3/2020, Katsaus

Hyvää työtä! – Sosiaalista kestävyyttä vanhuspalvelualalla

Kirjoittajat: Sari Saukkonen & Anja Härkönen.

Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu ovat yksi kestävän kehityksen teema. Siihen kuuluu mm. elämiseen riittävä palkka, työhyvinvointi ja työturvallisuus. Työhyvinvointi ja talouskasvu eivät sulje toisiaan pois. Maailmanlaajuisesti arvioituna Suomessa tilanne on hyvä, mutta tehtävää riittää monilla aloilla.

Vanhustyö on yksi tällainen ala. Viime vuosina vanhustyöstä on kuultu paljon ikäviä uutisia, joista voi päätellä työntekijöiden voivan huonosti.

Uutisoinnit koskevat vain osaa palveluntuottajista, mutta koko ala on saanut negatiivisen leiman. Se vaikuttaa alalle hakeutumiseen ja alalla pysymiseen. Seurauksena on pula työntekijöistä. Kukapa hakeutuisi työhön, josta ei ole kuullut mitään hyvää? Miltä tuntuu, kun kerrottuaan mitä työtä tekee saa osakseen sääliä tai paheksuntaa? Ylpeys omasta työstä on yksi työn imun ja työhyvinvoinnin osatekijä (Hakanen 2011, 38).

Sote-alalla on perinteisesti johdettu hierarkkisesti. Tämä ei tue työntekijöitä muutoksessa eikä edistä työhyvinvointia. Jokainen haluaa tulla kuulluksi ja osallistua työtään koskevaan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Tämä ei toteudu, jos suunnittelu tehdään toisaalla ja työntekijät saavat valmiit päätökset toteutettavaksi.

Kuva 1. Työntekijän työtyytyväisyys ja -hyvinvointi heijastuu asiakkaalle
Kuva 1. Työntekijän työtyytyväisyys ja -hyvinvointi heijastuu asiakkaalle. Kuva: Groteski/Heleen Paukkunen.

Kun työntekijä viihtyy työssään, kokee tulevansa kuulluksi ja voivansa vaikuttaa, se heijastuu positiivisesti asiakkaan saamaan palveluun. Vanhuspalveluita on alettu kehittää tästä näkökulmasta. Esim. Järvenpäässä on sovellettu itse- ja yhteisöohjautuvuutta (Toikka s.a.).

Ammattikorkeakoulu edistää työhyvinvointia

Muutoksen toteuttaminen vaatii aikaa ja ponnisteluja ja on kiireisessä arjessa haasteellista. Ammattikorkeakouluissa on laajaa työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisen asiantuntemusta. Tätä osaamista voidaan hyödyntää työelämää kehitettäessä. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea toteutetaan vanhuspalveluiden tuottajien kanssa useita näihin teemoihin pureutuvia hankkeita.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on osatoteuttajana hankkeissa, joissa kehitetään sekä ikääntyneille palveluja tarjoavien yhteiskunnallisten yritysten että kunnallisen kotihoidon työntekijöiden osaamista, työprosesseja ja työhyvinvointia.

Kuva 2. Lääkkeidenjakotilanne asiakkaan kanssa jutellen.
Kuva 2. Työn laatu ja tuottavuus paranevat, jos työntekijöillä on mahdollisuus suunnitella tehtävät asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. Kuva: Groteski/Heleen Paukkunen.

Julkisen sektorin kotihoitoa kehitetään kotihoidon työntekijöiden kanssa “Vetovoimainen kotihoito – Tehdään hyvä arki yhdessä” -hankkeessa. Tavoitteena on edistää alan veto- ja pitovoimaa mm. työhyvinvointia parantamalla. Essoten hallinnoimassa hankkeessa osatoteuttajia ovat Xamkin lisäksi Diak ja ESEDU. Kaksivuotista hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus ja ESR (Vetovoimainen kotihoito).

Ikääntyneille palveluja tuottavat yhteiskunnalliset yritykset ovat yhtenä kohderyhmänä “KEMUSOTE – Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä”  -hankkeessa. Yritykset saavat tietoa ja välineitä, joilla ylläpitää ja lisätä henkilökunnan työkykyä ja työn mielekkyyttä. Hankkeen hallinnoija on JAMK, ja Xamkin ohella osatoteuttajina ovat TAMK, Turku AMK, Laurea ja HUMAK. Kolmevuotista hanketta rahoittavat STM ja ESR (KEMUSOTE).

Kirjoittajat

Sari Saukkonen, ft (YAMK), projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, sari.saukkonen(at)xamk.fi

Anja Härkönen, KTM, YTM, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, anja.harkonen(at)xamk.fi


Hakanen, J. 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. Helsinki. Haettu 10.8.2020. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136798/9789522618276-TTL_tyonimu.pdf?sequence=1

KEMUSOTE – Kevytyrittäjyys ja muutoskyvykkyys sote-alan toimintaedellytysten sekä työhyvinvoinnin edistäjänä. Haettu 26.8.2020. https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/kemusote/

Toikka, K. (toim.). Itseohjautuvaa yhteispeliä. Oivalluksia ja oppeja Järvenpään kotihoidon pilottihankkeesta. s.a. Haettu 14.9.2020. http://www.e-julkaisu.fi/jarvenpaa/itseohjautuvaa-yhteispelia/mobile.html#pid=4

Vetovoimainen kotihoito – Tehdään hyvä arki yhdessä. Haettu 26.8.2020. https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/vetovoimainen-kotihoito-tehdaan-hyva-arki-yhdessa/

Edellinen artikkeliSeuraava artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *