Viivi Koski ja Sanna Tyni
Viivi: ”Maapallon kantokyvyn parantaminen on tärkeä osa työtämme ja elämäämme. Yhteiskunta, yritykset ja rahoittajat edellyttävät jo nyt ammattikorkeakouluilta näyttöjä oman toiminnan kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Nuoret ovat entistä tietoisempia omasta tulevaisuudestaan, hyvä niin.
Meillä on vastuu, ja meillä on oltava halu ja kyky kehittää ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Osaaminen ja tietoisuus omasta roolista osana suurempaa kokonaisuutta, maailmaa ovat yksi muutoksen tekemisen keskeisimmistä voimista.”
*musiikkia*
Viivi: Alkuun kuulimme pari pätkää UAS Journalin numeron 4/2021 Turo Kilpeläisen pääkirjoituksesta Kestävä ja vastuullinen ammattilainen.
Kuuntelet UAS Journal Podcastia ja studiossa tänään host Viivi Koski, sekä AMK-lehti UAS Journalin vuoden 2021 neljännen julkaisun teematoimittaja Sanna Tyni, tervetuloa,
Sanna: Kiitoksia.
Viivi: Kertoisitko Sanna, että mitä sä olit tekemässä tässä julkaisussa ja mitä aihe Kestävä kehitys merkitsee sulle?
Sanna: Sain mahdollisuuden toimia teematoimittajana tässä numerossa ja sain houkuteltua vielä mukaan kollegani Helena Kangastien meiltä Lapin Ammattikorkeakoulusta ja LAB Ammattikorkeakoulusta Piia Haapean.
Molempien kanssa ollaan tehty yhteistyötä kestävän kehityksen ja kiertotalouden puitteissa aiemmin, joten oli ihan luontevaa jakaa tätä teematoimittajan vastuuta ja yhdessä lähteä kokeilemaan mitä se tämmöinen tekeminen on. Tämä on siis myös eka kerta, kun olen tällaisen lehden numeron toimittajana.
Helenan kanssa ollaan oltu mukana Lapin ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen työryhmässä ja kestävyys toiminnan kehittämisessä, joten siitäkin syystä oli aika luontevaa osallistua kestävän kehityksen teemanumeron toteuttamiseen.
Haapean Piian kanssa ollaan taas oltu yhteisessä hankkeessa aikoinaan eli meillä oli tällainen kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin hanke, jossa oli mukana 19 suomalaista korkeakoulua. Siellä kehitettiin sekä koulutuksen että TKI toiminnan osalta kiertotaloutta.
Kestävä kehitys on tätä päivää, meidän pitää pystyä vaikuttamaan tulevaisuuteen, meidän pitää luoda sitä parempaa ja kestävämpää toimintaa. Varsinkin oma työ kestävän kehityksen ja kiertotalouden asiantuntijana ja yliopettajana Lapin ammattikorkeakoulussa on osa sitä tehtävää. Mikä siis sen parempi mahdollisuus, kun tykkää myös kirjoittaa ja lukea muiden tekemisistä niin päästä osaksi tätä UAS Journalin tekemistä. Aiemmin on kirjoitettu julkaisua lehteen ja nyt sitten saatiin vielä tämä teematoimittajuus. Ajattelin, että tämä on sit ihan hyvä tilaisuus lähteä edistämään sitä kestävää kehitystä tälläkin tavalla.
Viivi: Tässä julkaisussa oli teemana tosiaan Kestävä kehitys ja vastuullisuus. Avaisitko meille, mitä UAS Journalin kanssa lähettiin hakemaan, kun aihe valikoitui?
Sanna: Viime vuoden teemana UAS Journalissa on tosiaan ollut kestävä kehitys monenlaisesta eri näkökulmasta. Tämä johtuu siitä, että Arene julkaisi vuonna 2020 ammattikorkeakoulujen yhteisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman. Siitä tehtiin sitten ihan päätös, että halutaan nostaa vahvasti esille tätä teemaa myös UAS Journalissa. Niin se on ollut se syypää, miksi sitä on viime vuonna eri numeroissa tuotu esille.
