”Aluksi oltiin aika ymmällämme siitä, mitä yhteistä voivat kampaaja, insinööri ja muotoilija tehdä yhdessä? Kunnes tajuttiin että siitähän tässä on just kyse, että sitä ei voi etukäteen tietää. Mutta me haluttiin kokeilla.”
Tämä erään KINOS-hankkeessa mukana olevan opettajan toteamus kiteyttää osuvasti innovaatiotoiminnan haasteellisuuden ja mahdollisuudet. Innovaatiotoiminnan ongelma piilee Alf Rehnin (2009, 2) mukaan siinä, että se on tulevaisuutta. Tieto, johon olemme tottuneet nojaamaan, on taas menneisyyttä. Tästä johtuen kun meitä pyydetään ajattelemaan innovaatioita, nojaamme usein jo olemassa olevaan tietoon, kun taas innovaatiotoiminnan ydin on entisten toimintamallien rikkomisessa.
Koulutusorganisaatioiden innovaatiotoiminta kiteytyy pitkälti pedagogisiin toimintamalleihin, jotka tukevat ja luovat mahdollisuuksia innovaatioiden synnylle. Innovaatioita syntyy tyypillisimmin eri alojen ja erilaisten ihmisten välisen yhteistyön tuloksena. Ideat jalostuvat innovaatioiksi yhteisöllisen työskentelyn kautta. Mahdollistamalla opiskelijoiden, opettajien ja työelämänedustajien muodostamat ns. oppivat yhteisöt pystymme luomaan alustoja innovaatioiden synnylle. Oppiminen tapahtuu yhteisöllisesti aitojen toimeksiantojen kautta.
KINOS-hankkeen tavoitteena on kehittää mukana olevien koulutusorganisaatioiden henkilöstön innovaatio-osaamista sekä yhteinen innovaatiotoiminnan malli. Hankkeen hallinnoijana on Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) ja osatoteuttajat ovat Etelä-Savon ammattiopisto (ESEDU), Aalto yliopisto Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK), Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Otavan Opisto. Työskentely alkoi syksyllä 2011 ja on edennyt laajalla rintamalla koskettaen pääasiallisen kohderyhmän eli opettajien ja henkilökunnan lisäksi johtajia, opiskelijoita ja yrittäjiä. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hankkeessa on tarjottu koulutusta, seminaareja ja benchmarkingmatkoja sekä ennen kaikkea luotu foorumeita yhteisille kohtaamisille.
Toiminta kiteytyy viiteen keskeiseen teemaan: 1) innovaatiotoiminnan lähtötilan kartoitus sekä eDelfoi-menetelmällä kerätyt visiot alueen tulevaisuudesta, 2) valmennukset ja benchmarkingmatkat, 3) kehittämistehtävät, 4) pilotoinnit ja 5) tulosten julkaiseminen ja levittäminen.
Innovaatiotoiminnan mahdollistavat tekijät
Innovaatiotoiminnan lähtötilan kartoituksessa toteutettiin kysely MAMK:n, ESEDU:n, PYK:n ja Ruralian henkilökunnalle. Kyselyssä kartoitettiin yleistä ilmapiiriä innovaatiotoimintaan linkittyen, hyviä käytäntöjä ja esteitä, verkostoitumista, innovaatiotoiminnan mittaamista sekä asiakastarpeiden ja muutosprosessien ennakointia. Kyselyn tulokset osoittivat että innovaatiotoimintaan liittyvät keskeiset teemat olivat hyvin samankaltaisia koulutusorganisaatiosta riippumatta. Vaihtelua esiintyi lähinnä siinä, miten ne painottuivat eri organisaatioiden välillä. Innovaatiotoiminnalle keskeisinä mahdollistavina tekijöinä pidettiin avointa ja kannustavaa ilmapiiriä, luottamusta ja johdon sitoutumista. (Juvonen 2012)
Innovaatioilmapiiri koettiin kyselyyn vastanneiden kesken pääsääntöisesti myönteiseksi. Vahvuuksina pidettiin vapaata keskustelevaa ilmapiiriä sekä monialaisuutta. Kehitettävää koettiin olevan sisäisessä verkostoitumisessa, monialaisuuden hyödyntämisessä sekä opiskelija- ja opettajapotentiaalin hyödyntämisessä. Yhtenä kyselyssä esiin nousseena innovaatiotoiminnan haasteena oli myös kokemus innovaatiotoiminnasta erillisenä, opetustyöhön kuulumattomana osana, johon ei ole tarpeeksi aikaa. Myös rakenteisiin kaivattiin lisää joustavuutta innovaatiotoiminnan toteuttamiseksi. (Juvonen 2012)
Valmennusryhmän erään työpajan teemana tänä keväänä olivat juuri em. rakenteet. Kiinnostavaa suhteessa alkukartoitukseen oli, että nyt hankkeen loppuosassa osallistujat vastasivat kysymykseen ”Minkä asian muuttaisit koulutusorganisaatioiden rakenteissa” yksimielisesti ”Asenteet.” Eli lähes kaikki ideat on mahdollista toteuttaa, kunhan vain asennetta ja halua löytyy.
