitteena on antaa sidosryhmille selkeä kokonaiskuva ammattikorkeakoulun tehtävistä, toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. Yhteiskuntavastuuraportti toimii vuosikertomuksena ja tuottaa tilinpäätösraportointia syvempää tietoa.
Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuun tavoitteet perustuvat ammattikorkeakoulun perustehtäviin ja arvoihin, strategisiin päämääriin ja toiminnan tavoitteisiin (Pirttilä, Kauranen & Matikainen 2014). Yhteiskuntavastuuraportin sisältämät tiedot ovat pääosin asioita, joita ammattikorkeakoulussa muutenkin mitataan, seurataan ja kehitetään. Näin varmistetaan se, että raportointi tuottaa luotettavaa ja toiminnan kannalta oleellista tietoa. Yhteiskuntavastuun raportointi on myös luonteva osa johtamista, toiminnanohjausta ja laadunvarmistusta. Vaikka suurta osaa tunnusluvuista seurataan muutenkin osana johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmän normaalia toimintaa, antaa yhteiskuntavastuuraportointi mahdollisuuden koota vastuullisuuden kannalta olennaiset tiedot yhteen dokumenttiin. Raportoinnin avulla voidaan tarkastella ja arvioida omaa toimintaa nimenomaan vastuullisuuden toteutumisen kannalta.
Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskuntavastuullinen toiminta koostuu talousvastuusta, ympäristövastuusta ja opiskelijoihin, henkilöstöön sekä työelämään kohdistuvasta sosiaalisesta vastuusta (Pirttilä ym. 2014). Monet raportin tunnusluvuista kuvaavat useampaa yhteiskuntavastuun osa-aluetta. Esimerkiksi useat sosiaalisen vastuun tunnusluvut ovat myös taloudellisen vastuun mittareita. Tunnusluvut on raportissa pyritty sijoittamaan siihen vastuullisuuden osa-alueeseen, josta ne pääasiassa kertovat. Kaikissa vastuulliseen elementeissä on pyritty kuvaamaan vastuullisuutta sekä organisaation sisällä että sidosryhmiin päin.
Talousvastuun tunnusluvut kuvaavat sekä suoria että välillisiä rahavirtoja, kuten maksettuja palkkoja ja veroja, tavara- ja palveluostojen määrää, TKI-toiminnan volyymia sekä opiskelijoille maksetun opintotuen määrää.
Ympäristövastuun tunnusluvut kuvaavat ammattikorkeakoulun toiminnan tärkeimpiä ympäristövaikutuksia, kuten energian kulutusta ja jätteiden määrää, sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Ympäristövastuun toteutumisen osalta on myös kuvattu niitä toimenpiteitä, joilla TKI-toiminnan hankkeiden avulla edistetään kestävän kehityksen innovaatioiden syntymistä.
Sosiaalista vastuuta on osittain vaikea mitata, minkä vuoksi sen toteutumisesta on kerrottu paljon myös sanallisesti. Opiskelijoihin liittyvän sosiaalisen vastuun osalta on esitetty tunnuslukuja, jotka kertovat esimerkiksi vetovoimasta, opintojen etenemisestä ja kansainvälistymisestä. Suoritettujen tutkintojen ja 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrät sekä opiskelijoiden työllistyminen ovat kuvaavimpia sosiaalisen vastuun mittareita. Ne ovat hyvä esimerkki tunnusluvuista, jotka kuvaavat sosiaalisen vastuun toteutumista sekä opiskelijoihin että työelämään päin. Opiskelijoihin liittyvästä vastuusta on kuvattu myös erilaisia opetukseen, opintojen tukemiseen, kansainvälistymiseen ja työllistymisen edistämiseen liittyviä käytäntöjä.
Henkilöstöön liittyvän sosiaalisen vastuun tunnusluvut kertovat henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työhyvinvoinnista ja kansainvälistymisestä. Hyvinvointiin, osallisuuden sekä osaamisen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden kuvaus täydentää tunnuslukujen antamaa tietoa.
Työelämään liittyvän sosiaalisen vastuun tulokset liittyvät muihin jo mainittuihin vastuullisuuden osa-alueisiin. Lisäksi on esitetty tunnuslukuina esimerkiksi opiskelijoiden tutkimus- ja kehityshankkeissa suorittamia opintopisteitä ja avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintopisteitä. Lisäksi on kuvattu sanallisesti työelämäyhteistyötä ja TKI-hankkeiden vaikutuksia.
Raportoinnin tueksi on olemassa erilaisia ohjeistuksia, suosituksia, standardeja ja viitekehyksiä. Saimaan ammattikorkeakoulu on hyödyntänyt näitä raportoinnissa ja sen kehittämisessä, mutta ei ole nähnyt tarpeelliseksi tai ajankohtaiseksi ainakaan toistaiseksi soveltaa esimerkiksi Global Reporting Initiative (GRI)-viitekehystä raportoinnin pohjana. Raportti pyritään pitämään ammattikorkeakoulun itsensä näköisenä ja kokoisena, ja tähän asti raportin nykyinen laajuus ja malli on ollut riittävä.