Viime vuoden viimeisessä numerossa pohdittiin sitä, mikä se ydinteema olisi ja ajateltiin, että halutaan korostaa erityisesti sitä, kuinka monipuolisesti kestävä kehitys ja vastuullisuus ammattikorkeakoulujen toimintaan liittyy. Aika usein se ei välttämättä näyttäydy esimerkiksi opiskelijoiden tai meidän sidosryhmien suuntaan sellaisena, että mitä kaikkea se voi olla. Se oli siis syynä meidän numeron pääteemaan.
Viivi: Toit esille Arenen Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu -ohjelman, joka on varmasti monelle meidän kuuntelijalle tuttu juttu, mutta kertoisitko vielä meille, mikä se on?
Sanna: Tämä ohjelma on ammattikorkeakoulujen yhdessä laatima ja myös Suomen ammattikorkeakoulut on sen toteuttamiseen sitoutuneet. Kun kestävä kehitys on ollut pinnalla viime vuosina niin koettiin, että ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus vaikuttaa ja myös tietynlainen vastuu vaikuttaa näiden asioiden kehittymiseen. Ammattikorkeakoulut lähtivät siis Arenen kanssa laatimaan tätä ohjelmaa ja sitä on toteutettu vuodesta 2020.
Ohjelman taustalla on ollut työryhmiä, mm. organisaatioiden toimintaan liittyvä työryhmä, eli puhumme vaikkapa hallinnon toteuttamisesta, sekä sitten ihan koulutuksen kehittämisen työryhmä ja meidän TKI-toiminnan eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä. Näiden työryhmien toimesta on sitten kehitetty sitä ohjelmaa. Vielä tuon julkaisuvuoden 2020 jälkeen työryhmät ovat jatkaneet toimintaansa ja siellä on edelleen jaettu hyviä kokemuksia ja kehitetty niitä eteenpäin. Eli myös tässä meidän neljännessä numerossa nostettiin esiin niitä työryhmien toimintoja, mitä ammattikorkeakouluissa on toteutettu.
Viivi: Kiitos tästä avauksesta. Jos mennään vähän syvemmälle näihin aiheisiin, vastuullisuushan on näkynyt UAS Journalissa jo pidempään ja tätä edeltävä numero kulki otsikolla Vastuullisuus: Pedagoginen johtaminen, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Mitä vastuullisuus tarkoittaa juurikin kestävän kehityksen näkökulmasta?
Sanna: No tähän varmaan on vastauksia yhtä monta kun on asiantuntijoitakin, jotka toimivat näiden teemojen parissa. Vastuullisuudelle ja kestävälle kehityksellehän on omat määritteensä. Niissä on tietyt omat erityispiirteensä, mutta toisaalta myös yhtäläisyyksiä. Vastuullisuuden osalta voidaan ajatella, että ammattikorkeakoulujen toiminnassa vastuullisuus on kaiken toiminnan huomioimista sillä tavalla, miten se vaikuttaa myös sinne organisaation ulkopuolelle ja sitä yhteiskunnallista vaikuttavuuttakin tottakai pohditaan.
Tällaiset erilaiset kestävän kehityksen tai vastuullisuuden ohjelmat on ollut pinnalla jo pidempään, niitähän on muillakin toimijoilla kuin vain ammattikorkeakouluilla. Jokainen ammattikorkeakoulu määrittää tottakai myös itse sen Arenen ohjelman lisäksi, mitä he ovat kirjoittaneet sinne omaan toimintasuunnitelmaan tai -ohjelmaansa. Ehkä yksi konkreettinen esimerkki, mitä tuolla Arenen ohjelman lanseerauksella oli – oli se, että ammattikorkeakouluilla oli toisaalta yhteinen tavoite ja yhteinen sitoumus, mutta siitä saatiin myös tukea siihen oman ohjelman laadintaan. Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulussa meillä on oma kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma, johon saatiin sitten toisaalta siitä Arenen ohjelmasta tukea niille meidän suunnitelmille ja toteutukselle sitä kautta.
