AMK-lehti/UAS Journal julkaisee ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa käsitteleviä artikkeleita, katsauksia ja puheenvuoroja sekä alan uutisia ja kirjallisuusarviointeja. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: maalis-, touko-, loka- ja joulukuussa. Artikkelin kieli voi olla kotimaiset kielet tai englanti.
Artikkeleita on mahdollisuus julkaista vain rajoitettu määrä. Julkaistavien artikkelien valinnan tekevät teematoimittajat yhdessä päätoimittajan kanssa. Valintakriteereitä ovat sisällön osuvuus teemaan, ajankohtaisuus ja uutuusarvo. Teemanumerokohtaiset tarkemmat kriteerit kuvataan kirjoittajakutsussa. Kaikki kirjoittajakutsut löytyvät täältä.
Kirjoittajatiedot
Artikkelin alkuun listataan kaikkien kirjoittajien tiedot: Etunimi Sukunimi, koulutus ja titteli, organisaatio ja sähköpostiosoite. Nämä tiedot eivät sisälly artikkelin merkkimäärään.
Tiivistelmä englanniksi
Suomen- tai ruotsinkielisistä artikkeleista tehdään tiivistelmä englanniksi. Tiivistelmässä voi olla esimerkiksi artikkelin avainlauseet. Sopiva pituus on noin 1 000 merkkiä (sis. välilyönnit). Tiivistelmä ei sisälly artikkelin merkkimäärään.
Tekstin muoto
Tekstit voivat olla muodoltaan asiantuntija-artikkeleita, puheenvuoroja, katsauksia, haastatteluja tai kirja-arviointeja. Toteutus voi olla myös esimerkiksi video tai muu audiovisuaalinen esitys. Nämä kirjoittajan ohjeet koskevat kaikkia tekstimuotoja. Asiantuntija-artikkeleissa tulee olla viittauksia aikaisemmin tuotettuun tietoon tai tutkimukseen (viitekehys).
Artikkelien sisältö
Asiantuntija-artikkeleissa toivotaan, että tekstin rakenne on tieteellistä artikkelia vapaampi. Tekstissä kannattaa käyttää konkreettisia tapausesimerkkejä ja käytännön kuvauksia lukijaa kiinnostavalla tavalla. Asiantuntija-artikkelien teksti on napakkaa ja menee suoraan asiaan. Tekstiä ei taustoiteta liiaksi jo tutuilla asioilla, esim. mikä ammattikorkeakoulu on, mikä sen tehtävä on tai mitä TKI on.
Olennaista on, että kirjoittaja tuo asiantuntijan näkökulman tekstiin: mitä hän haluaa sanoa, miksi kehittämisprojekti on/oli tärkeä, minkä käytännön ongelman se ratkaisee, mitä tämä kehittämiskokemus nostaa esiin. Tekstissä kirjoittaja esittää ajatuksia kehittämisprojektin tulosten käytännön merkityksestä, uusista näkökulmista ja sovellusalueista.
Asiantuntija-artikkeleiden lisäksi, haastattelutyyppiset kevyemmät jutut ja ”tarinat” sekä aidot esimerkit ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä yritysten, kansainvälisten kumppanien tai muiden toimijoiden kanssa ovat tervetulleita.
Kirjoitusvaiheessa on hyvä miettiä artikkelin tarkempi kohderyhmä, eli ketä sisältö erityisesti kiinnostaa ja kenelle artikkelista voidaan tiedottaa. Aiheen käsittelyssä tulisi huomioida myös amkien ulkopuoliset lukijat, kuten työelämä ja yrittäjät.
Artikkeleissa kannattaa hyödyntää omia verkostoja esimerkiksi yhteiskirjoittamisen muodossa (esim. amk-yliopisto-yritys sekä monialaisuus).
Lähteet eivät nouse tekstissä liian suureen rooliin; teksti tavoittelee asiantuntijalukijoita työelämässä. Linkit, kuviot ja taulukot elävöittävät tekstiä.
Kirjoittajan tulee huolehtia artikkelinsa kielenhuollosta ja tarvittaessa luetuttaa se kielenhuollon asiantuntijalla.
Otsikko
Otsikoi kiinnostavasti (provosoi!). Otsikon maksimipituus on 60 merkkiä (sis. välilyönnit).
Artikkelin pituus
Hyvä asiantuntija-artikkeli on lyhyt ja nopeasti luettava. Merkkimäärä on rajoitettu max. 10 000 merkkiin (välilyönteineen), jonka ylittäessä kirjoittajaa pyydetään tiivistämään tekstiä. Katsauksen maksimipituus on 4 000 merkkiä ja puheenvuoron 3 000 merkkiä (sis. välilyönnit).
Tekstin muotoilu
- Teksti tasataan vasempaan reunaan (ei keskitetä). Tekstissä ei käytetä automaattista tai manuaalista tavutusta tai kappaleiden sisennyksiä.
- Pisteen jälkeen on yksi välilyönti, ei kahta. Kappaleen vaihto ilmaistaan tyhjällä rivillä (enter-lyönti).