Innovaatiotoiminnan lähtötilanteen lisäksi toinen keskeinen kartoitus liittyi alueen tulevaisuuteen. Tämä toteutettiin Otavan Opiston toimesta eDelfoi-menetelmää käyttäen. Kartoituksessa haettiin visioita neljään eri teemaan liittyen: ajovoimat, osaamiset, ohjaavat ideat sekä tulevaisuus. Tämän asiantuntijapaneelin kautta löydettiin hyvin mm. yhteisiä osaamisalueita, vahvuuksia sekä alueellisia haasteita.
Valmennuksista välineitä innovaatiotoimintaan
KINOS-valmennuksiin on osallistunut 25 henkilöstön edustajaa kaikista mukana olevista organisaatioista. Vuoden mittaisessa valmennuksessa osallistujat johdateltiin innovaatiotoimintaan erilaisten asiantuntijoiden opastuksella. Osallistujista muodostettiin viisi moniorganisatorista ryhmää, jotka suunnittelivat yhteisen kehittämistehtävän pilotoitavaksi. Ryhmät osallistuivat kuukausittaisiin valmennusiltapäiviin vuoden ajan. Työskentely on jatkunut tänä keväänä teemoitetuilla työpajoilla, joissa pohditaan innovaatiotoimintaan linkittyviä teemoja ilman ulkopuolisia asiantuntijoita sekä vaihdetaan kokemuksia pilotointeihin liittyen.
Työskentelyn tuloksena syntyi viisi monialaista, kiinnostavaa opetuskokeilua. Nämä vaihtelevat eri oppilaitosten opiskelijat yhdistävästä innovaatio-opintojaksosta Oppimiskeitaisiin, joissa kampuksia yhdistetään myös verkon välityksellä. Näin esim. ESEDU:n ja Otavan Opiston opiskelijat voivat omassa oppilaitoksessaan analysoida MAMK:n opiskelijoiden toimintaa ja päinvastoin. Piloteissa perehdytään myös yrittäjyyden edistämiseen, yhteiskunnallisen teatterin käyttöön sosiaali- ja terveysalan työssä sekä kyseenalaistamisen pedagogiikkaan.
Valmennuksessa kehitettyjen opetuskokeilujen lisäksi hankkeessa on mukana kuusi muuta pilottia. Näistä esimerkkinä mainittakoon suunnitteilla oleva opintokokonaisuus, joka on avoin kaikkien KINOS-organisaatioiden opiskelijoille ja jossa oppiminen perustuu aitoihin toimeksiantoihin. Idea tähän nousi opiskelijoille järjestetyssä innovaatiotoiminnan iltapäivässä. Hankkeeseen on sisältynyt myös johtajille suunnattuja koulutusiltapäiviä, joissa mm. opiskelijoiden ideaa lähdettiin viemään eteenpäin. Avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan kuuluva opintojakso, jossa yrittäjät, opiskelijat ja opettajat työstävät yhdessä mukana olevien yrittäjien caseja, tavoittelee yrittäjien tiiviimpää kytkeytymistä oppimis- ja kehitysprosessiin. Hyötynä, oppimisen lisäksi, on myös yrittäjien oman tuotteen eteenpäin kehittäminen ns. rikastavassa yhteisössä sekä täydennyskoulutus.
Kaiken takana on opiskelija
Vaikka KINOS-hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat opettajat ja henkilöstö, kaikki koulutusorganisaatioiden toiminta kiteytyy aina tavalla tai toisella opiskelijoihin ja oppimisen edistämiseen. Opiskelijat hyötyvät hankkeesta pilotointien kautta. Pitemmällä tähtäimellä hyödyt konkretisoituvat monialaisempana ja innovatiivisempana opetuksena, joka takaa entistä paremmat ammatilliset valmiudet. Opiskelijoille järjestetyssä innovaatiotoiminnan kehittämispäivässä pohdittiin mitä innovaatiotoiminta opiskelijoiden mielestä on ja mitä sen tulisi olla. Osallistujina olivat MAMK:n, ESEDU:n ja Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön opiskelijayhdistysten hallitusten edustajat. Iltapäivän tulokset olivat erittäin rohkaisevia. Opiskelijat mm. suunnittelivat sekaryhmissä yhteistyöcaseja, joissa jokaisella kolmella oppilaitoksella on oma roolinsa. Alkuhämmennyksen jälkeen iltapäivän aikana koettiin monia kiinnostavia avauksia sekä silmien aukeamisia sille potentiaalille, joka alueen oppilaitoksissa piilee.