Yksi yhdistävä tekijä, joka tuli tämän Arenen ohjelman myötä, on esimerkiksi hiilijalanjäljen laskenta. Eli kaikki ammattikorkeakoulut laskevat nykyään vuosittain hiilijalanjälkensä ja pyrkivät myös tekemään toimintoja, joilla alentaa sitä. Yksi osa sitä miten vastuullisuus ja kestävä kehitys myös halutaan tuoda esille, vaikkapa kuten mainitsin, sidosryhmille, opiskelijoille ja henkilökunnalle ja se, että he olisivat tietoisempia siitä mitä kaikkea tällä kentällä tapahtuu, ja myös tietenkin sitä miten me viestitään siitä. Eli uskoisin, että aika monessa ammattikorkeakouluissa on esimerkiksi päivitetty kestävän kehityksen nettisivuja, sitä julkista tietoa jota on saatavilla toiminnasta. Julkaistaan vastuullisuusraportteja ja yleesä nämä ovat sellaista materiaalia, joka on ihan avoimesti saatavilla siellä korkeakoulujen nettisivuilla.
Viivi: Entä sitten tarkemmin kestävästä kehityksestä, kestävä kehityshän tosiaan tuo usein ensimmäisenä ihmisten mieleen ympäristöasiat, mutta kestävä kehitys pitää sisällään myös esimerkiksi kulttuurillisen kestävän kehityksen, sosiaalisen kestävän kehityksen ja taloudellisen kestävän kehityksen. Mitä aiheita UAS Journal käsittelee kestävään kehitykseen liittyen?
Sanna: Me haluttiin nostaa esille kaikki nämä eri pääteemat. Aika usein käy niin, että riippuen siitä toimialasta millä itse työskentelee, keskityt johonkin näistä. Voin sanoa, että minun kotitonttini on siellä ekologisen kestävyyden puolella, mutta kun ammattikorkeakoulujen toimintahan on moniulotteista ja monialaista, niin kyllä ne kaikki neljä pääteemaa ovat eri tavoilla esillä siellä ammattikorkeakouluissa.
Kun UAS Journal on meidän yhteinen julkaisu, niin tottakai haluttiin ne tuoda kaikki esiin. Eli toiveena ja tavoitteena yleensä on, että saataisiin hyvin monipuolisesti esiin tiä toimintaa. Olisi sitä sosiaalista, kulttuurillista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä tasapainossa. Mutta tottakai riippuen siitä, että mikä se oma kotitontti on niin sitten voi olla, että painotetaan tiettyjä asioista. Hienoa on kuitenkin se, että UAS Journalista löytyy kaikkiin näihin sektoreihin liittyen juttuja.
Viivi: Mitä vastuullisuus ja kestävä kehitys sitten tarkoittavat ammattikorkeakouluissa?
Sanna: Vastuullisuus ja kestävä kehitys voidaan ajatella niin, että se kehittäminen on ammattikorkeakoulujen sisäistä toimintaa, jolloin puhutaan vaikkapa hallinnollisista kehitystoimenpiteistä, koulutuksellisista kehitystoimenpiteistä tai tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Voidaan ajatella myös, että se on sitä organisaation ulkopuolista toimintaa eli kuinka vaikutamme sinne meidän talon ulkopuolelle käytännössä. Varsinkin viime aikoina tästä vaikuttavuudesta on puhuttu ammattikorkeakoulujen vaikkapa koulutuksesta, että miten se näkyy esimerkiksi opiskelijoiden tulevien työnantajien suuntaan: koulutammeko kestävyyden asiantuntijoita? Hallitsevatko meiltä valmistuvat opiskelijat kestävyyden asioita?