- Pääotsikon lisäksi tekstissä saa olla korkeintaan kaksi otsikkotasoa. Pää- ja alaotsikot muotoillaan selkeästi, jotta niiden eri tasot ilmenevät lukijalle. Tekstiä ei aloiteta väliotsikolla vaan ingressimäisellä lukijan mielenkiinnon herättävällä tekstillä.
- Taulukot, kuviot ja kuvat numeroidaan juoksevasti. Ne sijoitetaan tekstissä oikeille paikoilleen, ei käsikirjoituksen loppuun. Kuvioiden ja kuvien otsikot merkitään kuvan alapuolelle ja taulukon otsikko taulukon yläpuolelle.
- Tiedosto nimetään kirjoittajan nimellä.
Tallennusmuodot
- Tekstien tallennusmuoto on word-dokumentti (doc tai docx) tai rtf (ei PDF)
- Kuvat ja kuviot toimitetaan erillisinä kuvatiedostoina sähköpostitse. Lähetä jokaisesta kuviosta (esim. Microsoftin Office-ohjelmilla tehdyt piirrokset) myös alkuperäinen tiedosto.
- Video- ja audiomateriaalit toimitetaan sähköpostitse. Ota yhteyttä toimitukseen (uasjournal(at)turkuamk.fi) sopivista tallennusmuodoista.
Lähteiden merkitseminen ja viittauskäytännöt
- Lähdeluettelo merkitään aina tekstin loppuun.
- Lähdeluettelo sisältää tekijän, julkaisuvuoden, julkaisun ja/tai artikkelin nimen, kustantajan ja kustantajan kotipaikan (sekä loppuviitteissä lisäksi sivunumeron). Tekstissä lähdeviitteet merkitään: (Aaltonen 2008, sivunumero).
- Verkkolähteiden osalta lähdeluettelo tai viitteet sisältävät aineiston nimen (jos kyse on painettuihin lähteisiin verrattavasta materiaalista em. tiedot), verkkosivun osoitteen ja tarvittaessa päivämäärän, jolloin lähdettä on käytetty.
- UAS Journal -artikkelin viite: Sukunimi, x. (20xx). Artikkelin otsikko. AMK-lehti/UAS Journal. vol. x, no x. [artikkelin urn]
Lähteiden tiedot eivät sisälly artikkelin merkkimäärään.
Asiasanat
- Artikkeliin liitetään 3–7 kirjoituksen sisältöä mahdollisimman hyvin kuvaavaa asiasanaa. Merkitse asiasanaksi myös koulutusala.
- Asiasanat sijoitetaan lähteiden perään.
Nostoehdotus
Artikkelista voidaan valita yksi myyvä tai kuvaava sitaatti, joka nostetaan näkyville muusta leipätekstistä erottuvilla tehokeinoilla. Noston pituus max. 140 merkkiä välilyönteineen. Toimitus tekee päätöksen noston käytöstä artikkelin muiden taittoratkaisujen mukaan.
Valokuvat
Kuvat elävöittävät tekstiä. Verkkolehden ulkoasu on verkkosuunnittelutrendien mukaisesti vahvasti visuaalinen ja ilme pohjautuu laadukkaille kuville. Jokaisen artikkelin yhteyteen toivotaan aiheeseen liittyvä valokuva, joka houkuttelee lukijan avaamaan ja lukemaan artikkelin.
Toimita kuvat erillisinä tiedostoina (jpeg- tai png-tiedosto). Varmista kuvien tekijänoikeudet ja käyttöoikeus. Kuvan vähimmäisleveys on 960 px, resoluutio 72 ppi ja muotona vaakakuva. Kuvan pienennys ja muu kuvamuokkaus hoituu toimituksessa.
Jos kirjoittajalla itsellään ei ole kuvaa, yleisiä kuvituskuvia voi tiedustella oman organisaation viestinnästä. Muussa tapauksessa toimitus valitsee artikkelin yhteydessä käytettävän (kuvapankki)kuvan.
Ennen lähettämistä
Muista vielä tarkistaa oikeinkirjoitus. Tarkista myös, että lähdeluettelo on aakkosjärjestyksessä ja että kaikille luettelon lähteille löytyy vastaava viittaus tekstistä. Samoin tarkista, että kuvioihin, kuviin ja taulukoihin on viitattu tekstissä.
Aineiston toimitus
Lähetä artikkeliehdotus ensisijaisesti suoraan lehden teematoimittajille, ks. lehden numerot ja aikataulut. Ideoita teemanumeroiden aiheiksi voi tarjota toimituksen sähköpostiosoitteeseen (uasjournal(at)turkuamk.fi).
Julkaisulupa
UAS Journal noudattaa käytäntöä, jossa kirjoittajat antavat lehdelle julkaisuoikeuden toimittamaansa materiaaliin ja sitoutuvat noudattamaan UAS Journalin julkaisuehtoja. Kirjoittaja hyväksyy julkaisuehdot täyttämällä julkaisulupa-lomakkeen.