Yhteiskuntavastuuraportti toimii viestintävälineenä sidosryhmien suuntaan. Eräs raportoinnin haasteista onkin selvittää, mitä asioita sidosryhmät pitävät vastuullisen toiminnan kannalta tärkeinä. Organisaation strategiaan, tavoitteisiin ja toiminnanohjaukseen perustuva raportointi varmistaa osaltaan sen, että yhteiskuntavastuuraportointi tuottaa sidosryhmille olennaista tietoa. Lisäksi on hyvä kerätä palautekanavien, yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla tietoa erityisesti työelämän ja yhteiskunnan sidosryhmien odotuksista ja näkemyksistä. (Niskala ym. 2013) Tänä vuonna Saimaan ammattikorkeakoulussa yhdistetään yhteiskuntavastuuraporttiin erillinen palautekysely, jolla kartoitetaan raportin lukijoiden mielipiteitä raportista ja siinä käytetyistä tunnusluvuista.
Yhteiskuntavastuuraportin luotettavuus on ehdottoman tärkeää. Tunnuslukujen luotettavuus voidaan varmentaa sillä, että ne perustuvat oikeanlaisiin, yleisesti hyväksyttyihin laskentatapoihin, kuten tilinpäätöksen tietoihin ja rahoitusmittareiden laskentaperusteisiin. Yhteiskuntavastuuraportin ulkoinen varmennus olisi luotettavin keino todentaa raportin luotettavuus, mutta se edellyttäisi jonkun yleisesti käytetyn viitekehyksen, esimerkiksi GRI:n käyttöä. Niskalan ym. mukaan hyvä keino todentaa yritysvastuuraportoinnin luotettavuutta on arvioida sen laadullisia ominaisuuksia; olennaisuutta, kattavuutta, oikeellisuutta ja vertailukelpoisuutta. Nämä kriteerit ja niiden toteutuminen olisi hyvä esittää myös raportissa. (Niskala ym. 2013)
Suomi voi olla monella tapaa edelläkävijä yhteiskuntavastuuseen liittyvissä teemoissa. Monet vastuullisuuden näkökulmat ovat meille suomalaisille itsestäänselvyyksiä ja jo lainsäädäntöön kirjattuja velvollisuuksia. Suomalaisten yhteisöjen toimintaa edelläkävijänä vastuuasioissa tuetaan myös poliittisen päätöksenteon ja hallitusohjelman tavoitteiden kautta. Sauli Rouhinen on todennut tuoreessa väitöskirjassaan, että Suomi on menestynyt kestävän kehityksen saralla erityisesti sosiaalista ja taloudellista suorituskykyä mittaavilla tuloksilla. Sosiaalisella ulottuvuudella menestyminen kertoo maan vahvasta sosiaalisesta pääomasta, erinomaisesta koulutusjärjestelmästä sekä tulevien sukupolvien huomioon ottamisesta. (Rouhinen 2014) Suomalaisilla yrityksillä onkin työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kaikki tarvittavat edellytykset olla maailman parhaiden toimijoiden joukossa yhteiskuntavastuukysymyksissä ja tehdä yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta jopa kilpailutekijä kansainvälisillä markkinoilla (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015). Tämän vuoksi onkin luonnollista, että myös suomalainen korkeakouluyhteisö omalta osaltaan toteuttaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa ja aluekehitystehtävänsä kautta tukee suomalaisia yrityksiä yhteiskuntavastuukysymyksissä. Korkeakoulut ovat omalta osaltaan avainasemassa yhteiskuntavastuuseen liittyvän tiedonvälityksen, opetuksen ja tutkimuksen alueella.
Kirjoittaja
Tanja Matikainen, laatupäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu, tanja.matikainen@saimia.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Niskala, M., Pajunen, T. & Tarna-Mani, K. 2013. Yritysvastuu. Raportointi- ja laskentaperiaatteet. Helsinki: KHT-Media Oy.
Pirttilä, A., Kauranen, T. & Matikainen, T. 2014. Yhteiskuntavastuuraportti. Kehittävää kumppanuutta. Saimaan ammattikorkeakoulu.
Rouhinen, S. 2014. Matkalla mallimaaksi? Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.
Työ- ja elinkeinoministeriö. Yhteiskuntavastuu. http://www.tem.fi/yritykset/yhteiskuntavastuu. Luettu 2.2.2015.
Ympäristöministeriö. Kestävä kehitys. http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kehitys. Luettu 3.2.2015.’
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