Nämä samat asiat ovat siellä yrityksissä ihan arkipäivää näinä aikoina ja meillä ammattikorkeakouluissa hanketoiminta tai TKI-toiminta on ihan yhtälailla lähes yhtä suuressa roolissa kuin koulutustoiminta. Se usein on aika monelle se vieraampi osa ammattikorkeakoulujen tekemisestä. Myös sillä on vaikutusta, että millaisia kehityshankkeita suunnitellaan ja miten niissä on kestävä kehitys ja vastuullisuus esillä. Minkälaisia vaikutuksia meidän toiminnoilla on siellä meidän omalla alueella tai vaikka Suomessa, jos puhutaan kansallisen tason yhteistyöstä tai sitten jos mennään ihan kansainväliseen toimintaan niin sielläkin on omat vaikutuksensa.
Riippuen myös siitä minkälaiset painotukset siinä korkeakoulussa on eli esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulu on aika laajan alueen yhteinen korkeakoulu. Meillä on teknistä toimintaa, hyvinvointialojen toimintaa, matkailualojen toimintaa ja liikuntaa eli monien eri alojen toimintaa. Kun taas esimerkiksi Etelä-Suomessa hyvin lähellä toisiaan olevissa korkeakouluissa voidaan keskittyä vaikkapa johonkin tiettyihin teema-alueisiin, niinkuin teillä täällä Haaga-Heliassa. Sieltä sitten tulee niitä vaikutuksia, mitä kestävä kehitys sitten itse kenenkin toiminnassa on.
Teknisellä puolella voitaisiin ajatella, että aika lähellä sitä ekologis-taloudellisen kestävyyden rajapintaa, kun taas hyvinvointialat keskeytyy taas ehkä sinne sosiaalisen kestävyyden puolelle.
Viivi: Tuossa kun kerroit, miten näkyy erilailla, aloin miettiä, että opiskelijana ei niin näy tämä. Mutta miten tämä kestävän kehityksen toiminta voisi näkyä opiskelijalle?
Sanna: No, meidän kestävän kehityksen työryhmä Lapin ammattikorkeakoulussa pitää sisällään opiskelijapuolen edustajan eli meillä on meidän ROTKOn edustaja osana meidän työryhmää. Jolloin ollaan suoraan yhteydessä sinne opiskelijoiden rajapintaan ja toivotaan myös, että opiskelijajärjestöt saavat sitä tietoa, että miten meillä kehitetään näitä toimintoja. Ja etsitään niitä yhteisiä tapoja tuoda kestävä kehitys ja vastuullisuus osaksi myös sitä opiskelijoiden arkipäivää. Toisaalta toivotaan tietenkin, että myös siellä opintojen ohessa nämä teemat liikkuisi ja tulisi tietoisuutta siitä, että mitä kaikkea sillä omalla alalle se kestävä kehitys ja vastuullinen toiminta voi olla. Pyritään siihen integraation, että oman ammattiosaamisen lisäksi tulee sitä kestävyys osaamista.
Viivi: Jes, toi kuulostaa kyllä hyvältä, että on edustajaa ja kyllä meilläkin täällä Haaga-Heliassa on edustaja, mutta ehkä en itse ole kuullut tarpeeksi näistä asioista.
Mutta jos palataan tähän UAS Journaliin niin millaisia juttuja näistä aiheista me saadaan tässä julkaisussa? Mitä haluaisit nostaa esiin?
Sanna: No, teematoimittajien kesken mietittiin, mikä olisi tämän neljännen numeron ydin. Todettiin että kun me tiedetään miten paljon ja kattavasti meidän ammattikorkeakouluissa tehdään näiden asioiden eteen töitä, niin meidän tavoitteena oli saada monipuolisesti esimerkkejä ihan sieltä koulutuksen puolelta, sieltä meidän TKI-toiminnasta tai vaikka ihan niistä sisäisistä toimenpiteistä. Että jaettaisiin niitä hyviä toimenpiteitä, koska niistä saa sitten myös uusia ajatuksia oman toiminnan kehittämiseen.