Kiinnostavana esimerkkinä opiskelijoiden kytkeytymisestä hankkeeseen toimii myös INNO24h-leiri. Leiri toteutettiin yhdessä Osaava Itä-Suomi -hankkeen kanssa huhtikuun alussa. INNO24h-leirillä 37 edellä mainittujen koulutusorganisaatioiden henkilökunnan edustajaa kokoontuivat 24 tunniksi työskentelemään seitsemän etelä-savolaisen yritystoimeksiannon kanssa. Leirin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat ESEDU:n opiskelijat. MAMK:n opiskelijat osallistuivat toimintaan. Tuloksena oli konkreettisia ideoita yritysten tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyen. Leirikonseptia kokeiltiin näin uudella tavalla ensimmäistä kertaa ja kokemukset olivat erittäin rohkaisevia. Sekä koulutusorganisaatioiden edustajat että yrittäjät kokivat toiminnan jatkamisen arvoisena.
Hankkeen toimintoihin osallistuneiden kokemuksia sekä innovaatiotoimintaan linkittyvien sidosryhmien näkemyksiä voi lukea KINOS-blogista (http://blogit.mikkeliamk.fi/KINOS/).
Kokeilujen kautta pysyviin toimintamalleihin
Innovaatiot ja innovaatiokompetenssit nähdään työelämässä yhä vahvempina menestyksen tekijöinä, joita painotetaan mm. henkilöstöä rekrytoitaessa. Tulevien työntekijöiden kouluttajina meidän tulee tarjota opiskelijoillemme mahdollisimman hyvät valmiudet vastata näihin haasteisiin. Tämän vuoksi uusien yhteistyömuotojen kehittäminen ja oppimisen edistäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. (Kuoppala 2013, 15)
Hankkeen toimenpiteistä koettu hyöty on ollut selkeästi havaittavissa. Eri oppilaitosten välinen yhteistyö on tiivistynyt ja laajentunut. Ihmisillä on aitoa halua tehdä asioita uudella tavalla. Eräs valmennuksiin osallistunut opettaja totesi: ”Oman ajattelutavan muuttuminen uusille asioille avoimemmaksi on lisännyt motivaatiota ja intoa tehdä työtä.”
Innovaatioprosessit ovat usein irrallaan organisaatioiden kehitys- ja oppimisprosesseista (Kerosuo & al. 2010, 111). KINOS-hankkeessa pyritään osaltaan tämän kuilun pienentämiseen. Useiden erityyppisten pilotointien kautta haetaan toimivimmiksi osoittautuvia toimintamalleja. Näiden kokemusten pohjalta rakennetaan pysyvää alueellista yhteistyötä.
Kirjoittaja
Eeva Kuoppala, lehtori, projektipäällikkö/ Kinos-hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu, eeva.kuoppala@mamk.fi
[vc_tta_accordion active_section=”0″ no_fill=”true” el_class=”lahteet”][vc_tta_section title=”Lähteet” tab_id=”1458134585005-b3f22396-5506″]
Juvonen, J. (2012) Innovaatiotoiminnan nykytilan kartoittaminen case: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Saatavilla: https://www.doria.fi/handle/10024/84753.
Kerosuo, H., Kajamaa, A. ja Engeström, Y. (2010) Promoting Innovation and Learning through Change Laboratory: An example from Finnish Health Care. Central European Journal of Public Policy 4(1), 110 – 131.
Kuoppala, E. (2013) Developing Educational Institutions’ Innovation Competences. In Kuninkaanniemi, H., Malvela, P, ja Saarinen, M-L. (toim.) Research Publication 2013. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Sarja B, No:94.
Rehn, A. (2009) Innovation is Not ”Best Practice”- thought paper. Saatavilla: http://www.scribd.com/doc/16506648/Innovation-Is-Not-Best-Practice (luettu 20.11.12).
[/vc_tta_section][/vc_tta_accordion]