Toisena tavoitteena oli nostaa myös se meidän maantieteellinen laajuus esille. Eli kyllä katsoimme, mistä korkeakouluista juttuja tuli tarjolle ja pyrimme huomioimaan, että koko Suomi olisi mahdollisimman hyvin edustettuna.
Voisi sanoa, että tämä neljäs numero on varsin kattava yhdistelmä kestävän kehityksen eri teemoista, eri puolilta Suomea ja myös ammattikorkeakoulujen eri toimintojen osalta.
*musiikkia*
Viivi: Tässä kestävä kehitys ja vastuullisuus julkaisussa teillä oli kova tiimi mukana kirjoittamassa ja useampi teistä sijoittuu pohjoisempaan Suomeen, varsinkin teematoimittajissa, ja useampi artikkeli käsittelee kestävää kehitystä juurikin Lapin näkökulmasta. Mitä eroja näet tässä, miten kestävää kehitystä käsitellään eri osissa Suomea?
Sanna: Suomi on maana laaja, sehän me tiedetään, ja meidän eri alueilla on erilaisia erityispiirteitä, jotka tietenkin sitten vähän sääntelee sitä, miten se toiminta siellä korkeakoulussa asettuu ja minkälaisia piirteitä siihen tulee mukaan.
Pohjois- ja Itä-Suomessa on tiettyjä yhtäläisiä piirteitä esimerkiksi etäisyyksien suhteen. Sitten taas eteläisessä Suomessa ne etäisyydet ehkä ovat lyhyempiä ja toisaalta se kilpailuasema voi olla tiiviimpi. Korkeakoulujen läheisyys toisiinsa aiheuttaa sitten sitä, että erikoistutaan just tiettyihin teemoihin enempi.
Pohjoisen osalta leimaavinta on ehkä se, että me olemme todella laajan alueen korkeakoulu. Meitä on Lapissa Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ja mehän olemme yhdistyneet LUC eli Lapin korkeakoulukonserniksi. Jos ajatellaan vaikkapa meidän yksikköä Kemissä Lapin ammattikorkeakoulussa niin me ollaan Suomen pohjoisin teknillinen koulutuspiste eli sitä pohjoisempana ei ole teknistä koulutusta tarjolla. Oulu on seuraava meistä alaspäin.
Meidän tavoitteena on, että pystyisimme olemaan yhteistyökumppani koko meidän alueella, kaikille niille toimijoille joita siellä on. Se myös kuvastaa sitä, miksi meillä on laaja toimintakenttä. Tarjoamme tosi monella eri alalla koulutusta, koska haluamme tarjota pohjoisen työntekijöitä ja asiantuntijoita.
Viivi: Joo, tuo on kyllä mielenkiintoista, että miten esimerkiksi kuinka laajalla alueella toimii ja miten paljon sieltä löytyy korkeakouluja, vaikuttaa. Näen ehkä itse täällä pääkaupunkiseudulla opiskelevana, että kun täällä on niin paljon korkeakouluja niin selkeästi erikoistuu tiettyihin juttuihin eri paikoissa.
UAS Journal pyrkii nostamaan esiin ajankohtaisia asioita joka numerossa ja kestävä kehityshän on meille aina ajankohtaista, mutta mitä tämän ohjelman (Arene) silmissä merkitsee se, että UAS Journal nosti aiheen vuonna 2021 läheisempään tutkiskeluun?
Sanna: No tämä pohjaa suoraan siihen ammattikorkeakoulujen yhteisen ohjelman käyttöönottoon. Toiminnan taustalla on iso osa sitä tietoisuuden vahvistamista. Jotta asiat edistyvät meidän pitää saada nostettua tämä niin selkeästi siihen arkipäivän tekemiseen mukaan, että ollaan tietoisia siitä, mitä ne päivittäiset valinnat, ratkaisut ja kehitystoimenpiteet tuovat tälle tontille. Jos me ei niistä puhuta tai nosteta aktiivisesti esiin, se hautautuu sinne muun massan ja kiireen ja sen arjen toiminnan keskelle.
Kyllä tämä oli ihan tietoinen päätös UAS Journalissakin, minun ymmärryksen mukaan, että kun ammattikorkeakouluilla on nyt yhteinen ohjelma niin se haluttiin tuoda selkeästi esiin ja tälle panostetaan koko vuoden numerot. Ja kyllä se mielestäni näkyy tässä vuoden 2022 puolellakin, että eivät nämä aiheet ole häviämässä mihinkään. Koska ei meiltä myöskään nämä haasteet, joiden parissa meidän pitää työskennellä, ole mihinkään karkaamassa.
Viivi: Millainen rooli UAS Journalilla sitten voi olla tässä kestävän kehityksen esiin nostamisessa?
Sanna: UAS Journal on meidän yhteinen ammattikorkeakouluverkoston lehti, joten aika keskeinen rooli. Se kytkee kaikki AMKit toisiinsa ja se on meidän keskeinen tiedonjakoväylä, joten on aika luontevaa, että me tuodaan nämäkin asiat siellä esiin.
Itse uskon siihen, että kaikkien hyvien esimerkkien jako on sitä yhteisen tietopohjan kehittämistä ja mahdollisuus jakaa sitä hyvää osaamista, joka taas herättelee ajatuksia eteenpäin. Tehdään sitten vielä vähän paremmin, vielä vähän enemmän ja koitetaan löytää mahdollisuuksia myös yhteistyöhön. Onhan se tärkeätä, että vaikka me edustamme omia organisaatioitamme niin todella paljon tehdään yhteistyötä ammattikorkeakoulujen keskenkin. Arenen rehtorineuvosto kokoaa yhteen kaikki ammattikorkeakoulujen rehtorit, mutta myös ne kestävän kehityksen työryhmät siellä toiminnan alla kokoavat yhteen asiantuntijoita eri korkeakouluista.
Kyllä tiedonjako vaan on yllättävän tehokasta sitäkin kautta, että tiedetään mitä kaverit tekevät ja toisaalta sitten kerrotaan avoimesti, mitä me tehdään. Sitten yhdessä oltaisiin vähän vahvempia, vähän tehokkaampia ja toivottavasti sitä parempaa huomistakin tekeviä.
Viivi: Eli UAS Journal tuo yhteen ammattikorkeakouluja tässä aiheessa ja vähän tossa jo nostitkin esiin niin kuin aikaisemminkin, mutta mikä tosiaan tarkalleen on se ammattikorkeakoulujen rooli osana kestävää kehitystä? Mihin me voidaan vaikuttaa?
Sanna: Tähän haluaisin ottaa ihan suoran lainauksen sieltä meidän kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmasta.
Osaamisen ja osaajien tuottaminen on ammattikorkeakoulujen tapa tukea yhteiskunnan sekä työ- ja elinkeinoelämän kestävää ja vastuullista kehitystä. Vuositasolla 30 000 työmarkkinoille valmistuvalla osaajalla, 220 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatio toiminnan (TKI) volyymilla sekä 9 500 henkilötyövuoden panoksella.
Eli kyllä sillä pitäisi olla jonkinlainen vaikuttavuus näihin asioihin. naurua
Mun oli pakko ottaa tämä ohjelmasta, kun katsoin sitä vielä ja totesin, että vaikka noita lukuja olen lukenut ja ollut kirjoittamassakin niistä osaa niin silti tämä oli taas sellainen herättävä hetki. Meillä todellakin on ja meillä pitäisikin vaikuttaa näihin asioihin. Eli ihan yhtälailla kuin puhutaan AMKeista niin täytyy muistaa, että onhan meillä myös yliopistot korkeakouluina. Yliopistojen UNIFI on ihan yhtälailla tehnyt oman ohjelman, yliopistoilla on ihan yhtä laaja vaikuttavuus eli myös korkeakouluverkostona meillä on sillä tavalla se mahdollisuus vaikuttaa.
Meidän pitää vaan saada kytkettyä kestävä kehitys, vastuullisuus ja vaikkapa se kiertotalous osaksi meidän toimintaa sillä tavalla, että kun meillä sitten korkeakouluista valmistuu niitä uusia asiantuntijoita ja osaajia, se on niin luonnollinen osa sitä omaa asiantuntijuutta, että ne taidot ja tiedot siirtyy myös sinne työelämään ja lähtee elämään sillä tavalla eteenpäin.
Viivi: Sanoit hyvin tossa, että herättelevää kun luki noita numeroita niin onhan noi ihan mielettömiä. Niillä varmasti saa ihan älyttömiä asioita, joita ei osaisi odottaakaan, aikaan ja pystyy vaikuttamaan.
Mutta tähän vähän liittyen niin, miksi tässä teemanumerossa käsiteltävät aiheet ovat tärkeitä ja miksi ne valikoituivat osaksi julkaisua?
Sanna: Me käytiin teematoimittajien kanssa läpi kaikki lehteen tarjolle tulleet artikkelit ja painotettiin erityisesti sitä uutuusarvoa. Jotta saataisiin numeroon koottua sellaisia juttuja, joissa olisi jotain uutta tulokulmaa. Voi olla toki jollekin tutumpia, mutta ainakin meidän toimittajaryhmälle tuli todella paljon sellaista uutta tietoa, että taas sai hämmästellä, kuinka monenlaista tekemistä meillä ammattikorkeakouluissa on ja nimenomaan se monipuolisuus edellä.
Olenkin jo maininnut ne hyvät esimerkit, niin niistä erityisesti voi ottaa kimmokkeita ja toivottavasti myös niitä yhteistyömahdollisuuksia. Suomessakin pyrittäisiin siihen, että tehdään vielä enemmän yhteistyötä, eikä sitten jäädä sinne omiin nurkkiimme tai omiin tutkijakammioihimme tekemään sitä toimintaa. Avattaisiin väyliä ja otettaisiin vielä rohkeammin kollegaan yhteyttä, oli se sitten Oulussa, Helsingissä tai vaikka Rovaniemellä.
Omalta osalta oli tosi hieno kokemus. Oli mahtavaa päästä lukemaan kaikki tarjolle tulleet artikkelit ja oli sydäntä särkevää, että kaikki eivät tietenkään numeroon myöskään mahtuneet, että se ei paisunut kuin pullataikina. Sinällään harmi sillä myös hienoja juttuja jäi ulos tästä numerosta, mutta toivottavasti ne ovat sitten päässeet muuta kautta julki.
Yleensä kun luen artikkeleita niin nehän tietenkin liittyvät siihen omaan työhön ja omaan toimintaan, joten tämä oli myös siinä mielessä hieno mahdollisuus saada väläyksiä siitä oman alan ulkopuolisesta toiminnasta ja mitä kaikkea se kestävä kehitys ja vastuullisuus siellä puolella on.
Eli jos joku pohtii esimerkiksi teematoimittajaksi alkamista niin voin lämpimästi suositella: oli kokemuksena tosi hieno.
Viivi: Mitä enemmän kuulee tosta teematoimittajana olemisesta niin kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta. Siinä voittaa myös mahdollisuuden päästä tänne podcastiin vieraaksi.
*naurua*
Viivi: Kiitos, Sanna, erittäin paljon AMK-lehti / UAS Journalin vuoden 2021 neljännen julkaisun esittelystä ja aiheiden pohdiskelusta.
Sanna: Kiitoksia kun kutsuit mukaan ja kollegoitten Helenan ja Piian kanssa voidaan kyllä lämpimästi suositella tutustumaan [vuoden 2021] neljännen numeron artikkeleihin, hyvä kattaus saatin kestävän kehityksen toiminnasta aikaiseksi.
Viivi: Teemajulkaisussa käsittelyssä siis Kestävä kehitys ja vastuullisuus, seuraavassa UAS Podcast jaksossa käsittelemme tarkemmin aiheita kestävään kehitykseen pureutuen — Kiitos ja palataan ensi jaksossa!
*musiikkia*
